Tämä sana syrjäytynyt, on jo hyvin masentava ja leimaava ja pitäisi jättää pois käytöstä. Kaikki nuorten hyvinvointiin tähtäävä ennealta ehkäisevä'työ on se tärkein asia. Koulukiusaaminen syöstää monen pois raiteilta, perheen ongelmat. Myös nykyajan työelämän vaatimukset ovat haastavat ja kaikilla ei riitä henkistä eikä älyllistäkään kapasiteettia monipuolista osaamista ja vastuuta vaativaan työelämään. Ennen oli niitä helppoja ammatteja ja aputöitä, joissa selvisi kunniallisesti heikompi ja arempi ihminen ilman että joutui leimatuksi luuseriksi ja jäi toimettomaksi. Totuus on vain että osa meistä saa jo geeneissä evä't joilla ei pärjää nyky-yhteikunnan haasteissa.
Mikään syyllistäminen ja pakottammen erilailla sanktioilla ei saa aikaan mitään tulsota: päin vastoin nuori vain sairastuu psyykkisesti ja ajautuu tilaan ettei jaksa selvityä peruelämisen rutiineistaan.
Mikään syyllistäminen ja pakottammen erilailla sanktioilla ei saa aikaan mitään tulsota: päin vastoin nuori vain sairastuu psyykkisesti ja ajautuu tilaan ettei jaksa selvityä peruelämisen rutiineistaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pitääkö kurkoitta sinne ylälauteille.Normaali työllä ja järjellä pärjää kyllä.Kukaan ei tule töitä kotiin tarjoamaan,itse ne on haettava,ja pohjalta aloitettava jos tarve vaatii.
aina ei ole resursseja joilla pärjätä elämässä sen paremmin sosiaalisesti kuin työelämässä jne, niin eipä silloin silloin pärjää. aina ei voi edes aloittaa sitä pohjalta kipuamista. sitä se syrjäytyminen pahimmillaan ja pohjimmiltaan on.
syrjäytyneelle sitä kipuamista on kyetä hakemaan ja saada toimeentulotukea kummenen vuoden nollatuloilla elämisen jälkeen.
No jos kokee olevansa siellä pohjalla niin ei voi enää vajoja pohjan alle, jos ei putoa kellariin. Sinulla ei sitten ole kovaa rimaa ylitettäväksi.
syrjäytyminen on osuva sana. toinen asia sitten miten sitä käytetään esim mediassa ja politiikassa.
Minustakin sopiva sana. Syrjäytyminen on vain sana kuten kyynärsauvat tai tikkuaski, eli ei sana pahenna.
Pohdin omaa syrjäytymistäni. Sallin sen omassa tapauksessani puolivälttämättömäksi. En jaksa osallistua edes sukulaistilaisuuksiin.
Syrjäytyminen on uusi haukkumasana. Vastaavia haukkumasanoja on useita muitakin.
Usein yksilön ongelmatkin johtuvat yhteiskunnan ongelmista ja siitä ettei yhteiskunnassa ole toimittu sääntöjen mukaan.
Varsinkin niille ihmisille tämä on ongelma jotka ovat tottuneet noudattamaan sääntöjä ja kun tarpeeksi paljon tulee "potkua päähän" niin kyllä siinä itselläkin käytös muuttuu.
Yhteiskunnassa pärjää parhaiten ns. päähän potkimistaktiikalla eli kuinka monta ehdit potkia niin sitä paremmin itselläsi menee.
Pilkkakirveillä luodaan vain lisää ongelmia. Siihen kai tälläkin termillä pyritään. Sitä käytetään ns. peloitteena eli olet tätä jos et toimi näin...
Toimiiko peloite miten hyvin? Varmasti se joillekin toimii. Useimmat eivät sitten jaksa välittää...