Suomella oli viime sodissa divisioonia joista muodostettiin armeijakuntia, taisi Karjalan kannaksella olla kokonainen armeija joka oli muodostettu armeijakunnista. Nykyään on vain jotain onnettomia prikaateja, kyllä on surkeaksi mennyt. Vaadin että Suomella on kymmenen divisioonaa joista yksi olisi panssaridivisioona!
Miksi ei ole enää divisioonia?
Näin on
69273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
edelleen muodostettu armeijakuntia, joskin nykyään johtoportaina taitavat olla operatiiviset sotilasläänit.
Divisioonista luovuttiin 60-luvulla. Ne olivat kankeita ja kömpelöitä Suomen oloihin.
Niitä on enää muutamilla valtioilla. Esimerkiksi Venäjä on luopunut divisioonista.
Divisioonista luovuttu koska ne ovat kankeita mutta ei armeijakunnista, eikö ne sitten ole kankeita?
diisioonista perustettu armeijakunta, mutta ei prikaateista. Tosin lienee niin, ettei tällä hetkellä ole armeijakuntiakaan, ei ainakaan kovin montaa. Sotilasläänit toimivat operatiivisina johtoportaina ehkä painopistesuuntia lukuunottamatta.
Kankeitapa hyvinkin. Ruotsi on edelläkävijä tässäkin asiassa. Se on kohta lakkauttanut koko armeijansa ja yksiköiden koko taitaa olla nykyisin pataljoona- ja komppaniakokoa... ;=)
Suomalaissotilaat ovat uuden nerokkaan taistelutaktiikan ja strategian ansioista niin ovelia että meillä riittää ryhmät tai korkeintaan joukkueet. Sissisodassa pieni on suurta!
koskee vain jalkaväen pienryhmätoimintaa. Maanpuolustukseen sisältyy paljon muutakin, kuten maavoimien muut aselajit sekä meri- ja ilmapuolustus.
montako armeijakuntaa suomessa tehtiin prikaateista ja montako maailmalla.
noin 10 armeijakuntaa a 2-4 prikaatia. Maailmalla oli luvuton määrä, Paljon oli tosin vielä divisioonaorganisaatioita nimenomaan suurvalloilla.
60-luvulla.
ne 60--luvun ak:t oli lähinnä paperi ak:ta. kai. sodan aikana tuskin yhtäkään ak:ta.
olivat lkp-suunnitelmissa.
Jatkosodan aikana oli keskimäärin viisi-kuusi armeijakuntaa tai vastaavaa ryhmää.
Talvisodassa niitä oli aluksi neljä ja lopuksi kuusi. Lisäksi oli erikokoisia sotatoimiryhmiä. Esimerkiksi Lapin Ryhmä ja Ryhmä Talvela. Ne vastasivat lähinnä divisioonia.
siis olivat fantasioita.
Kaikille sota-ajan joukoilla oli varattu henkilöstö ja sotavarustus sekä määritetty ensimmäiset tehtävät. Esikunnilla on rauhan ajan runko, jota koulutetaan jatkuvasti. Näin on nytkin.
Ne ovat siis realistisia suunnitelmia, ei fantasioita.
kysymykseni kuuluu koska et sitä tajunnut, onko joskus todellisessa sodassa sodan aikana suomessa tai maailmalla MUKA tehty prikaateista ak.
selityksesi ovat jo naurettavia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaslääni
Allueelliset sotilasläänit olivat voimassa 1993-2009. Nykyiset sotilasläänit ovat operatiivisia.
Divisioaanat, rykmentit, prikaatit on vain numeroita, se ei aina kerro sitä, mikä joukko-osastot oikeasti on.
Prikaati periaatteessa on täysin varustettu yhtymä, jossa on kaikki aselajit mitä taistelussa tarvitaan.
Monella valtiolla on yhä divisioonata käytössä, kuten esimerkiksi Saudeilla on kaksi panssaridivisioonaa. Kooltaan ne eivät vastaa 2MS:a tietenkään
mitä tuo saudi juttu yrittää esittää.
se yleensä menee psv.j. psv.k. psv.p. psv.pri. ja psv.D.
jokaisen noista todellinen kokoonpano voi olla mikä vain, it.psv. rynnäkkötykkejä yms. ja jv:tä voi olla enemmän tai vähemmän.
mikäon saudien psv.d.:n koko, jatkosodassa suomen psv.pri.:n koko oli 9000 miestä.
mutta panssari vaunujen määrä on todellakin eri.
psv.d. on siis vain kehityksen tulos.
Ei divisioonat mihinkään ole kadonneet muuallakaan. Saksalla on 5 aktiivista divisioonaa, mm. 1.Panssaridivisioona Hannover
psv. yksikköjen evoluutiosta puuttuu vain rykmentti.
"Kooltaan ne eivät vastaa 2MS:a tietenkään"
Saudien vai muiden?
US Armyn raskaat divisioonat on edelleenkin koko maailmanhistorian ylivoimaisesti vahvimmat koventionaaliset yksiköt. Yhden divisionan kalustoa:
467 M1A1/A2 Abrahms
600 M2A3 Bradley
144 155mm M109/M109A6Paladin SP artillery
108 107mm M106 SP Mortars
18 227mm MLRS
Siihen päälle parikymmentä taisteluhelikopteria ja kuljetuskopterit.
Vertauksen vuoksi 2.ms:n aikaisissa ps-divisioonissa panssarivaunujen määrä pyöri 200 vaunun tietämillä keskiarvoisesti.
Noita yllämainitusti varustettuja raskaita divisioonia US Armyllä on vielä nykyäänkin aktiivipalveluksessa noin 10 kpl. Siihen päälle vielä samansuuntaiset reservi- ja kansalliskaartin divisioonat, sekä tietysti kevyemmät maahanlasku- yms divisioonat.
Voi sitä piruparkaa, kuka moisen teräsjyrän joutuu kohtaamaan.
"Vertauksen vuoksi 2.ms:n aikaisissa ps-divisioonissa panssarivaunujen määrä pyöri 200 vaunun tietämillä keskiarvoisesti."
Riippuu organisaatiosta. Ns "kevyessä" panssaridivisioonassa tuo oli totta, mutta "raskaan" ps-divisioonan vaunuvahvuus oli karkeasti kaksinkertainen. Raskaan divisioonan käsite itsessään oli kuitenkin hieman paradoksaalinen, koska todellisuudessa suurin osa tuosta ylimääräisestä vahvuudesta oli kevyitä panssareita. Voimaa läpimurtotarkoituksiin sellaisessa yksikössä kyllä oli, mutta myös epäsuhtaisuuksia.
Divisioona oli 2. maailmansodan aikaan pienin mahdollinen yhtymä eli itsenäisiin operaatioihin kykynevä joukko. Tämä johtui mm. tukevien aselejijoukkojen verraten vähäisestä määrästä suhteessa jalkaväkeen. Suomen kaltaisessa köyhässä maassa tilanne korostui. Tästä syystä divisioonakokoonpano oli Suomessa voimissaan aina 1960-luvulle saakka.
Nykyisin prikaati on yhtymä eli se kykenee itsenäisiin operaatioihin, koska se sisältää kaikki tarvittavat aselajijoukot. Eniten iskuvoimaa on operatiivisiin joukkoihin kuuluvilla kolmella valmisuprikaatilla. Valmiusprikaatin iskuvoima, suoja ja liikkuvuus on moninkertainen 60-luvun divisioonaan verrattuna. Toki mahdollisten vihollisten joukoissa on tapahtunut myös suurta kehitystä.
Prikaatia pienempi mutta edelleen melko itsenäisiin operaatioihin kykenevä joukko on noin kahden pataljoonan vahvuinen taisteluosasto. Taisteluosastoista kaksi, mekanisoidut taisteluosastot, ovat tulivoimaltaan, suojaltaan ja liikkuvuudeltaan jopa valmiusprikaateja tehokkaampia vastaten suunnilleen 1990-luvun panssariprikaatia. Alueellistenkin joukkojen taisteluosastoissa on mm. epäsuora tuli omasta takaa.
oli prikaati jo sotien aikana. Meillähän oltiin niihn siirtymässä, mutta kun sota vain jatkui, niin palattiin divisiooniin.
Prikaateja oli sitten puoli tusinaa ynnä panssaridivisioonan prikaatit. Lopuksi perustettiin vielä rajajääkäriprikaati.
esittämäsi väite divisioonasta on väärä. pienin itsenäseen sotaan käyvä yksikkö oli yksittäinen sotilas.
ja on edelleen.
sotatoimeen kykenevä yhtymä on edelleen prikaati. Sillä on tarvittavat aselajit ja varustus.
Yksitttäinen sotilas ei kykene mihinkään ilman tukea. Kaikkien vähiten käymään yksin sotaa tai edes sotatoimea.Sotilas voi kyetä yksittäiseen suoritukseen, mutta hyvin harvoin itsenäisesti siihenkään.
pienin sotaan käyvä yksikkö on se jolle annetaan asiaan sopivat tuki yksiköt.
patalioona saa sen avun joka sille annetaan. suomen sotien aikaisissa patalioonissa oli raskas krhk ja tykistöä ja panssarin torjuntaan.
suomella vaan oli sodissa rajallinen määrä voimaa, ei merkitystä mikä oli yksikkö.
ja on edelleen.
prikaati ja siitä ylöspäin. Rykmentti on joukko-osasto ja pataljoona on joukkoyksikkö, komppania perusyksikkö.
"suomen sotien aikaisissa patalioonissa oli raskas krhk ja tykistöä ja panssarin torjuntaan."
Ei ollut. Raskaskrh oli vasta rykmentissä ja tykistöä prikaatissa. Tietysti niitä voitiin määrätä tukitehtäviin ja joskus alistaakin, mutta orgaanisesti niitä ei pataljoonaan kuulunut.
Ei pidä sotkea käsitteitä.
no kyllä kompanja ja/tai pataloona sai tukea sodan aikana vaikka erillisestä tykkikompanjasta ja rykmentin omat tykit. ei se ole mistään prikaatista kii.
kaikki ne sai silloin ja saa nykyään kaiken sen tuen mikä sille annetaan.
Pataljoonalla oli orgaanisina tukiaseina vain kevyet ja pienoisheittimet ja pst-kiväärit.
Raskas aseistus oli rykmentillä ja siitä ylöspäin. Pataljoonia vahvennettiin tarpeen ja resurssien mukaan.
Rykmentillä oli tykkikomppania, mutta ei kenttätykistöä. Sitä alistettiin tarvittaessa, mutta yleensä annettiin vain tulenkäyttöoikeus.
Prikaatin pataljoonat saivat siltä alistuksensa.
Vaikka et sitä käsitä, niin vahventaminen on eri asia kuin vakio-organisaatio.
Saksalaiset arvioivat sodan aikana, että suomalaisten upseerien taidot riittävät pataljoonien kokoisilla joukko-osastoilla operointiin.
arvio tehtiin?
Suomalaiset upseerit operoivat yhtymillä prikaatista armeijaan siinä kuin saksalaiset. Joskus taitavamminkin, kuten moneen kertaan nähtiin varsinkin P-Suomessa.
kaikesta huolimatta väitteesi voi olla tottakin.
sodan alussa.
Empä usko, suomalasilla oli kokemusta talvisodasta ja Saksa arvosti sitä niin paljon, että Lappiin siirretyt itävaltalaiset asevelvolliset saivat koulutusta suomalaisilta sotilailta Sallan rintamalla heti jatkosodan alussa.
Sallan rintamalla ei edes ollut itävaltalaisia. Saksalaisilla oli yleensä vähintään vuoden koulutus takanaan. Heidän koulutuksensa oli paljon tehokkaampaa muutenkin. Jotain metsäytaistelutaitoja suomalaiset ovat voineet opettaa.
Kyllä sai.
koulutettiin talvitaistelukursseilla Niinisalossa ja Tuusulasa.
Jatkosodan alussa ei kellään ollut aikaa antaa koulutusta. Kursseja pidettiin asemasodan aikana.
Jos väität muuta, niin anna tarkat tiedot.
Olen itse nähnyt samat kertomukset.
Saksalaiset pitivät suomalaisia hyvin tehokkaina ryhmä-joukkue-komppania-pataljoona-tason operoinnissa, mutta lähinnä kömpelöinä tunareina pataljoonasta ylöspäin mentäessä.
eli osaako joku sanoa mitä hyötyä prikaateista on.
itse tiedän että lapissa jatkosodan alussa suomalainen sotavalmis rykmentti muutettiin yks ja kaks prikaatiksi. miksi on porin prikaati, mikä prikaati se edes on, miksi se ei voi olla vaikka osasto se tai ryhmä se, entä miten sota valmis on niinisalon tykistö prikaati, meneekö se sotaan sellaisenaan, eikö missään muussa prikaatissa sitten ole tykistöä.
mikä prikaati se on missä on kolme jv kompanjaa.onko niitä ees kolmea.
jos niinisalon tykistö prikaati ampuu 50 000 laukausta sodan alussa niin mistä se saa täydennystä.
perinteinen nimike itsenäiseen tehtävään pääarmeijasta erotetulle osastolle. Sitä käytettiin ainakin jo 30-vuotisen sodan aikana.
"itse tiedän että lapissa jatkosodan alussa suomalainen sotavalmis rykmentti muutettiin yks ja kaks prikaatiksi."
Ei muutettu. Välirauhan aikana maavoimat oli jaoteltu 13 prikaatiksi ja viideksi armeijakunnaksi.Esimerkiksi Kemijärvelle sijoitettu 12. Prikaati muutettiin JR 12:ksi.
Prikaateista muodostettiin reserviläisillä täydennetyt jalkaväkirykmentit ja niiden aselajijoukot alistettiin divisioonille.
Rauhan ajan prikaati vastaa lähinnä joukko-osastoa eli rykmenttiä. Se on koulutusorganisaatio, joka ei lähde sotaan sellaisenaan, vaan perustaa tietyt sotavalmiit joukot.
Vahvimmat eli valmiusprikaatit ( Porin, Kainuun ja Karjalan) ovat melko suuria ja ainakin Karjalan prikaatissa on myös tykistöä, samoin muista Uudenmaan prikaatissa ja Panssariprikaatissa.
Tykistöprikaati on ainoa aselajiprikaati. Muut ovat rykmenttejä tai pienempiäkin. Tykistöprikaatikaan ei lähde sotaan sellaisenaan, vaan perustaa sille määrätyt tykistöyksiköt.
Kovin ovat heikot tiedot.
muut ovat rykmenttejä tai pienempiäkin??????????
ihanko totta, sinun tiedolla kolme jv. kompanjaa on rykmentti.
eikös ne ollu prikaateja.
Aloittaja kysyy tärkeää asiaa!
On huomattava,että Suomi voitti viime sotansa nimenomaan divisioonillaan,muilla joukoilla oli avustava rooli.
Divisioonankomentajia palkittiin kunniamerkeillä ja Ylennyksillä!
Nyt maamme puolustus kyky on taannutettu prikaatitasolle?
Aloittaja ei tiedä edes, että Karjalan armeija, ainoa armeijaksi nimetty puolustusvoimien osa, taisteli Laatokan pohjoispuolella, ei Kannaksella.
" On huomattava,että Suomi voitti viime sotansa nimenomaan divisioonillaan... "
Siis sodat voitetaan joukko-osastojen nimeämisillä, eikä taisteluilla? Suomi muuten hävisi kyseiset sodat, tosin säilytti itsenäisyytensä viimeisen vaiheen torjuntavoittojen ansiosta.
toimi Talvisodasa Kannaksen Armeija ja jatkosodassa Karjalan Armeija kevääseen -42. Kesällä -44 Kannaksen joukoille nimettiin komentaja ja esikunta, mutta ei annettu virallista armeija.nimeä.
Armeija ei siitä heikkene, onko perusyhtymänä divisioona tai prikaati. Tarkoitus on sama. Prikaati on pienempi ja joustavampi ja niitä on tietysti enemmän. Prikaatiorganisaatioon siirtyminen on kehitystä.
mä en nyt tajua, mikä tekee porin prikaatista taistelu valmiin yksikön.
suomen ps. prikaati on prikaati vain sen takia että panssaroituja ajoneuvoja sattuu olemaan enemmän kuin patalioonan verran, mutta kun kaksi tuhoutuu niin se ei ole prikaati enää, eikä koskaan enää tule olemaan.
joku väitti että sotiemme aikana komppanja joka lähti sotaan ei mitenkään saanut tukea muista tykeistä kuin juuri oman rykmentin, mutta ei se pirä paikkaansa.
Maamme peitteisessä ja vaikeakulkuisessa maastossa hajoaa prikaati osiinsa,menettäen johdettavuutensa,ja siten myös iskuvoimansa.
Vasta divisioonan kokoinen yhtymä kykenee ottamaan maastonkohdan haltuunsa,omaten siihen riittävän kulutuskestävyyden.
Tämän pitäisi olla selvä,viime sodissamme nähtiin!
on väitetty?
"joku väitti että sotiemme aikana komppanja joka lähti sotaan ei mitenkään saanut tukea muista tykeistä kuin juuri oman rykmentin, mutta ei se pirä paikkaansa. "
Yksiköitä tuettiin epäsuorallla tuella ja pansarintorjunnalla aina tarpeen ja resussien mukaan. Komppanian eten saatettiin joissain tilanteissa ampua hyvinkin suurella tykistövoimalla.
"mä en nyt tajua, mikä tekee porin prikaatista taistelu valmiin yksikön."
Ei se olekaan. Kaikki rauhan ajan joukot ovat koulutusyksikköjä. Taistelujoukot perustetaan liikekannallepanossa.
meidän maasto-oloihimme suunniteltu yhtymä.
Divisioona on kömpelö maasto-oloihimme ja kokonsa takia vaikea johdettava. Se todettiin kesällä -44.
sijaan on aina käytettävissä pari prikaatia. Niissä on yhteensä sama henkilöstö ja sotavarustus kuin divisioonassa. Käyttö on joustavampaa.
Eli kaksinkertaiset viestinnän ja huollon ongelmat.
Jolloin johtamisen ongelmat moninkertaistuvat,samoin kuin vastuun kysymykset!
Tuo on joustavaa vain vihollisen kannalta!
Olisi pitänyt uskoa viimeisten sotiemme opetukset.
Kaksi yhtymää toimii aina joustavammin kuin yksi suuri.
Sodan aikana oltiin divisioonat supistamassa prikaateiksi, mutta sitten se peruttiin.
Olisi ollut järkevintä jakaa divisioona aina kahdeksi prikaatiksi. Nyt taistelujen johto lankesi rykmenteille, jotka joutuivat kohtuuttoman raskaan johtamisongelman eteen. Divisioonan komentaja joutui usein vain voimattomanan odottelemaan rykmenttien tekemisiä.Armeijakunta ja divisioona olivat tårta på tårta.
Vuonna -44 oli viisi jalkaväkiprikaatia,rajajääkäri- ja ratsuväkiprikaatit sekä psd:n prikaatit. Ne osoittautuivat tehokkaiksi. Tämän kokemuksen perusteella sitten pitkän miettimisen ja kokeilujen jälkeen siirryttiin 60-luvullas prikaateihin. Se tapahtui sodan ajan komentajien päätöksellä.
Sodan aikana mentiin prikaati-organisaatioon vain koska raskaiden taistelujen kuluttamat joukot olivat jatkuvasti rankasti vajaalukumääräiset eli oli kyseessä tapahtuneen asian tunnustaminen.
Joukkojen pilkkominen ei mitenkään helpota sotatoimien johtamista,ellei sitten korkeammalle portaalle ole pesiytynyt kyvyttömiä karrieristeja.Tämän faktan on esim Halsti tuonut esiin usein!
Prikaatiorganisatioon siirtyminen aloitettiin, koska kuviteltiin sodan loppuvan ja siihen asti pärjättävän kymmenellä vuosiluokalla. Divisioonat oli tarkoitus supistaa prikaateiksi välirauhan ajan tapaan.
Kun sota vain jatkui,palattiin lopuksi torsoon kahden jv-rykmentin divisioonakokoonpanoon. Se osoittautui kesällä -44 epäonnistuneeksi.
Prikaatit eivät merkitse joukkojen pilkkomista, vaan yhden organisaatiotason poistaminen selkiyttää johtamista ja tehostaa henkilöstön käyttöä.
Koko sodan panssariarmeijoillaan, ihan sama oliko vastassa divisioonia.
käytetty panssariarmeijoja. Kesällä -44 oli kyllä runsaasti panssarijoukkoja Kannaksella. Ne kärsivät raskaat tappiot ja pääosa vedettiin pois.
Suomea vastaan olisi ihan varmasti käytetty panssariarmeijoja, mutta ne olivat Kurskissa suurempaan tarpeeseen. Viipuri vallattiin parilla T34:llä ja IS-2:lla.
Leningradin rintamalla oli kesällä 1944 Kannaksella yli 600 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Eli suunnilleen saman verran kuin yhdessä panssariarmeijassa.
Kurskin taistelu käytiin heinäkuussa 1943.
Viipuriin tunkeutui useita panssarirykmenttejä kalustoinaan mm T-34 ja englantilaiset Churchill-panssarit.
Kovin heikoin tiedoin olet liikkeellä.
Kurskissa nämä olivat tositoimissa, se oli pääsotanäyttämö. Viipurissa panssarit seisoivat raviradalla, niitä ei tarvittu. Taistelujen painopiste keskittyy seitsemisen kilometriä Viipurista koilliseen, mutta se on epäoleellista. Pääasia näkyy kuvassa keskellä.
http://ww2battle.com/wp-content/uploads/2012/10/battle-kursk-map.jpg
taistelu käytiin kesällä -43. Sillä ei ole mitään tekemistä Viipurin valloituksen kanssa.
Siellä panssarit tunkeutuivat heikon torjunnan takia Linnansillalle asti.
Tuskin ne Linnan sillalta yrittivät, vaan Kivisalmen.
mites toi nyt on kun, valmiustila laissa määritetään joukko-osaston komentajan everstin siis oikeudet "ei varmaan muiden everstien" niin siinä puhutaan rykmentin komentajasta.
ja kun nyt on näitä prikaateja ja niistä laissa ei puhuta mitään niin onkohan prikaatin komentajalla lain mukaan ihan samat oikeudet.
tarkoitan wikipediassa olevaa valmuistila lakia, en jaksanut tutkia sanamuotoa finlex'inistä
prikaati on joukko-osasto siinä kuin rykmenttikin. Kyllä asia on lainsäädännössä otettu huomioon. Amatöörien on turha sotkea asioita.
Miltä pohjalta taistelujoukot muodostettaisiin, jos sota syttyisi juuri nyt?
Asevelvollisten organisointi perustui itsenäisyyden alusta 1990-luvulle saakka sotilaspiireihin eli käytännössä jokaisen miehen asuinpaikkaan. Periaatteessa suomalaismiesten pitikin ilmoittaa sotilaspiirin vaihdoksestaan uuden asuinpaikkansa sotilaspiiriin itsenäisesti. Käytännössä kukaan tuskin teki tuota ilmoitusta, vaan paikkakunnanvaihdosten päivittäminen hoidettiin jo kauan ennen tietoverkkoja väestörekisterin avulla.
Joskus 1990-luvulla, kun sotilaspiirejä oli karsittu, puolustusvoimat ilmoitti median läsnäollessa, että jatkossa taistelujoukot koottaisiinkin varuskunnittain ja joukko-osastoittain niin, että samaan aikaan asepalveluksessa olleet tutut miehet tulevat kohtaamaan pitkästä aikaan toisensa nostalgisissa tunnelmissa.
Sen jälkeen kuitenkin varuskuntia on lakkautettu pilvin pimein. Luulisi, ettei tuo parinkymmenen vuoden takainen systeemi voi enää toimia yhtä hyvin kuin silloin vielä ajateltiin. Onko minulta mennyt ohi, miltä pohjalta taistelujoukot nykyisin ja varsinkin vastaisuudessa muodostettaisiin.
Joukot muodostetaan edelleen aivan samalla periaatteella. Ei siihen tarvita sotilaspiirejä, vaan miehet kutsutaan perustamispaikoille ja varustetaan suoritusorganisaation toimesta sotilasläänien, sotakoulujen ja joukko-osastojen johdolla.
Mitä virkaa 1990-luvun varuskuntiin perustuvalla joukko-osastoajattelulla on tätä nykyä? Suurin osa silloisista joukko-osastoista on jo lakkautettu. Niiden hävittämisen myötä katosi myös se yhteiseen palveluspaikkaan liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne, jonka ajateltiin pitävän yllä joukko-osastoylpeyttä ja maanpuolustushenkeä myös rauhan aikana.
Sotilasläänit lakkautetaan nekin kokonaan tämän ja ensi vuoden aikana. Ja turhaahan maan jakaminen enää vain neljään alueelliseen sotilaslääniin on ollutkin. Maakuntapohjaisissa sotilaslääneissä aikoinaan oli sentään jotain itua, ainakin henkisessä mielessä.
Juuri sotilasläänien lakkauttamisen myötä arvelen, että taistelujoukkojen kokoamisperiaate menee taas uusiksi. Kaikki asevelvolliset kuuluvat samaan valtakunnalliseen rekisteriin, josta joukot kootaan tietokoneeseen syötettyjen luokittelutietojen avulla. Miesten kotipaikkakunnalla ja varusmiespalveluksen suorittamispaikalla on siinä luokittelussa ja siis joukkojen kokoamisessa vain sivutiedon rooli.
"Miesten kotipaikkakunnalla ja varusmiespalveluksen suorittamispaikalla on siinä luokittelussa ja siis joukkojen kokoamisessa vain sivutiedon rooli."
Joukot koulutetaan varuskunnissa niin kuin ennenkin. Eikä reserviin ssiirrettyjen tilanne muutu miksikään, jos palvelusaikainen varuskunta lakkautetaan.
Sodan ajan joukot kootaan edelleen joukkotuotannon perusteella.Joukkojen määrän vähentyessä se on entistä selkeämpää.
Sotilasläänejä ei lakkauteta, vaan ne säilyvät aluejaon perusteena.
Saatpa nähdä, sikäli kuin asiaa julkisuudessa käsitellään, että muinaisilla palvelusaikaisilla varuskunnilla ei tule olemaan jatkossa mitään merkitystä reserviläisten kokoamissuunnitelmissa. Mitä järkeä edes olisi perustaa kokoaminen parikymmenen vuoden takaisiin ihmiskontakteihin? Eihän nykyään juuri pidetä kertausharjoituksiakaan. Silloin kun tuo suunnitelma tehtiin, yksi ajatus oli, että kontaktit pysyvät läheisinä, kun armeijakaverit tapaavat toisiaan muutaman vuoden välein kertausharjoituksissa.
Tietokoneet seulovat muutamassa sekunnissa tiedot jokaisen suomalaisen varusmiehen aselajista, pääaseesta, mahdollisista erikoistehtävistä ynnä muusta, joilla tiedoilla ainoastaan on merkitystä, kun miehiä rintamalle lähetetään. Jokaiseen komppaniaan ja patteriin löytyy riittävä määrä miehiä. Ei tarvitse, kuten varusmiesaikaisten yksiköiden kokoamisessa, todeta sormi suussa, että ihmeen monipa mies tästä porukasta onkin kuollut tai pysyvästi sairastunut. Olisipa arvattu etukäteen. Millä aukko paikataan?
Sotilasläänit lakkautetaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaslääni#Puolustusvoimauudistus_2012-15
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustusvoimauudistus#Alueorganisaation_muutokset
pääpiirtein korvattu aluetoimistoilla. Ne hoitavat tarvittavat asevelvollisuusasiat.
Sodan ajan joukot perustetaan edelleen joukkotuotannon perusteella. Puutteet korvataan varalisästä.
Nykyisellään joukkoihn tarvitaan vain noi. 10 nuorinta ikäluokkaa.
"Aluetoimiston tärkeimpiä tehtäviä on sodan ajan joukkojen henkilöstöluettelojen sekä materiaali- ja ajoneuvosijoitusten ylläpito. Suurimman osan puolustusvoimien joukosta perustavat aluetoimistot, jotka perustamisen jälkeen luovuttavat valmiin joukon operatiiviselle käyttäjälle. Tämä puolestaan vastaa joukkojen kouluttamisesta ja käytöstä. Muita perustajia ovat joukko-osastot ja puolustusvoimien laitokset. Käytännössä joukkojen perustaminen tapahtuu eri puolilla aluetoimiston aluetta sijaitsevissa perustamiskeskuksissa, joihin aluetoimisto kutsuu reserviläiset ja käyttöön otettavat ajoneuvot.Perustamisvaiheessa toimintaa suojaavat ensimmäisinä perustetut joukot, kuten sotilaspoliisi- ja maakuntakomppaniat suojaavat muitten joukkojen perustamista ja yhteiskunnan elintärkeimpiä toimintoja. Nämä toiminnot operatiivinen osasto kartoittaa yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.[5]"
Tässä on siis palattu takaisin sotilaspiirijärjestelmään.
Pitääkö näinkin perusasiat selvittää?
Pariisin rauhansopimus 1947 kielsi Suomelta raketti-aseet,ydinpommit,divisioonat ja rajoitti siirrettävien kenttäkeittiöiden lukumäärän 48kpl:seen.
Suomi pyrki kiertämään määräyksiä perustamalla prikaateja,naamioimalla ilotulitevarastoja sekä perustamalla tee-mahorkka-ja säilykelihavarikoita.
Asian johdosta tuli useita tiukkasävyisiä kyselyjä valvontakomissiolta.