Paljon on Kalevalaa tutkittu. Näin Kalevalan päivänä on hyvä tarkistaa, tunnetko näitä Kalevalan yllättäviä, mutta tavallaan järkeenkäypiä tulkintoja:
1. Kalevalan tapahtumapaikkana oli merellinen ympäristö
Insinöörikomentajakapteeni Rudolf Dillström esitti 1927 kirjassaan "Kalevala ja meri" eepoksen tapahtumien liittyvän Lounais-Suomen merelliseen ympäristöön. Todisteena tästä olisi, että sana "meri" esiintyy Kalevalassa 202 kertaa, mutta "järvi" vain 14 kertaa, ja "joki" 82 kertaa. Ilmansuunnista mainituin on luode, joka viittaisi Dillströmin mukaan tapahtumapaikaksi Lounais-Suomen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalan_maantiede#Rudolf_Dillstr.C3.B6min_k.C3.A4sitys
2. Sampo oli aurinko
Kansanrunoustutkijat Julius ja Kaarle Krohn esittivät, että Sampo tarkoittaisi aurinkoa. Tätä kaiken rikkauden tuojaa on kylmässä Pohjolassa toki palvottukin. Kalevalan runoissa 45-49 Louhi ryöstää Kalevalasta auringon ja kuun sekä tulen, ja Ilmarinen joukkoineen käy ryöstämässä nämä takaisin. Tämä muistuttaa niin paljon tarinaa Sammon ryöstöstä, että se ehkä onkin sen toisinto eikä tarina toisesta ryöstöretkestä Pohjolaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_(Kalevala)
3. Väinämöinen oli nainen
Maailman synty -runojen toisinnoissa mm. "kalahautojen kaivajaksi" nimetään joskus Väinämöinen, joskus taas "Veen emonen", Veden Emä, mikä kuulostaisikin loogisemmalta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Veen_emonen
Pitäisi siis pyyhkiä pöytä puhtaaksi Gallen-Kallelan parrakkaasta sankarihahmosta, joka sitä paitsi sai kuvalliseksi esikuvakseen vaikutteita mm. japanilaisesta samuraista. Suomen kielen "hän"-persoona ei paljasta kohteen sukupuolta.
"Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen" - missä tuossa sanottiin, että Väinämöinen olisi mies? Sitä paitsi hänen vastustajansa, myös loihtimistaitoinen Louhi, Pohjolan emäntähän oli nainen.
Tosin ongelma tulee Väinämöinen ja Aino-neito - episodista...
1. Kalevalan tapahtumapaikkana oli merellinen ympäristö
Insinöörikomentajakapteeni Rudolf Dillström esitti 1927 kirjassaan "Kalevala ja meri" eepoksen tapahtumien liittyvän Lounais-Suomen merelliseen ympäristöön. Todisteena tästä olisi, että sana "meri" esiintyy Kalevalassa 202 kertaa, mutta "järvi" vain 14 kertaa, ja "joki" 82 kertaa. Ilmansuunnista mainituin on luode, joka viittaisi Dillströmin mukaan tapahtumapaikaksi Lounais-Suomen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalan_maantiede#Rudolf_Dillstr.C3.B6min_k.C3.A4sitys
2. Sampo oli aurinko
Kansanrunoustutkijat Julius ja Kaarle Krohn esittivät, että Sampo tarkoittaisi aurinkoa. Tätä kaiken rikkauden tuojaa on kylmässä Pohjolassa toki palvottukin. Kalevalan runoissa 45-49 Louhi ryöstää Kalevalasta auringon ja kuun sekä tulen, ja Ilmarinen joukkoineen käy ryöstämässä nämä takaisin. Tämä muistuttaa niin paljon tarinaa Sammon ryöstöstä, että se ehkä onkin sen toisinto eikä tarina toisesta ryöstöretkestä Pohjolaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_(Kalevala)
3. Väinämöinen oli nainen
Maailman synty -runojen toisinnoissa mm. "kalahautojen kaivajaksi" nimetään joskus Väinämöinen, joskus taas "Veen emonen", Veden Emä, mikä kuulostaisikin loogisemmalta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Veen_emonen
Pitäisi siis pyyhkiä pöytä puhtaaksi Gallen-Kallelan parrakkaasta sankarihahmosta, joka sitä paitsi sai kuvalliseksi esikuvakseen vaikutteita mm. japanilaisesta samuraista. Suomen kielen "hän"-persoona ei paljasta kohteen sukupuolta.
"Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen" - missä tuossa sanottiin, että Väinämöinen olisi mies? Sitä paitsi hänen vastustajansa, myös loihtimistaitoinen Louhi, Pohjolan emäntähän oli nainen.
Tosin ongelma tulee Väinämöinen ja Aino-neito - episodista...
Vastaukset 8
Vanhimmat
1. luode ilmansuuntana viittaisi siihen, että kalevalan alue olisi ollut Suomenlahden alue tai Viron rannikko, saarenmaa ja hiidenmaa, näistä lähtökohdista katsoen on lounais-suomi luoteessa.
2. sampo todennäköisesti kalenteri, maatalouta harrastava väestö tarvitsee luotettavan kalenterin, tämmönen kirjokansi tunnettiin jo muinaisessa Preusissa, eli se oli semmonen pronsissta taottu lautanen, johon on "kirjailtu" kaikki ilmansuunnat ja tarvittavat tiedot.
3. väinämöinen sanana todennäköisesti tarkoittaa, vierasuskoinen, johtaa samaan sanaan kuin vieras, viena, vihollinen, venäläinen jne....
Todennäköisesti länis-suomen katoliset kutsuivat itä-suomen ortodokseja väinöläisiksi, venäläisiksi jne....
Tästä jäi kieleemme vienan karjala, joka on ortodoksien asuttamaa karjalaa.
Kaikkihan me olemme kalevan poikia, mutta missä oli se muinainen kaleva ????
Kalevala ja Suomi Pohjola.
Venäjä ja venäläinen ovat johdannaisia vironkielen sanoista Vennemaa ja venneläinen.
Kyllä, kyllä, mutta mikä on se kantasana, josta nämä on johdettu, tämä vierasuskoinen, vihollinen, venäläinen, viena jne....
Kaikki saman sanan johdannaisia.
Mielestäni sanat Viena, Venäjä, vene, väinä, ovat samaa tarkoittavia. Vienalaiset kulkivat veneineen Vuoksen vesistöä Oulujärvelle ja siitä Pohjanlahdelle. Vienalaisesta vääntyi sana venäläinen ja liekö kaikki alkujaan sanasta vene, joka rakenteensa puolesta lienee ikivanha sana.
Väinäjoki on alunperin ollut vain Väinä eli Joki.
Vähän ohite aiheen, mutta aika vähäistä on medioiden mielenkiinto Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää kohtaa. Mihinhän maailma on menossa. Ainoita aihetta koskevia, fiksuja linkkejä: http://www.patriootti.com/kalevalan-paiva/
Sampo on ehkä viitannut maanviljelyksen käyttöönottoon kuten tiedämme peltomies Sampsa Pellervoisesta. Pellervoinen on ehkä samaa sanaa kuin pelto ja Sampsa, mikäs muu kuin samaa muotoa kuin Sampo.
Sampo olisi siten voinut olla kylvövakka, joka toi todella valtavan helpotuksen pelkillä metsän antimilla eläneitten ihmisten ruokahuoltoon. Heillä oli nälkä vieraana kuten vanha sananlaskukin kuvaa "laiha poika lappalainen".
Laiha poika lappalainen ja kaitanaama kainulainen, kertoo enempi ruokavaliosta kuin nälästä, sillä yksipuolinen viljansyönti, leipä, puurot jne... aiheuttaa lyhyt kasvuisuutta ja lihavuutta, tärkkelyspitoinen yksipuolinen ruokavalio muuttuu elimistössä rasvaksi.
Lappalaiset, kainulaiset jne.. söivät paljon kalaa, jossa on paljon valkuaista, se taas kiihdyttää pituuskasvua, mutta ei kerrytä rasvaa elimistöön.
Kalevalassa kuvataan tätä eroa aika hyvin runossa, savolainen pulloposki söi padasta puuroa, kainulainen kaitanaama särpi kattilasta keittoa ( kalakeittoa ).
Siinä se on kaskiviljelijän ja eränkävijän ero, ruokavaliossa lyhyesti.
Tämä aasialaisten pienuus todennäköisesti johtuu samasta asiasta, ruokavalio on liian yksipuolinen, eli riisiä ja riisiä, muuta ei syö kuin johtajat, jotka onkin sitten paljon muita pitempiä.
Mitä höpiset. Japanilaiset on rikkaampi kuin ruotsalaiset ja silti selvästi lyhyempiä.