Lukema jolla mennään kuuhun

Kuumatka on HOAX, kuussa ei ole käyty. Pelkästään auringon säteily riittää kumoamaan kuumatkan mahdollisuuden. Miehet olisivat kuolleet säteilyyn jo aikaisessa vaiheessa menomatkalla. Nykyajan ISS aluksella on sellaiset kuoret, jotka estävät säteilyn pääsyn sisälle, mutta vielä 60-70 luvuilla tuollaista teknologiaa ei ollut käytössä.

Mä oon käynny kuussa

Lähtö Maasta.

Ei riitä, että raketti kykenee nostamaan nopeuttaan nollasta lähtönopeuteen kohti Kuuta. Sen tulee myös kyetä voittamaan painovoiman ja ilmanvastuksen aiheuttamat häviöt.

Esimerkissämme lähtönopeus 10975 metriä sekunnissa saavutetaan 185 kilometrin korkeudessa. Rakettimme on nostettava hyötykuorman sinne, nousun aikana sen nostokykyä verottaa sekä ilman vastus alemmassa ilmakehässä että Maan vetovoima.

Hieman apua saadaan suuntaamalla lentorata Maan pyörimisnopeuden mukaisesti. Pyörimisnopeus-apu on riippuvainen lähtöpaikan maantieteellisestä etäisyydestä päiväntasaajalta sekä halutusta radan kaltevuudesta päiväntasaajaan nähden.

Laukaistessa USA:n Cape Canaveralista 28,5 asteen kaltevuuteen hyöty on 357 m/s. ESA:n Kourou sijaitsee noin 5 astetta pohjoista leveyttä jos radan kaltevuus on edelleen 28.5 astetta, hyöty on 407 m/s.

Silloisen Neuvostoliiton Kuu-raketit laukaistiin Baikonurista, noin 49 astetta pohjoista leveyttä. Poliittis-maantieteellisistä seikoista johtuen ratojen kaltevuus on kuitenkin alimmillaan 51 astetta, hyöty 193 m/s.

Kun raketti saavuttaa kiertoradan nopeuden, esim. 185 kilometrin korkeudessa 7795 m/s, ei lisähäviöitä synny. Nousulennon ajotarve muodostuu noususta satelliittiradalle, ja lisävauhdituksesta kohti Kuuta.