Uutiset kertovat, että Fennovoima harkitsee Rosatomin 1200 MW ydinvoimalaitoksen lisäämistä laitosvaihtoehtoihinsa. Motiivina on varmaan hinta ja rahoitusjärjestelyt, ehkä myös käytetyn polttoaineen huoltojärjestelyt.
Venäläisen laitosvaihtoehdon lisääminen vaatisi varmaan uuden valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sen vahvistamisen eduskunnassa. Laitosvaihtoehto oli mukana Fortumin Loviisan 3 hankkeessa, joka hylättin vuonna 2010. Fortumin mukaantulo Fennovoiman hankkeeseen olisi varmaan tarpeen, ellei sitten Rosatom tule osakkaaksi. Siellähän on puhemiehenä STUKin entinen pj Laaksonen.
Venäläisen laitosvaihtoehdon lisääminen vaatisi varmaan uuden valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sen vahvistamisen eduskunnassa. Laitosvaihtoehto oli mukana Fortumin Loviisan 3 hankkeessa, joka hylättin vuonna 2010. Fortumin mukaantulo Fennovoiman hankkeeseen olisi varmaan tarpeen, ellei sitten Rosatom tule osakkaaksi. Siellähän on puhemiehenä STUKin entinen pj Laaksonen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Hyvä valinta, Fortumilla on jo kokemusta Loviisassa ja muut vaihtoehdot (pl. Toshiba) kestäisi 10 vuotta valmistaa. Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin kova sähköpula ettei viivästyksille ole aikaa. Edullisia vaihtoehtoja uraanille tai kivihiilelle taas ei ole.
Voihan EPR tai Kerena saada mahdollisuuden yllättää jos ne tulee valituksi.
Vuosikymmenien toruus edessämme
Oisko perustelu "mieluummin ydinvoimala omalla maalla kuin Venäjällä" muutettava muotoon "mielluummin venäläinen ydinvoimala suomessa kuin venäjällä"?
Tottakai siihen voimalaan tulisi valmistajienkin puolelta työntekijöitä, ehkä venäläiset aikanaan ostaa koko yhtiön! Sitten perustelemme uusia ydinvoimaloita vaikka näin: "Mieluummin venäiäisten rakentamia ja omistamia ydinvoimaloita kuin uusiutuvia energioita". mikä on ollut totta jo vuosikymmeniä.
Pohjois-Suomi on sähköstä omavarainen ja sitä riittää vietäväksi eteläänkin. Mikäli sähkön tuotantoa joskus tarvitsee lisätä se voidaan tehdä uusiutuvilla muodoilla ilman että vaarannetaan tulevien sukupolvien elämää. Kantaverkko pitäisikin katkaista keskeltä maata ettei sähköpulapuheilla rakennettaisi turhaa ylikapasiteettia.
Itse asiassa Lapin maakunnassa sähkön kulutus ja tuotanto menevät aika lailla tasan. Eikä tilanne paljon muutu, jos mukaan otetaan Pohjois-Pohjanmaa.
Hyvin on jo helmikuussa aloittaja osannut fundeerata että Rosatomiin päädytään.Tietoa näköjään löytyy.
Fennovoiman periaatepäätöksessä ei suoraan mainita laitostyyppiä. STUK on todennut venäläisen laitostyypin turvallisuuden kannalta esteettömäksi Loviisa-3 periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä, ei Fennovoiman käsittelyn yhteydessä. Laitostyypin vaihtaminen olisi juridisesti varmaan kinkkinen juttu, ja vaikka uutta periaatepäätöstä ei tarvittaisi, joutunee vähintäänkin hallitus hyväksymään vaihdon. Ville Niinistölle avautuu politikoimisen paikka.
Fennovoimalle on myönnetty periaatelupa, jossa laitostoimittajaa ei ole nimetty, kuten ei TVO 4.lle .Vastahan he kilpailuttavat laitostoimittajaa.Venäläisvalmisteisia on nuo Loviisankin voimalat, vaikka Suomalaisten toimesta tehtiin tarkennuksia.
Rosatom on valittu ja loppuvuodesta tehdään sopimus.Asiasta kertoi YLE-uutiset.
Venäläinen painevesireaktori on puksuttanut meillä ja muualla aika hyvin. Rosatom korvaa E.On:in paremmin kuin hyvin: insinööriosaamista on omasta takaa, hallitsee myös käyttäjän näkökulman eikä rahastakaan ole pulaa.
Ketä nyt ketuttaa? Eniten tietenkin Vihreitä ja Vastajaa ja henkilötarkkuudella Heidi Hautalaa. Hän laittoi (ennätyskalliilla palkkiolla) Jorma Ollilan Outokummun hallituksen puheenjohtajaksi estämään Outokummun rahoituksen Fennovoimalle. Rosatomin ansiosta Ollilakaan ei enää pysty estämään hanketta. Jormankin ymmärtää, että kaikkivaltiudestaan huolimatta hänen ei kannata enempää pullikoida. Rosatomin lihakset riittävät Shellille. Tiukassa väännössä voisi käydä niin, että Shellillä ei enää olisi varaa ylpiäjohtajaan.
Suomen hallitus ei valtse reaktorityyppiä eikä laitetoimittajaa. Hallituksen hyväksyntää siihen ei tarvita.
Ongelmaksi voi tulla aika, jos venäläinen reaktori halutaan valita. Periaatepäätös on määräaikainen.
STUK pitää huolen että valittu reaktori toimittajasta riippumatta täyttää asetetut vaatimukset, myös turvallisuuden osalta. Venäläiset reaktorit ovat toimineet Suomessa jo vuosikymmeniä hyvin ja turvallisesti. Ei ole aihetta epäillä, etteikö uusi, entisiäkin parempi venäläinen rektori toimisi vähintään yhtä hyvin.
On kuitenkin niin, että Fennovoiman hakemuksessa on esitetty soveltuvuusarvio kahdelle reaktorityypille, joihin venäläinen reaktori ei sisälly. Nämä mainitaan myös periaatepäätöksen johdantotekstissä ja STUKin tekemä alustava turvallisuusarvio rajoittuu niihin. Eki ei se reaktorityypin vaihtaminen noin vain käy. Mutta kuten edellä on todettu, STUK on Loviisa-3 periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä todennut myös venäläisen vaihtoehdon turvallisuuden kannalta esteettömäksi, mikä yksinkertaistaa vaihdosprosessia. Mutta kyllä asia hallitukseen menee.
reaktorityyppiä olla vaihtamassa. Käsittääkseni tämä Venäläisten reaktori on myös painevesireaktori, mutta teholtaan hieman pienempi, kuin Arevan ja Toshiban reaktorit.
Jo hankkeen alkuvaiheessa kaikki nämä kolme vaihtoehtoa oli esillä, eikä periaatelupa rajaa mitään näistä ulos.
Hallitukseen asia toki menee, koska reaktorilta puuttuu vielä rakennuslupa.
Venäläinen reaktorityyppi ei sisältynyt Fennovoiman periaatepäätöshakemukseen.
Periaatepäätöksessä on määräty ydinvoimalan sijaintipaikka ja enimmäisteho, mutta ei laitoksen toimittajaa.
Valtioneuvosto arvioi Fennovoiman ydinvoimalahankkeen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
Yhteiskunnan kokonaisetu ei riipu siitä toimittaako reaktorin Areva, Toshiba, Rosatom tai joku muu. Sitä varten ei tarvita uutta periaatelupaa.
Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on valvoa, etä uusi reaktori on turvallisuudeltaan Ydinenergalain mukainen.
Ydinenergialain mukaan STUKin on tehtävä periaatepäätöshakemuksesta alustava turvallisuusarvio, joka tehdään ehdotetuista laitostyypeistä. Se sisältyy periaatepäätöksen liitteeseen 4 http://www.tem.fi/index.phtml?s=3084. Siinä on tarkasteltu kolmea laitosvaihtoehtoa, joista ns. Kerena on käsittääkseni myöhemmin pudonnut pois harkittavaista laitosvaihtoehdoista. Venäläinen laitosvaihtoehto ei sisälly alaustavaan turvallisuusarvioon.
Samoihin aikoihin STUK teki alustavan turvallisuusarvion Fortumin hakemuksesta, johon sisältyi myös venäläinen vaihtoehto, eikä STUK nähnyt siihen liittyviä turvallisuusesteitä. Eli insinöörijärjellä ajateltuna esteitä ei olisi, mutta juridisesti tapaus on paljon monimutkaisempi. Syön hattuni, jollei laitostyypin vaihto edellytä vähintään valtioneuvoston käsittelyä, mahdollisesti myös eduskunnan käsittelyä.
En usko, että juridista ongelmaa on valita toinen samantyyppisen ydinreaktorin toimittaja kuin mitä periaateluvan liiteaineistossa on mainittu.
Valtioneuvoston hyväksyntää laitetoimittajan vaihdolle ei mielestäni tarvita, STUKin hyväksyntä kylläkin. STUKin tehtävänä on tarkastaa ja valvoa, että toimtettava ydinvoimalaitos täyttää turvaallisuuden ja muiden seikkojen osalta Ydinenergialain vaatimukset.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (sivu 15) ei ole määräyksiä siitä, kuka laitoksen voi toimittaa.
Tässä tapauksessahan laitostyyppiä (kevytvesireaktori) ei olla vaihtamassa. Tilanne olisi toinen, jos laitostyyppi haluttaisiin vaihtaa.
Luulisin, että homma voisi minimissään mennä seuraavasti:
* Fennovoima tekee valtioneuvostolle hakemuksen periaatepäätöksen muuttamisesta niin, että se sisältää myös venäläisen laitosvaihtoehdon
* YVAn yhteysviranomainen TEM toteaa, että Fennovoiman YVA on pätevä myös venäläiselle laitosvaihtoehdolle`
* STUK tekee täydentävän alustavan turvallisuusarvion venäläiselle laitosvaihtoehdolle, soveltaen Loviisa-3 turvallisuusarviota Pyhäjoki sijoituspaikkana
* Pyhäjoen kunnanvaltuusto toteaa, että sen hyväksyvä päätös koskee myös venäläistä laitosvaihtoehtoa
* Valtioneuvosto päättää periaatepäätöksen laajentamisesta käsittämään myös venäläisen laitosvaihtoehdon ja samalla toteaa ettei tätä päätöstä tarvitse vahvistaa eduskunnassa (oikeuskansleria konsultoituaan).
Nämä vaiheet luultavasti keräisivät tukun valituksia, joita käsiteltäisiin hallinto-oikeuksissa.
Näinhän se normaalielämässä menisikin yhteistyökykyisten ihmisten kesken.Nyt vaan on niin että valittajaänkyröiden varalta on kaikki suunniteltava vaikeimman kautta.Usein kuuluu kaivattavan ns. talvisodan yhteishenkeä jolloin kaikki tekivät parhaansa yhteisen hyvän eteen.
Valittaja-ammattilaiset työllistävät viranomaisia huomattavasti, kertoi aamun tv-uutiset.Mukana on henkilöitä jotka väsäävät valituksia kokopäiväisesti.Demokratian takia tähänkin on suostuttava, mutta kustannukset maksaa veronmaksajat.
Uraputkesta ja työmarkkinoilta pudonneet ovat suuri valittajarymä.
Kyllä eilen taas tuli selväksi kuinka paljon Vanhasen hallituksella oli hinku saada ydinvoimalupa nimenomaan pohjoiseen.Illan useassa tv-haastattelussakin oli asiaa esillä ja yhdessä asiaa painotettiin.En tiedä mikä Loviisa-viha heillä on ollut päällä tuolloin 2010? Hanke oli jo pitemmällä jos Loviisa olisi ollut mukana ja jompikumpi valituista olisi jätetty pois.Osaamistasokin olisi toinen.Tämä näkemys on muodostunut energiapolitiikkaa seuraamalla julkisuudessa ja vähän "ohi kirjanpidonkin".
"Sokeareettakin" näkee että atomivoimalan vedätyksellä Pohjois-Suomeen on puolustuspoliittinen konsepti. Toimiihan Toshiiban konsulttina ex Puolustusvoiman komentaja jolla reserviläisenä on edelleen kytkennät entiseen työnantajaansa. Hätätilanteessä ydinaseeton Suomi voisi näin viimeisenä keinonaan uhata maahantunkeutujaa atomivoimalan räjäytyksellä.
mm. Puolustustilalaki §17, 20 ja 24.
Osaako kukaan laittaan linkkiä mistä näkisi minkä verran sähköä käytetään eri puolilla Suomea? Riittääkö vesivoima ja turvevoimalat tuottamaan kaiken energian Pohjois-Suomeen ja Fennovoiman laitos olisi väärässä paikassa kun sähköä tarvitaan etelässä? Nythän hallitus pyrkii tyhjentämään Pohjois-Suomen asukkaista, pian Tampereen pohjoispuolella ei asu kuin kourallinen ihmisiä, rakennetaako Fennovoiman laitos väärälle puolelle Suomea?
Pieruvoimalat ei riitä. Ei voimalaitoksia rakenneta nykyisen kulutuksen mukaan, vaan tulevaisuuden kulutuksen mukaan. Kaivosteollisuus laajenee jatkuvasti Pohjois-Suomessa, joka tarvitsee paljon sähköa tulevaisuudessa.
Mutta minkä verran sitä tarvitaan? Kuinka paljon sähköä käytetään nykyisin entisten Oulun ja Lapinläänien alueilla? Kuinka paljon sitä tarvitaan tulevaisuudessa? Mikä on pohjoisen vesivoimaloiden tuotantokapasiteetti? Numeroita kehiin. Osallistuuko tuleva kaivosteollisuus nyt suunnitteilla olevien ydinvoimaloiden kustannuksiin? Kuinka paljon kaivosteollisuus tulee tarvitsemaan sähköä ja mihin se sitä käyttäisi?
Tuosta netistä katsoin, että Lapin maakunnan sähköomavaraisuus on 107 % (9 % maan sähköntuotannosta) ja Pohjois-Pohjanmaan 87 % (7 % maan sähköntuotannosta). Ainakin Lapissa kulutus on kasvamassa lisääntyvän kaivosteollisuuden ja turismin takia.
Eikä sitä pidä niin ajatella, että kunkin maakunnan tulee olla sähköomavarainen. Vai katkaistaanko myös verorahojen virta etelästä pohjoiseen?
Nykytekniikalla olisi helppoa laittaa nettiin ja pääteitten varsille näyttötauluja joista näkyisi sähkönkulutus ja suunta.
Sähkön siirto ei ole häviötöntä. Siksi olisikin järkevää tuottaa sähkö lähellä kulutusta. Jos Pohjois-Suomi on omavarainen ja Fennovoiman tuottama sähkö rahdataan etelään, se ei ole kovin järkevää. Parempi olisi jos lisää ydinvoimaa rakennettaisiin nykyisten ydinvoimaloiden viereen. Jos kulutus vähän kasvaa pohjoisessa, puhdasta vesienergiaa saadaan Norjasta, ei tarvita ydinvoimaa pohjoiseen sen vuoksi.
Fennovoiman voimalaitos olisi jokseenkin Suomen keskellä pystysuunnassa mitattuna. Siinä on lähellä sähkön suurkuluttajia (Rautaruukki, Tornion terästehdas). Sähkön tuotannon ja kulutuksen alueellinen tasapaino Suomessa on parempi kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Häviöt sähkön siirrossa ovat pienemmät kuin sen alueellisessa jakelussa.
Just joo.Kun jo tievarsilla olevia nopeudennäyttötaulujakin vähennetään kustannussyistä, niin ei jokaiseen paikkaan ole yhtään halvempaa laittaa jotakin sähkönkulutuksen suuntanäyttöjä.Tietysti jos EU säätää siitäkin direktiivin, niin sitten on pakko.
Eli mainitsemasi suurkuluttajat saavat tulevaisuudessa sähkönsä ydinvoimalasta ja vesivoimalla tuotettu sähkö siirretään etelään?
Säköntarve Suomessa kasvaa jatkuvasti.
Siihen on monia syitä mm. sähkön käytön lisääntyminen liikenteessä (sähköautot) ja lämmityksessä (maalämpö).
Suomen maaperässä on runsaasti malmivaroja. Niiden hyödyntämiseen tarvitaan paljon sähköä. Kuinka paljon kaivoksia Suomessa joskus tlevaisuudessa on ja mikä on niiden sähkötarve, sitä ei tietenkään vielä voi tarkasti tietää.
Esimerkkinä kaivosteollisuuden suuresta sähköntarpeesta olkoon Kemin kromituototannon laajennus, joka lisää sähköntarvetta noin 2-3 TWh vuodessa.
Oulun ja Lapin läänien alueeella tuotetaan sähköä nyt juuri ja juuri niiden oman kulutuksen verran. Tulevaisuudessa sähköä pitää Pohjois-Suomeen tuoda muualta, ellei Fennovoiman ydinvoimalaa rakenneta.
Venäläiset ovat keksineet, että voimalan käyttöikää voi jatkaa rajattomasti: kun grafiittisauvat ovat lopussa, voimala muuttuu hiilivoimalaksi kun reaktori vielä sylkäisee makeat löylyt taivaalle. Energiaa tulee mielettömästi ja sähköä sitä enemmän.
Harasoo, ei väliä, jos naapureiden sienet ja mustikat saavat pientä lisäterästystä, tulepahan voimala käytettyä loppuun. Sinne vain Fennovoiman osakkaat opintomatkalle.
Rosatomin tulo laitoksen toimittajaksi ja osakkaaksi tarkoittaisi sitä, että se katsottaisiin Venäjänvaltion kannalta suojeltavaksi kohteeksi.
Suomeen siis halutaan uusi Tsernobyl.
Nythän näyttää siltä että Kyprokselta lähtee jo liikkeellle "Rus€uroja", ehkäpä Hanhikivivi on suuntana. Rusatomin tulo Pyhäjoelle merkitsisi että ihmiset joutuisivat vähentämään ryssittelyä puheissaan..ja teoissaan.
Kymenlaaksossa ei ole ryssilty pitkään aikaan.Kukapa nyt tuottoisaa asiakasta nimittelisi.
Myöskään raahessa ei olla ryssitelty pitkään aikaan, kiitos rautaruukin.
Suurin tietämys Suomen ydinvoimatekniikan ja -lainsäädännön alueelta löytyy juurikin suoli24 ydinvoima-palstalta?
Unohdit työllistävän vaikutuksen ja sen että sähköä riittää meillä tulevaisuudessakin.
Fennovoima lähti liikkeelle pyramidi-ideana, jossa hämärrettiin tuotto-odotukset johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Idea ei olisi onnistunut ilman yhtä suurta toimijaa, jolla oli kokemusta ja osaamista. Paniikki iski, kun saksalainen kumppani huomasi homman kusevan. Tilalle kelpasi ihan kuka vaan.
Varsin epä-suomalaista toimintaa, jolle jostakin syystä saatiin parlamentin tuki, kun samaan aikaan aidon energiahankkeen lupa evättiin. Suomen eduskunta lähti siis tukemaan pyramidi-bisnestä, jossa huutokaupattiin halvinta mahdollista ydinvoimalaa.
"Suomen hallitus ei valtse reaktorityyppiä eikä laitetoimittajaa. Hallituksen hyväksyntää siihen ei tarvita."
Valitettavasti tämä ei pidä oikein paikkaansa. Suomessa on vanha käytäntö (joka tuli aikoinaan USA:sta 50-luvulta), joka on nimeltään ydinvastuulaki. Laissa määritellään vastuut ja valtion osuus mahdollisista riskeistä. Lisäksi jokaisessa ydinvoimalapäätöksessä valtio joutuu sitoutumaan tiettyyn taloudelliseen riskiin, joka koskee voimalan rakentamista ja siitä aina purkamiseen ja loppusijoitukseen asti.
Siksi on tärkeää määritellä se, mihin Suomen kansa demokratian kautta (lue : tahtomattaan), eduskunnan ja hallituksen päätöksellä sitoutetaan. Vaikka venälaisessä reaktorissa ei olisi mitään teknistä tai laatuun liittyvää ongelmaa, se kuitenkin vaatii uuden periaatepäätöksen, koska sitä ei edes mainittu alkuperäisessä hakemuksessa.
Kannattaa muistaa, että Fennovoima oli kuin harkimon-halli, kaatumassa taloudellisen uskottavuuden kautta, jolloin se teki pikaisen hätäratkaisun. Samalla se valitsi myös halvimman vaihtoehdon. Rosatomille tämä oli tavallaan myös hätäratkaisu, ensimmäinen läntiseen teollisuusvaltioon rakennettava ydinvoimala. Kaksi panikoijaa löysivät toisensa, nyt kannattaa harkita tarkasti mitä päätetään.
Aamu-tv.ssä aiheesta haastateltiin energia-alan toimijoita jotka pitivät Rosatomia hyvänä.Yksi heistä oli Peter Lund, joka antoi hyvin positiivisen haastattelun aiheesta.Samassa yhteydessä kerrottiin Rosatomin olevan muutamassa polvessa Neuvostoliiton energiajärjestelmän perillisen.Hehän toivat tähän läntiseen teollisuusvaltioon Loviisan ydinvoimaloiden tekniikan, vaikka Suomalaiset sitä vähän säätivätkin pykäliin. Ei siten ole mikään ensimmäinen vienti länsimaihin.Oikeasti rahoitus oli tärkeässä osassa, kuten aamu-tv.ssä asiasta kertoivatkin.
Eihän se oikeasti ole ensimmäinen länsivienti, mutta silloin tilanne oli toinen. Maailamalle ei ollut mikään yllätys, että juuri Suomi osti tuolloin vver:än, kun sitä ei myyty kuin itä-blokkiin. Silloin sen länsimaistaminen maksoi maltaita, Siemensin ohjausautomatiikka, suomalainen suojarakennus ja kaikki ensiöpiirin putket Saksasta.
Nyt tilanne on toinen. Suomi tekee päänavauksen ydinrenesanssissa ja nyt se tekee myös päänavauksen Rosatomin suhteen. Kannattaa muistaa, että vaikka Fennovoima on tavallaan eräänlainen pyramidi-yhtiö(kuten Penalty delay totesi), maailmalla kuitenkin Rosatom valinta on Suomen valinta.
Ja Suomen valinta se luonnollisesti onkin, koska meillä päätetään ydinvoiman rakentamisesta parlamentaarisesti. Siksi Rosatom tarvitsee vielä periaatepäätöksen ja eduskuntakäsittelyn.