Sionismin kerrotaan saaneen muotonsa, kun Theodor Herzl näki, kuinka juutalaistaustainen ranskalainen Alfred Dreyfus tuomittiin 1894 syyttömänä sotasalaisuuksien paljastamisesta saksalaisille. Tuomio oli elinkautinen vankeus Pirunsaarella, ja sotilasarvon menettäminen.
Herzlille oli selvää, että tuomion todellinen syy oli Dreyfusin juutalaisuus, ja tämä räikeä antisemitismi järkytti häntä suuresti, niin että hän heräsi taistelemaan juutalaisten ja juutalaisen valtion perustamisen puolesta.
Hänestä tuli sionistien johtaja, ja hän puhui aiheesta ympäri Eurooppaa, julkaisi lehtiä ja ohjelmajulistuskirjansa Altneuland, hän perusti Sionistisen maailmanjärjestön, ja neuvotteli juutalaisen valtion perustamisesta mm. Turkin ja Englannin kanssa.
Herzl käytti kaiken voimansa ja taitonsa ja suhteensa edistääkseen juutalaisvaltion perustamista, jotta juutalaisilla olisi oma maa, jossa he voisivat olla turvassa antisemitismiltä. Herzl ehti taistella asian puolesta vain lyhyen aikaa, sillä hän kuoli jo 1904 sydänkohtaukseen.
1897 Theodor Herzl ennusti Baselissa siionistikongresissa, että juutalaiset palaavat kotimaahan viimeistään 50 vuoden kuluttua. YK::n yleiskokouksen enemmistö hyväksyi silloisen Palestiinan jaon 29.11.1947. Herzlin ennustus piti paikkansa, ja hän oli tehnyt juutalaisen valtion syntymisen eteen valtaisan työn, ja maksanut siitä kovan hinnan terveytensä kustannuksella.
MUTTA ENTÄPÄ, JOS ALFRED DREYFUSIA EI OLISI SYYTTÖMÄNÄ TUOMITTU MAANPETOKSESTA 1894??
Dreyfusin tuomio ei ollut sattuman oikku. KAIKKIVALTIAS teki Herzlille "palavat pensaat", ja kutsui hänet vapauttamaan kansansa Egyptin orjuudesta. Sillä kertaa palava pensas vain oli Dreyfusin väärämielinen tuomio, johon Herzl reagoi Kaikkivaltiaan mielen mukaisesti, ja niin hänestä tuli sen sukupolven Mooses Eurooppaan.
Eikö se ollut väärin Dreyfusia kohtaan??
Ei Kaikkivaltias häntäkään unohtanut. Luin sattumoisin jotain asiaa liippaavaa artikkelia, ja havahduin, kun näin, että Alfred Dreyfus-niminen mies oli 1900-luvun puolella palvellut majurina ranskan armeijassa. No mutta - eihän se voi olla sama mies! Jos saa elinkautisen Pirunsaarella maanpetoksesta, ja menettää sotilasarvonsa kokonaan, ei VOI palata palvelemaan MAJURINA. Siis ylipäätään: Pirunsaarelta ei palata.
Pieni googlailu osoitti, että Kaikkivaltias oli pitänyt huolen myös Alfred Dreyfusista. Kaikkivaltias hankki hänelle oikeuden, ja palautti hänen maineensa, antoi jopa suuremman arvon kuin alkujaan. :)
Herzlille oli selvää, että tuomion todellinen syy oli Dreyfusin juutalaisuus, ja tämä räikeä antisemitismi järkytti häntä suuresti, niin että hän heräsi taistelemaan juutalaisten ja juutalaisen valtion perustamisen puolesta.
Hänestä tuli sionistien johtaja, ja hän puhui aiheesta ympäri Eurooppaa, julkaisi lehtiä ja ohjelmajulistuskirjansa Altneuland, hän perusti Sionistisen maailmanjärjestön, ja neuvotteli juutalaisen valtion perustamisesta mm. Turkin ja Englannin kanssa.
Herzl käytti kaiken voimansa ja taitonsa ja suhteensa edistääkseen juutalaisvaltion perustamista, jotta juutalaisilla olisi oma maa, jossa he voisivat olla turvassa antisemitismiltä. Herzl ehti taistella asian puolesta vain lyhyen aikaa, sillä hän kuoli jo 1904 sydänkohtaukseen.
1897 Theodor Herzl ennusti Baselissa siionistikongresissa, että juutalaiset palaavat kotimaahan viimeistään 50 vuoden kuluttua. YK::n yleiskokouksen enemmistö hyväksyi silloisen Palestiinan jaon 29.11.1947. Herzlin ennustus piti paikkansa, ja hän oli tehnyt juutalaisen valtion syntymisen eteen valtaisan työn, ja maksanut siitä kovan hinnan terveytensä kustannuksella.
MUTTA ENTÄPÄ, JOS ALFRED DREYFUSIA EI OLISI SYYTTÖMÄNÄ TUOMITTU MAANPETOKSESTA 1894??
Dreyfusin tuomio ei ollut sattuman oikku. KAIKKIVALTIAS teki Herzlille "palavat pensaat", ja kutsui hänet vapauttamaan kansansa Egyptin orjuudesta. Sillä kertaa palava pensas vain oli Dreyfusin väärämielinen tuomio, johon Herzl reagoi Kaikkivaltiaan mielen mukaisesti, ja niin hänestä tuli sen sukupolven Mooses Eurooppaan.
Eikö se ollut väärin Dreyfusia kohtaan??
Ei Kaikkivaltias häntäkään unohtanut. Luin sattumoisin jotain asiaa liippaavaa artikkelia, ja havahduin, kun näin, että Alfred Dreyfus-niminen mies oli 1900-luvun puolella palvellut majurina ranskan armeijassa. No mutta - eihän se voi olla sama mies! Jos saa elinkautisen Pirunsaarella maanpetoksesta, ja menettää sotilasarvonsa kokonaan, ei VOI palata palvelemaan MAJURINA. Siis ylipäätään: Pirunsaarelta ei palata.
Pieni googlailu osoitti, että Kaikkivaltias oli pitänyt huolen myös Alfred Dreyfusista. Kaikkivaltias hankki hänelle oikeuden, ja palautti hänen maineensa, antoi jopa suuremman arvon kuin alkujaan. :)
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kirjoituksesi on erikoinen. Alkuosa on ihan hyvää historiallisten tapahtumien kertaamista. Lopun spekulaatioon vedätkin uskonnon mukaan. Yhtä hyvin olisit voinut kirjoittaa senkin ilman jumalaa. Sionismi ei varmaankaan ollut kiinni yhdestä Hetzelistä tai upseerista. Kun kansa päättää alkaa ottamaan itse vastuuta kohtalostaan, niin se ei ole kiinni yksittäisistä henkilöistä.
Siinäpä se. Jostain syystä juutalainen kansa on aina tarvinnut Mooseksen pelastuakseen, johtajakseen. Holokaustin aikana sillä ei ollut Moosesta - tai sitten ne, joita Jumala kutsui mooseksiksi, eivät nousseet eivätkä ottaneet asemaansa.
Helsingin synagogan holokaustin muistotilaisuudessa viimeinen puhuja, Israelin suurlähettiläs Dan Ashbel otti esiin kirjeen, luki sen ja lopuksi kertoi, että se oli hänen äitinsä kirjoittama kirje, Saksassa vuonna 1933. Kirjeessä oli tieto, että Ashbelin äidin anoma lupa perustaa kirjakauppa hylättiin, koska hän oli juutalainen. Loppusanoissaan Ashbel antoi ymmärtää, että jo vuonna 1933 oli selvää , että nouseva Tuhon merkit olivat aivan täysin selvät.
Mutta silti juutalaiset kansana eivät tehneet mitään. He eivät nousseet puolustautumaan, kuten Esterin kirjassa. Silloin heillä oli johtajat, Ester ja Mordocai. Eivätkä he paenneet suurin joukoin, kuten Mooseksen johdolla Egyptistä. Ei. Vain harvat pakenivat ghetoista, tai vankivaunuista. Dokumenttifilmeistä näkyy, että usein sadan hengen joukkoa oli valvomassa vain muutama natsi. Juutalaiset kulkivat kuin hypnoosissa, kuin pahassa unessa, kiltisti kuin lampaat jotka viedään teuraaksi.
Jumala tarvitsi Herzlin. Juutalainen kansa ilman johtajaa ei olisi noussut. Jos ei Herzl olisi vastannut Jumalan kutsuun, Jumala olisi nostanut jonkun toisen johtajan.
Diasporan passiivisesta lammaskansasta on tullut Benjaminin susi ( 1 Moos 49: 27) vasta, kun he palasivat Maahan.
Juutalaiset ovat ottaneet holokaustista opikseen.
Nyt juutalaiset taistelevat, eivät suostu murhattaviksi.
Eräs juutalainen kirjailija kertoi, että Euroopan juutalaiset olivat paljolti sivistyneistöä, sekä esim. täysin saksalaistuneet. He eivät voineet uskoa, että "Saksassa" voisi koskaan tapahtua heille mitään niin pahaa. He ymmärtämättöminä todella kävelivät kuolemaan kuin polttouhrit.
Mutta eivät enää.
Juttu kääntyi uskonnoksi kohdasta "mutta entäpä jos".
Mutta entä kun ei.
Siionismi ei liene uskonnollinen, vaan yksin poliittinen aate.
Juutalaisuus on muutakin kuin uskontoa. Monet tunnetut ateistit olivat ja ovat juutalaisia.
Juuri tuo on sionismissa niin erikoista. Se on täysin maallinen, poliittinen aate, joka perustuu uskontoon.
Ilman israelin Jumalan lupauksia Toorassa, sionisteillä ei olisi mitään Luvattua Maata, mitä vaatia omakseen. Jos Tooran lupauksia ei olisi, niin juutalaista kansaa koskisivat aivan samat hirtorialliset säännöt kuin muitakin. Historia on täynnä maita ja kansoja, jotka on pyyhitty pois historiasta ja kartalta, ja niiden tilalle ovat tulleet valloittajien valtiot ja kansat. Eikä yksikään toinen maa kuin Israel ole saanut koskaan takaisin maataan.
Israelin oikeus palata Maahan ei ole sionistinen, vaan uskonnon totuus.
Oikeastaan, jos maallista oikeutusta pyritään noudattamaan, jokainen maallisen/poliittisen sionistin, joka ei tunnusta Tooran Jumalan lupausta Luvatusta Maasta, pitäisi poistua Maasta vapaaehtoisesti. Siis näinhän maallinen oikeuslaitos ajattelee. Israelkin ajattelee näin: he sanovat, että jos palestiinalaiset eivät tunnusta Israelia, niin ei Israelkaan aio tunnustaa palestiinalisvaltiota.
Mutta Jumala on suvereeni. Hän sallii niidenkin juutalaisten asua Luvattua Maata, jotka eivät Maan Lupaajaa ja Antajaa tunne.
kun Israelin Herra tuo valtakuntansa taivaasta. Sitä ennen kuullaan evankeliumi ja on ihmisekunnan vaikein ajanjakso. Israelin Herra sitten vasta tuo sen rauhan kansalleen.
Eräs pieni poika David Gryn, Puolassa , silloisessa Venäjän keisarikunnassa haltioitui Hertzlistä ja piti häntä Messiaana, tästä pojasta tuli myöhemmin Israelin presidentti David Ben- Gurion.
David Ben Gurionin Itsenäisyyspuhe:
http://www.youtube.com/watch?v=EJObtrw_E6g
Oikaisu minun 17 20 kommenttiini, Ben-Gurion oli Israelin ensimmäinen pääministeri.
Maailman Siionistijärjestön presidentti hän oli kymmenen vuotta.
Pääministeri, Työväenpuolueen johtaja, Israelin valtion perustaja, Sionistijärjestön perustaja, Israelin puolustusvoimien perustaja ja sodan aikana (ja niitä riitti) armeijan johtaja, seuraavan pääministerin valitsija, Jewish Agencyn johtaja,.. jne jne.
Ei mikään ihme, että sanoit presidentiksi. Aika moni on unohtanut presidentin nimen. Siinä suhteessa Israel on ottanut mallia Saksasta. Maan johtaja ei ole presidentti vaan vahva "liittokansleri".
Sanalla sanoen Ben-Gurion oli oikea Jumalan Mooses omana aikanaan.
Tietääkö joku, missä ja milloin oli hänen "palava pensaansa"? Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka ja miksi Ben Gurionista tuli "mooses".
No juurihan 17 20 tuon edellä kertoo.
Hän näki Puolassa palavan pensaan ja siinä Herzlin.
Hän teki niinkuin jokainen kunnon juutalainen tekee, jos vain mahdollisuus on: lähti kotiin, Palestiinaan, Eretz Israeliin.
Mutta varmaan tuhannet ja tuhannet juutalaiset saivat innoitusta Herzlistä, eikä heistä tullut Israelin suurmiehiä.
Missä on ero? Mitä niin poikkeuksellista tapahtui juuri Ben Gurionin elämän taipaleella?
Hän innoittui Hertzelistä, eikä jäänyt laakereilleen lepäämään.
Hän muutti ajatuksensa ja innoituksensa teoiksi.
Mitä vielä olisi pitänyt tapahtua? Salaman iskea taivaasta ja kirjoittaa tulikirjaimin kallioon: "David Gryn. Lähde pois maastasi ja isäsi talosta siihen maahan, jonka minä olen isillesi luvannut! Se on Palestiina. Myy vanha samovaarisi, siitä saat matkarahat Varsovaan. Nouse laivaan Kreikassa. Määränpää Haifa. Ilmoitan sinulle sitten lisää."
Se olikin myytti. Siis se, että Ben Gurion olisi saanut sionistisen näkynsä Herzlin sionismin kautta. Googlen aikakaudella faktoja voi tarkistaa. ;)
Venäjän Keisarikunnassa asuva puolalaispoika David Grün oppi sionismin isältään. Avigdor Grün oli lakimies ja Hovevei Zion-liikkeen johtajia.
Jos isä on juutalainen, lakimies ja sionistisen liikkeen johtaja, niin pojan on helppo saada paras mahdollinen johdatus sionismiin. Hän perusti jo 14-vuotiaana kerhon nimeltä Ezra. Kerhon tarkoituksena oli "edistää heprean kielen opintoja ja maahanmuuttoa Pyhään Maahan". Siis todella valistuksellinen kerho siihen aikaan. Eihän heprean kieltä vielä edes ollut olemassa Tooran ym uskonnollisten kirjoitusten ulkopuolella. Hänen isänsä on täytynyt olla todella valistunut mies. Lisäksi fakta todistaa siitä, että Itä-Eurooppalainen juutalaisuus oli hyvin valistunutta ja jopa aikaansa edellä.
Tämä näin maallisesti ilmaisten. Hengellisesti ilmaisten täytyy todeta, että kyllä todellakin Jumala oli valmuistamassa kansalleen taas yhtä Joosuaa! Joosuahan VALTASI JA OTTI HALTUUNSA maan. ;)
Hovevei Zion-liikkeestä, jonka johtajana Ben Gurionin isä toimi:
Hovevei Zion (Hebrew: חובבי ציון), also known as Hibbat Zion (Hebrew: חיבת ציון, lit. [Those who are] Lovers of Zion), refers to organizations that are now considered the forerunners and foundation-builders of modern Zionism.
Many of these first groups were established in Eastern European countries in the early 1880s with the aim to promote Jewish immigration to the Land of Israel, then a part of Ottoman Empire, and advance Jewish settlement there, particularly agricultural. Most of them stayed away from politics.
Vielä lisätarkennus: ko. Hovevei Zion toimi siis jo 1880-luvulla, mutta Herzlin sionistinen toiminta oli vasta 1890-luvun puolivälin jälkeen.
Mitä vikaa siinä on jos Ben-Gurion olisi innoittunut Herzlistä ?
Ei mitään vikaa. Varmasti hän sai Herzlin ajatuksista ja ohjelmajulistuskirjasta paljon lisää vahvistusta omaan näkyynsä.
Kyse oli vain siitä, että kronologisella aikajanalla Ben Gurionin isän Hovevei Zion järjestö oli noin 15v ennen Herzlin ideologista heräämistä. Ben Gurion oli jo 8vuotias, kun Dreyfus tuomittiin, ja Herzl alkoi miettiä antisemitismin vaaroja.
Lisäksi on tietysti maantieteellinen välimatka. Ben Gurion ei voinut siihen aikaan lukea netistä Herzlin sionismista, vaan Herzlin ideologiset aatteet saapuivat Venäjän Keisarikuntaan pieneen Płońskin syrjäkylään vasta paljon, paljon myöhemmin, kuin milloin Ben Gurionin oma isä ehti pojalleen itäeurooppalaista Hovevei Zionismia opettaa. Juutalaisuushan on aina ollut traditioon perustuva uskonto, jossa usko, aatteet ja ammatti siirtyi isältä pojalle.
Eli tottakai Ben Gurion innottui Herzlin kirjaamista aatteista. Mutta hän oppi sionismin alunperin isältään, ja sitten kun hän joskus paljon myöhemmin sai mahdollisuuden tutustua Herzlin aatteisiin, ne täydensivät sitä, minkä hän jo tiesi ennastaan.
Mutta se kaikkein perimmäinen katalysaattori oli tietystikin Toora ja Jumalan lupaukset Toorassa. Luvattu Maa-käsite oli Toorasta. Israelin kansa, tai Jaakob, tai juutalaiset kansana-käsite olivat peräisin Toorasta. Lupaus Luvattuun Maahan palaamisesta oli Toorasta. SE innoitti Ben Gurionin isää. ja kaikkia muita euroopanjuutalaisia patriarkkoja, jotka toistivat: "Ensi vuonna Jerusalemissa." Itäeurooppalaiset juutalaiset lähtivät silloiseen Palestiinaan muistaakseni ensimmäisinä. Pogromitkin olivat ennen läntisen Euroopan juutalaisvainoja.
Joten itseasiassa myös vainot ovat synnyttäneet sionismin. Valitettavasti.
hmh. siinä meni taas yksi sankarimyytti. oikea sankaeri olikin ben gurionin isä. historia on armoton.
tietysti Herrojen Herra ja Kuninkaiden Kuningas. Kaikki hyvä Jumalan teot juutalaisen kansan keskuudessa ovat Israelin Herrassa ja Juutalaisten Kuninkaassa, näin se menee, ja kaiken kunnian ja kiitoksen saadaan antaa Isälle Yeshuan nimessä, sillä on hyvä. Ihmisinä meillä ei voi todellisuudessa olla mitään kerskaamista ei edes Daavidilla kun singollaan Daavidin kaasi, sillä Jumalan armo sen hänen kauttaan vaikutti vaikka sitä ei suoraan kerrottukaan siihen aikaan.
Herra Yeshua on hyvä Paimen, joka kansastaan piti myös Kuningas Daavidin kautta, sillä Herran Henki hänessä oli jo paimentaessaan isänsä lampaita ja veljiensä etsiessä omaansa kansansa parissa.
Ei Jumala ole Isä. Paavi on isä.
Nyt ei oo meillä paavia.
Kristikunta itkee..
Nuotti on starczewskin nuotti mutta kädet on eesaun jalat...
Kuka näistä on starczewski? Toi tottuuvellinen Yeshua joka haukkuu muut valheen isäksikö? Nymmä oon ällistyny. Mä oon luullu et toi on joku hullu nainen, kuullostaa ainakin. Siis hetkonen.... ahaa!