Autokuume iskee aina keväisin.
Ennen (kun ihmisillä oli edes "yön vanha satanen" taskussaan) olikin ihan normaalia ja luonnollista, että auto vaihtui aina jollain tasolla parempaan ja kalliimpaan, välirahat silloin autoliikkeelle kilahdellen.
Asiat pyörikin eteenpäin normaalisti; vaihtaja sai haluamansa paremman auton ja autokauppiaskin leipää ja voitakin sen päälle.
Nyt tuntuu olevan toisin.
Prseaukiset autokuumeissaan kyllä, mutta rahaa ei sitä "yön vanhaa" satastakaan.
Tarjotaan ylihinnoiteltua omaa päittäin vaihtona autoliikkeille; parhaat jopa useaan kertaan vaikka "Ei kiitos." -vastaus annettu jo varsin selkeästi suomenkielellä.
Kerronkin näille prseaukisille autokuumeisille:
Ei se vaan mee niin.
Ei sitä autokauppiasta kiinnosta autoja päikseen vaihdella. Ei hänellä ole mitään tarvetta sinun farkkumalliselle vaikka kuinka samanhintaiseen porrasperäiseen sinä haluaisitkin vaihdella "ihan vaa vaihtelun vuoks".
Ei, kertakaikkiaan ei mitään mielenkiintoa eikä tarvetta vaihdella.
Autokauppiaskin maksaa elämisestään euroilla. Käy kaupassa ja ostaa leipää, euroilla.
Jos hän "ihan vaa vaihtelun vuoks" vaihtelisi autojaan, tulisi jossain vaiheessa ihan hlevetinmoinen nälkä.
Olipa sitten miten heikot markkina-ajat (olevinaan) tahansa, autokauppiaalla (terveellä pohjalla toimivalla) on aikaa odotella se oikea kauppa jokaikiselle myntiautolleen.
Vaihto reilusti halvempaan tai peräti suora rahakauppa.
Unohtakaa siis autokuumeiset unelmoinnit, jos rahaa ei ole. Ajakaa sillä vanhalla pskallanne, älkääkä turhaan unelmoiko "päittäin vaihtojanne". Se kun on amannne ja autokauppiaan ajan tuhlausta.
Ennen (kun ihmisillä oli edes "yön vanha satanen" taskussaan) olikin ihan normaalia ja luonnollista, että auto vaihtui aina jollain tasolla parempaan ja kalliimpaan, välirahat silloin autoliikkeelle kilahdellen.
Asiat pyörikin eteenpäin normaalisti; vaihtaja sai haluamansa paremman auton ja autokauppiaskin leipää ja voitakin sen päälle.
Nyt tuntuu olevan toisin.
Prseaukiset autokuumeissaan kyllä, mutta rahaa ei sitä "yön vanhaa" satastakaan.
Tarjotaan ylihinnoiteltua omaa päittäin vaihtona autoliikkeille; parhaat jopa useaan kertaan vaikka "Ei kiitos." -vastaus annettu jo varsin selkeästi suomenkielellä.
Kerronkin näille prseaukisille autokuumeisille:
Ei se vaan mee niin.
Ei sitä autokauppiasta kiinnosta autoja päikseen vaihdella. Ei hänellä ole mitään tarvetta sinun farkkumalliselle vaikka kuinka samanhintaiseen porrasperäiseen sinä haluaisitkin vaihdella "ihan vaa vaihtelun vuoks".
Ei, kertakaikkiaan ei mitään mielenkiintoa eikä tarvetta vaihdella.
Autokauppiaskin maksaa elämisestään euroilla. Käy kaupassa ja ostaa leipää, euroilla.
Jos hän "ihan vaa vaihtelun vuoks" vaihtelisi autojaan, tulisi jossain vaiheessa ihan hlevetinmoinen nälkä.
Olipa sitten miten heikot markkina-ajat (olevinaan) tahansa, autokauppiaalla (terveellä pohjalla toimivalla) on aikaa odotella se oikea kauppa jokaikiselle myntiautolleen.
Vaihto reilusti halvempaan tai peräti suora rahakauppa.
Unohtakaa siis autokuumeiset unelmoinnit, jos rahaa ei ole. Ajakaa sillä vanhalla pskallanne, älkääkä turhaan unelmoiko "päittäin vaihtojanne". Se kun on amannne ja autokauppiaan ajan tuhlausta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Köyhän nimenomaan pitää unelmoida. Se ei maksa mitään.
No joo... unelmointi on ilmaista, mutta "samanhintaisia päittäin"-unelmoinnit voi pitää ihan omina päiväuninaan, eikä vaivata autokauppiaita niillä kysymyksillä ollenkaan.
Oravannahkakauppiaat sitten erikseen, heille vaihtuu pussillinen jauhoja oravannahkaan.
Sen unelmoinnin voi tehdä ikkunaosoksina Nettiautossa. Mutta mitä sitä paikan päälle pyöriskelemään.
Kuume ja haaveilu tuntuukin kulkevan käsi kädessä keväisin.
Yllättävää kyllä, monille autonvaihtajille on autokaupan ihan peruskuviot täysi mysteeri.
1. Vaihtokaupan tarve on vain ostajalla.
Suomeksi siis: liikkeellä ei ole mitään erityistä tarvetta tehdä vaihtokauppaa juuri tietyn asiakkaan kanssa. Varsinkin kun kyseessä on ns. ketjun viimeinen auto eli siis max. 2000 pyynnillä oleva auto. Näihin ei yleensä haluta vaihdossa mitään, koska tässä hintaluokassa vaihtoautossa linttavaraus on yleensä suurempi kuin hyvityshinta.
2. Hyvityshinta ei ole yhtä kuin jälleenmyyntiarvo.
Puhtaasti siksi, että kaupankäynnin idea on ostaa yhdellä ja myydä kahdella, koska se on ainoa tapa millä pulju pysyy pystyssä. Sanotaan, että rehellisen hyvityshinnan kertominen asiakkaalle on kuin kertoa omaiselle potilaan kuolemasta. Autokaupat eivät ole yksin tässä asiassa. Panttilainaamossa eli kanikonttorissa samalla tapaa asiakkaat järkyttyvät joka ikinen päivä kuullessaan ettei tavarasta maksettava hinta ole sama hinta kuin tavaran jälleenmyyntiarvo.