Työmarkkinajohtajien vallanhimon ilmentymä. Työmarkkinajohtajien tehtävä on pitää huolta työntekijöiden oikeuksista, kuten ensisijaisesti siitä, että palkat pysyisivät edes ennallaan. Eihän palkkoja tarvitse nostaa koskaan, jos kuluja ei nosteta. Hallituksen energiavero ja kaikki arvonlisäveronostot ovat syöneet palkkojen ostovoiman.
Kukaan työläinen ei tarvitse tuota huuhaa kolmen päivän koulutusvapaata mihinkään.
Tuosta on tullut työmarkkinajohtajille periaatekysymys. Työläinen ei kuitenkaan elä leivänkannikkansa päälle saamallaan aatteella. Työmarkkinajohtajien on turvattava ostovoima palkalle. Voi niitä laskeaakkin, jos hinnat lasketaan.
Kukaan työläinen ei tarvitse tuota huuhaa kolmen päivän koulutusvapaata mihinkään.
Tuosta on tullut työmarkkinajohtajille periaatekysymys. Työläinen ei kuitenkaan elä leivänkannikkansa päälle saamallaan aatteella. Työmarkkinajohtajien on turvattava ostovoima palkalle. Voi niitä laskeaakkin, jos hinnat lasketaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kukaan työläinen ei välitä tuosta kolmen päivän koulutusvapaasta mitään. Työmarkkinajärjestöjen päätehtävä on turvata palkansaajien ostovoima. Palkkoja ei tarvitse korottaa enempää, kuin kulutusverojen nostamisen aiheuttamien kustannusten verran. Polttoaineiden hinnankorotus jo aiheutti valtavan ostovoimanlaskun, koska kuluttajathan kaiken lopulta maksavat.
Mitäpä tykkäisit, jos olisit pannut nimesi alle rahoitussopimukseen ja toinen allekirjoittaja ilmoittaisi vuoden tai parin päästä muuttavansa sopimusta yksipuolisesti?
Kouluttautumisen vaade on lähtöisin työnantajilta, jotka edellyttävät työntekijöiltään osaamisen päivittämisestä. Se on perusteltua, sillä työelämän vaatimukset muuttuvat nykyisin melko nopeasti.
Koulutuspäivien väittäminen tarpeettomiksi osoittaa tietämättömyyttä työelämän vaatimuksista ja on ilmoitus työnantajille, että älkää ainakaan minua palkatko. Todellisuudesta tipahtaneiden suurten ikäluokkien päänaukojien olisikin jo korkea aika vetäytyä nauttimaan hyvin pedatuista eläkkeistään, etteivät tekisi enempää vahinkoa nuoremmille duunareille menneiden aikojen harhoillaan.
"Mitäpä tykkäisit, jos olisit pannut nimesi alle rahoitussopimukseen ja toinen allekirjoittaja ilmoittaisi vuoden tai parin päästä muuttavansa sopimusta yksipuolisesti?"
Mitä tuollainen esimerkki tähän liittyy? Työmarkkinaosapuolet eivät ole tehneet muuta kuin keskustelleet asiasta, ja yksi EK:n johtaja sai asiasta jopa potkut, kun oli suulaasti mennyt sanallisesti lupailemaan jotakin ylimääräisiä koulutuspäiviä. Mitään allekirjoitettuja sopimuksia ei siis ole muutettu.
Ja kyllä ne työnantajat sitten itse tietävät, milloin heidän työntekijänsä on lisäkoulutuksen tarpeessa, eihän se mikään automaatio voi olla, että joka ikinen vuosi olisi kolme koulutuspäivää, kun suurimmalla osalla yrityksistä ei mitään jokavuotisia tarpeita työntekijöiden koulutukseen kuitenkaan ole.
KEKSITÄÄN SELLAINEN KIVIETEEN ETTÄ SIINÄ PALAA AIKAA JA TUPAKKIA .
EI TARVITSE KUIN ISTUA PALAVERISSA JA PUHUA MUUTA JOUTAVAA .
ASIA ON PÖYDÄLLÄ JA PYSYY .
Miksi kouluttaa? Kenkää vanhoille ja tilalle koulusta uusia osaajia.
Tarkoitaakohan tämä koulutuspäivät sitä että kutsutaan luottamus ja turvallisuus henkilöt agiteeraus päiville vihan lietsontaan työn antaja kapitalistia vastaan ,vai halutaanko tällä turvata koulutuskeskusten olemassaolo ja tarve luodaan vaikka väkisin ,kyllä työnantaja kehottaa kouluutautumaan jos tarvetta on .