http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_sodankäynti
Lueskelin tuolla näistä erilaisista maailman kauppaa säätelevistä
järjestöistä, tarkoitukseni oli yrittää ymmärtää miksi kaikki maat ei
käy kauppaa kaikkien kanssa, vähänpä minä siitä tajusin, mutta eihän
nuo talouden asiantuntijatkaan tunnu olevan yhtämieltä.
Tuo aseidenvienti sotaa käyviin maihin on mielestäni ihan hyvä asia,
mutta parempi olisi jos koko aseiden valmistuskin kiellettäisiin.
Mutta näitä kauppasaartoja jotka koskevat esim, Kuubaa minä en
ymmärrä enkä hyväksy, koko kansan kehittyminen estetään
kauppasaartojen avulla, ja sen seuraukset kärsii tavallinen kansa,
vaikka he ovat täysin syyttömiä päättäjiensä riitoihin.
Aiheesta riittäisi asiaa vaikka kuinka paljon, mutta toivon että joku
asioita seuraava henkilö valistaisi meitä taviksia kun nuo tekstit on
tuolla linkin takana jotenkin vaikeasti ymmärrettäviä.
Ehkä vika onkin vain omassa ymmärryksessäni, mutta tuollaiset
kauppasaarrot ovat mielestäni pahempia kuin kunnon sota,
tuohan on ihmisten kidutusta.
Miten te muut näette asian, onko tämä oikein?
Lueskelin tuolla näistä erilaisista maailman kauppaa säätelevistä
järjestöistä, tarkoitukseni oli yrittää ymmärtää miksi kaikki maat ei
käy kauppaa kaikkien kanssa, vähänpä minä siitä tajusin, mutta eihän
nuo talouden asiantuntijatkaan tunnu olevan yhtämieltä.
Tuo aseidenvienti sotaa käyviin maihin on mielestäni ihan hyvä asia,
mutta parempi olisi jos koko aseiden valmistuskin kiellettäisiin.
Mutta näitä kauppasaartoja jotka koskevat esim, Kuubaa minä en
ymmärrä enkä hyväksy, koko kansan kehittyminen estetään
kauppasaartojen avulla, ja sen seuraukset kärsii tavallinen kansa,
vaikka he ovat täysin syyttömiä päättäjiensä riitoihin.
Aiheesta riittäisi asiaa vaikka kuinka paljon, mutta toivon että joku
asioita seuraava henkilö valistaisi meitä taviksia kun nuo tekstit on
tuolla linkin takana jotenkin vaikeasti ymmärrettäviä.
Ehkä vika onkin vain omassa ymmärryksessäni, mutta tuollaiset
kauppasaarrot ovat mielestäni pahempia kuin kunnon sota,
tuohan on ihmisten kidutusta.
Miten te muut näette asian, onko tämä oikein?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuuban saarto ei kuulu meidän aikaamme - Venäjän pääministeri Medvedev
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev luonnehti Havannassa Yhdysvaltain Kuubaa vastaan yli viisikymmentä vuotta ylläpitämää taloudellista, kaupallista ja taloudellista saartoa oman aikansa tuotteeksi, jolle ei ole etenkään nykyisin perusteita eikä oikeutusta.
Lähde: Prensa Latina
Toimittaja: Heikki Sipilä
24.2.2013, Verkkomedia.org
Kuuban saarto ei kuulu meidän aikaamme - Venäjän pääministeri Medvedev
Prensa Latina -uutistoimistolle antamassaan haastattelussa venäläisjohtaja puhui myös Moskovan ja Washingtonin välisistä jännittyneistä suhteista ja sanoi huomanneensa eri puolilla maailmaa Yhdysvaltain taholta uusia Kuuban saarron kaltaisia syrjintätoimia ja totesi, että tällaiset toimet on tuomittu epäonnistumaan.
Venäjä ei koskaan hyväksy tämänkaltaisia toimia, hän totesi ja korosti, että Moskovan kanta asiaan on muuttumaton.
Jaettu Korea
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jakoivat Korean miehitysvyöhykkeisiin, joiden väliseksi rajaksi tuli 38. leveyspiiri. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle vuonna 1948 perustettu Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) on riippumattomuutta korostavaa juche-aatetta noudattava sosialistinen valtio, kun taas Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeelle samana vuonna syntynyt Korean tasavalta (Etelä-Korea) on muodostunut vuonna 1988 perustetun kuudennen tasavaltansa muodossa merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi talouden alalla. Molemmat valtiot ovat ilmoittaneet pyrkivänsä rauhanomaiseen yhdistymiseen, mutta erityisesti voimakkaasti toisistaan poikkeavien poliittisten järjestelmien vuoksi hankkeen edistyminen käytännössä on toistaiseksi ollut vähäistä.
Lähde: wikipedia
Noin vain nuo suurvallat käy jakamassa itsenäisiä valtioita,
ota sinä tuo puoli, minä otan tämän
Entä tuo kaupankäynti, täytyy tutkia.
[muokkaa] Korean sota
Pääartikkeli: Korean sota
Korean sota käytiin kahden Korean valtion välillä vuosina 1950–1953. Sota syttyi pohjoisen joukkojen hyökättyä toistuvien molemminpuolisten rajaloukkausten jälkeen 25. kesäkuuta 1950 rajalinjan yli. Pohjoisen joukot saavuttivat muutamassa kuukaudessa niemimaan eteläkärjen, kun etelän puolustus romahti heikon järjestelyn ja sotilaiden joukkopaon vuoksi.
Niemimaan täydellinen valloitus jäi kuitenkin yhdysvaltalaisjoukkojen väliintulon vuoksi haaveeksi, ja kun Yhdysvallat sai toimilleen YK:n valtuutuksen, joutuivat kansantasavallan joukot puolestaan romahduksen tilaan suurten yhdysvaltalaismuodostelmien noustessa syyskuun aikana maihin Incheonissa ja vallatessa nopeassa tahdissa Soulin. Jo marraskuussa YK-joukot saavuttivat Korean pohjoisrajan mutta joutuivat konfliktissa pohjoista poliittisesti tukeneen Kiinan kansantasavallan vapaaehtoisjoukkojen massiivisen hyökkäyksen kohteeksi. Kiinalaisten tukemina onnistuikin pohjoisen joukkojen iskeä jälleen voimakkaasti kohti etelää, ja Soulin väliaikaisen uudelleenvalloituksen jälkeen vuoden 1951 tammikuussa rintamalinja vakiintui jälleen lähelle 38. leveyspiiriä
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Pohjois-Korean kauppasaarto laajenee /1135246845234
Turvallisuusneuvoston päätös rajoittaa ase- ja kauppavientiä Pohjois-Koreaan entisestään. YK:n jäsenmailla on nyt lupa takavarikoida ja tuhota kaikki kauppasaartoa rikkovat kuljetukset. Jäsenmaat valvovat kuljetuksia maalla, merellä ja ilmassa.
Pohjois-Koreaa yritetään estää saamasta tarvikkeita, joita se voi hyödyntää ydinkokeissa ja ohjuksissa. YK toivoo pakotteiden laajentamisen tuovan Pohjois-Korean takaisin neuvottelupöytään muiden maiden kanssa.
Amerikkalaisasiantuntijat ovat varoittaneet, että pakotteiden tiukentaminen saattaa johtaa uuteen ydinkokeeseen Pohjois-Koreassa. Kokouksen jälkeen Yhdysvaltain edustaja kuitenkin hehkutti, miten 15 maan turvallisuusneuvosto onnistui tekemään "uudenlaisen ja innovatiivisen" päätöksen vain puolessatoista tunnissa.
Kiinan edustajan mukaan kauppasaarron valvominen on kuitenkin vaikeaa. Sekä Kiina että Venäjä korostivat, etteivät mitkään olosuhteet oikeuta voimakeinoihin Pohjois-Koreaa vastaan.
Eikö olisi parempi sanoa pohjois-korealle, että koko kauppasaarto puretaan mikäli he lopettavat ydinasevalmistelut, tuo on sitä
rauhaanpakottamista mitä yksikään itsenäinen valtio ei hyväksy,
se voi toimia tilapäisesti, mutta purkautuu heti tilaisuuden tullen
sotatoimiin.
Eikö YK ole rauhanjärjestö, mutta taitaa toimia usan alamaisena.