Miten amerikkalainen Vartiotorni suhtautuu Kalevalaamme?
Kai sitä sentään saa lukea, onhan se kouluissakin äidinkielen tunnin oppimateriaalia.
Muutenkin kiinnostaisi tietää, miten jt-uskonto suhtautuu eri maiden paikallisiin tapoihin ja käytäntöihin, mm. vaatetukseen ja vieraanvaraisuuteen.
Kai sitä sentään saa lukea, onhan se kouluissakin äidinkielen tunnin oppimateriaalia.
Muutenkin kiinnostaisi tietää, miten jt-uskonto suhtautuu eri maiden paikallisiin tapoihin ja käytäntöihin, mm. vaatetukseen ja vieraanvaraisuuteen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
_Haades_: Uuden maailman käännös ei ole käyttänyt
kalevalaista sanaa ”tuonela”
tarkoittamaan paikkaa, jossa kuolleet viettäisivät jonkinlaista varjomaista elämää.
Tämä kreikkalainen sana_Haades_ tarkoittaa ihmiskunnan yhteistä hautaa
eli se on ”haudat kokonaisuutena”.
Jeesus meni kuollessaan Haadekseen,
kuten voit nähdä esim. Apostolien tekojen 2:27, 29–32:sta,
joka myös osoittaa, että sieltä on mahdollista saada y-lös-nou-se-mus.
(Ilm. 20:13, 14)
Sanaa käytetään myös kuvaannollisesti (Ilm. 6:8), puhutaan ”Haadeksen porteista” (Matt. 16:18) ja ”Haadeksen avaimista” (Ilm. 1:18),
jonka vuoksi iso alkukirjain on sopiva.
Ilmestys 6 luku
7 Ja kun hän avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen elävän olennon äänen sanovan: ”Tule!
”8Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen;
ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema. Ja Haades seurasi hänen kintereillään.
Ja niille annettiin valta maan neljänteen osaan, tappaa pitkällä miekalla ja nälänhädällä ja kuolettavalla vitsauksella ja maan petojen avulla.
http://www.jw.org/fi/julkaisut/raamattu/ilmestys/6
Taidat nyt sekottaa Kalevalan johonkin toiseen kirjaan.
Kysymys kuului: Miten Vartiotorni suhtautuu Kalevalaan?
Väitätkö, ihan tosissasi,
näin Kalevala-päivänä,
ettei sinun Kalevala-kirjassasi olekaan sanaa Tuonela?
**Kysymys kuului: Miten Vartiotorni suhtautuu Kalevalaan?**
Koska Vartiotorni ei ole persoona, siltä ei voi itseltään kysyä.
Kysytäänpäs sitten jt-verkkokirjastolta:
pannaan hakusanaksi "Kalevala"
http://wol.jw.org/fi/wol/s/r16/lp-fi?q=Kalevala&p=par
Suhtautuu neutraalisti eli ei tunnista kohdetta lainkaan :)
Väinämöisen ja maailman synty
Monissa kansanrunoissa Väinämöinen on olemassa jo ennen maailmaa.
Hän auttaa maailman luomisessa.
Väinämöisen syntymästä kerrotaan joko, että hän syntyi yksin, tai että hänet synnytti Iro-neito. Eräässä yleisessä kansanrunossa Väinämöinen syntyy yöllä,
tekee päivällä pajan, takoo rautaisen hevosen, ja ratsastaa sillä veden päällä.
Väinämöinen kelluu vedessä, kun vesilintu, esimerkiksi sotka, pesii hänen polvelleen. Haudonta polttaa kuitenkin polvea, jolloin Väinämöinen vavahduttaa sitä.
Linnun munat joutuvat mereen, hajoavat ja synnyttävät maailman.
Käsityksiä maailman syntymisestä linnun munasta, alkumunasta,
tunnetaan eri muodoissa eri puolilla maapalloa.
Väinämöinen myös muokkaa maanpintaa ja vedenpohjaa liikkeillään.
Vielä Lönnrot ja muut kansanrunojen kerääjät ovat matkoillaan törmänneet usein ihmisiin, jotka ilman muuta uskoivat maailman syntyneen tällä tavoin.
Lisäksi monet odottivat Väinämöisen
vielä kerran palaavan ihmisiä auttamaan,
kuten hän runoissa lupaa.
On merkittävää, että näin ratkaisevia pakanalliseen maailmankuvaan
liittyviä uskomuksia on säilynyt pitkälle kristilliseen aikaan.
Kalevalan kertomus poikkeaa kansanrunoista siinä,
että Kalevalassa sotka munii Väinämöistä odottavan ilmattaren polvelle,
eikä siis Väinämöisen polvelle.
Kalevalassa yhteenotto lappalaisen Joukahaisen kanssa on myös sijoitettu maailman syntymisen jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinämöinen
Ainakin kovasti poikkeaa Kalevalan kertomus maailman synnystä
verrattuna Raamatun luomiskertomukseen :D