Tässä muutama raamatunjae, onko ne varmasti tarkoitettu uudestisyntyneille uskoville?
Meitä lienee joskun huonon itsetunnon kanssa kamppailevia ja syntiinkin langenneita palstalla. Nuo raamatunjakeet voivat olla monelle synnin takia pimennossa olevalle ahdistuneelle hyvinkin tärkeitä ja ehkä vapauttavat saamaan lankeemuksensa anteeksi.
>>14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Meitä lienee joskun huonon itsetunnon kanssa kamppailevia ja syntiinkin langenneita palstalla. Nuo raamatunjakeet voivat olla monelle synnin takia pimennossa olevalle ahdistuneelle hyvinkin tärkeitä ja ehkä vapauttavat saamaan lankeemuksensa anteeksi.
>>14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Vastaukset 5
Vanhimmat
>>14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
KUN JUMALA EI PARANNA
Lainaus alla olevasta linkistä.
Rov. OLAVI PELTOLA
"Sairauteni on minulle annettu risti.
Sairauteen liittyy kuitenkin usein sisäinen ahdistus. On pelkoa tulevaisuudesta ja siitä, mitä minulle vielä tapahtuu.
On syyllisyyttä, on häpeää, on neuvottomuutta. Kipujakaan ei ole helppo kestää. Pakollakin nousee mieleen ajatus siitä, että Jumala on minut hyljännyt ja onhan se oikein, sillä en ole kristittynä sellainen kuin minun tulisi olla.
Jospa sittenkin ne ovat oikeassa, jotka vaativat minulta uskoa sairauden paranemiseen ja syyttävät uskon puutteesta ja näin syyllistävät. Kun Jumala ei ole sinua parantanut, niin se on merkki sinun harhautuneesta suhteesta Jumalaan. Olenhan monet kerrat sanonut hyvin pahasti Jumalalle, olen kapinoinut, en ole nöyrästi suostunut ottamaan Jumalan kädestä sairauksiani. Senkö takia Jumala kurittaa?
Minun on rehellisesti myönnettävä, että olen usein ihmeissäni ja koen olevani pettynyt suhteessa Jumalaan" (Olavi Peltola).
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/KunJumalaeiparanna.htm
Hyvä linkki niille, jotka kokevat syyllisyyttä tai on syyllistetty siitä, ettei Jumala paranna
Mä en ymmärrä, miksi pitäis kokea syyllisyyttä, jos Jumala ei paranna jostain sairaudesta? Syyllisyys kumpuaa siitä, että meitä on opetettu väärin.
Mä paranin yli 10 vuotta sitten ja sain monen sairausvuoden jälkeen palata töihin. Tuttavani joka ei ole parantunut on edistynyt Jeesuksen sisäisessä tuntemisessa mua paljon pidemmälle. Näin koen.
"Tunnuskaa siis toisillenne syntinne.."
Sitä ei kenenkään pidä mennä tekemään, sillä miten se toinen voi olla minua(itseäni) parempi, minun asioissa.
Jos ei itse pysty omia asioitaan saamaan selvyyteen, niin puhuu vaikka kuuselle, sillä siitä ei juorut lähde ja säilytät "kasvosi".
Juorut saavat helposti siivet alle ja joudut toisten silmätikuksi.
Omia ja henkilökohtaisia asioita ei pidä koskaan toisille tunnustella.
"Tunnuskaa siis toisillenne syntinne.." Kyllä jos on ylitsepääsemätön tarve, ei jaksa uskoa itse vapautukseen vaikkapa lankeemuksestaan. Kyllä silloin kannattaa mennä jonkun luo ja yhdessä pyytää vapautusta oli se synti tai muu huoli.
Herkkä uskova saattaa joutua helposti kantamaan syyllisyyttä hyvin vähästäkin, jopa sopimattomasta sanastakin jonka on sanonut, se ei ole helppoa ensinkään, siksi sielunhoitoa tarvitaan.
Minä taas vapauduin tämän aloituksen tehtyäni, rukoilin vapautusta ahdistukseeni, otin viimein raamatun eslle, niin sain vapautuksen se tuli raamatusta tietty SANA mulle vapautukseen.
Nyt mulla matka jatkuu taas, saan iloita, tälleen nsitä mennään eteenpäin.