En esim. pysty menemään ystävieni ja sukulaisteni syntymäpäiville tai häihin, koska en halua olla se ainoa vieras joka ei tuo lahjaa tai tuo jonkun 5€ lahjan viisikymmenvuotispäiville tai häälahjaksi kun muut tuovat kalliita ja hienoja lahjoja. En halua joutua selittelemään kenellekään kyllä olen edelleen niin köyhä, että en voi tuoda mitään hyvä kun rahat riittävät ruokaan ja vuokraan.
En halua entisenä koulukiusattuna altistaa itseäni muiden säälittelylle tai voivottelulle tai painostukselle siitä, että minunkin pitäisi taikoa itselleni jostain vakituinen hyvä työpaikka ilman suhteita tai muuta vastaavaa. Eräät sukulaiseni aloittavat heti painostuksen jos saavat siihen pienimmänkään tilaisuuden. En halua joutua tilainteisiin, jossa eriarvoisuuteni tulee kokoajan esille joten olen sitten ennemmin menemättä kokonaan. Tämä toki syrjäyttää minut suvustani ja ihmiskunnasta yleensäkin ja pikkuhiljaa rappeuttaa sosiaaliset taitoni, mutta kapitalismissa jokainen on omillaan selviytymässä miten parhaaksi näkee ja tämä on kohtaloni.
On muutenkin ärsyttävää viettää aikaa ihmisten seurassa, joilla ei ole muita keskustelun aiheita kuin työjuttuja tai sitä mitä ovat viimeksi ostaneet ja jotka ovat täysin syrjäytyneitä vähävaraisen arjesta ja ymmärtävät vain keskiluokkaisen kulutusjuhla elämä päälle. En pysty osallistumaan tällaisiin keskusteluihin ollenkaan ja muita taas ei kiinnosta se miten sinnittelin viime kuukauden pelkillä tarjous ryyneillä ja makaronilla kuten olen sinnitellyt jo useamman vuoden.
En pysty purkamaan asioitani minnekään muualle niin kirjoittelen sitten tänne. Varmaan täälläkin nyt käyvät hyeenat kimppuun kun ovat saaneet täkyjä joihin tarttua ja keksia uusia haukkumisen muotoja.
En halua entisenä koulukiusattuna altistaa itseäni muiden säälittelylle tai voivottelulle tai painostukselle siitä, että minunkin pitäisi taikoa itselleni jostain vakituinen hyvä työpaikka ilman suhteita tai muuta vastaavaa. Eräät sukulaiseni aloittavat heti painostuksen jos saavat siihen pienimmänkään tilaisuuden. En halua joutua tilainteisiin, jossa eriarvoisuuteni tulee kokoajan esille joten olen sitten ennemmin menemättä kokonaan. Tämä toki syrjäyttää minut suvustani ja ihmiskunnasta yleensäkin ja pikkuhiljaa rappeuttaa sosiaaliset taitoni, mutta kapitalismissa jokainen on omillaan selviytymässä miten parhaaksi näkee ja tämä on kohtaloni.
On muutenkin ärsyttävää viettää aikaa ihmisten seurassa, joilla ei ole muita keskustelun aiheita kuin työjuttuja tai sitä mitä ovat viimeksi ostaneet ja jotka ovat täysin syrjäytyneitä vähävaraisen arjesta ja ymmärtävät vain keskiluokkaisen kulutusjuhla elämä päälle. En pysty osallistumaan tällaisiin keskusteluihin ollenkaan ja muita taas ei kiinnosta se miten sinnittelin viime kuukauden pelkillä tarjous ryyneillä ja makaronilla kuten olen sinnitellyt jo useamman vuoden.
En pysty purkamaan asioitani minnekään muualle niin kirjoittelen sitten tänne. Varmaan täälläkin nyt käyvät hyeenat kimppuun kun ovat saaneet täkyjä joihin tarttua ja keksia uusia haukkumisen muotoja.
Vastaukset 16
Vanhimmat
näin on mulla kans ps ne tyypit puhuu kyllä kallista matkoistakin ei vain tavaroista
no sapapa periaattessa sukulaiset menee amerikkaan jatakkas mä meen lidliin jataka köyhien kandee pysysyä kkaltaisten joukoss
Valitettavasti Suomi on täynnä ihmisiä jotka eivät tajua sitä miten köyhyys syrjäyttää ihan perusasioista kuten siitä, että ei voi mennä ystävien ja sukulaisten syntymäpäiville voimatta tuntea itseä muita huonommaksi, koska ei pysty pukeutumaan ja tuomaan sellaista lahjaa kuin mihin kaikki muut pystyvät.
Kun alkaa syrjäytyä ihan perusasioista kuten ihmisten välisestä normaalista kanssakäymisestä, joka on aika pitkälle kaupallistettu alkaa pikku hiljaa sosiaaliset taidotkin mennä tai näin sitä tiedemiehet kutsuvat. Ne asiat mitä keskiluokka pitää normaalina käytöksenä alkaa tuntua yhdentekevältä.
Kun kehitys menee tarpeeksi pitkällä aina sitä ei edes huomaa itse omaksuneensa tapoja joita enemmistö ei enää pidä normaaleina. Se arvomaailma ja moraaliarvot mitä enemmistö kannattaa muuttuu pikkuhiljaa yhdentekeväksi, koska omassa normaalissa arjessa ne arvot eivät anna mitään positiivista.
Jostain ruokajonosta saa halvimpia ryynejä ilman rahaakin ja tuloja, jotta ei kuole nälkään, mutta ei ihminen normaalina pysy pelkällä ruualla vuosi toisensa perään.
En koe itseäni enää juuri edes Suomalaiseksi tai että minulla olisi mitään yhteistä tämän maan pikku virkamies kunnan kanssa joilla on vakituiset tulot taattu. Me eletään niin eri elämää. Eikä nekään tajua mitä minun kaltaisten päivittäinen arki on.
Mene toki töihiin niin ei tarvitse olla köyhä.
Alkaa ottaa päähän kaikenlaiset valittajat jotka kuitenkin elävät sosiaalitukien varassa.
En elä sosiaalitukien varassa vaan omilla säästöilläni ja nokkeluudellani miten parhaaksi näen ilman mitään yhteiskunnan apua.
Viimeksi olen saanut tukia yli neljä vuotta sitten. Pistivät karenssille silloin ja lopetin kokonaan Kelassa ja työkkärissä käymisen pärjään ilmankin noita palveluita minun puolestani ne voisi lakkauttaa ja virkamiehille antaa kenkää.
Periaatteessa minulle kuuluisi työttömänä tuet, mutta en halua joutua järjestelmän köyhien kontrollijärjestelmän piiriin niin lakkasin hakemasta niitä kun huomasin, että kunhan käyttää aivoja pärjää ilmankin niitä muutamaa satalappusta kuussa.
Joten pidä yhteiskuntasi ja sen tuet minä en niitä tarvitse. Enkä mitään muutakaan yhteiskunnaltasi.
Pienituloisena saat asuntotukea, vaikka omaisuutta olisi noin 50 000 €.
Kelan sivuilla on laskuri, jolla voit etukäteen laskea tuen määrän.
Hakemuksen voit tehdä netissä. Liitteitäkään ei tarvitse paljon laittaa,
mahdollinen todistus vuokrasta tai vastikkeista. Kela saa muut tiedot verottajalta. Kun haet asuntotukea jo tässä kuussa, saat takautuvasti tukea viime kuulta.
Näin saat varmasti ainakin muutaman kympin ellet satasia kuussa.
Lisäksi voit hakea ilmaista ruokaa ruokajonoista. EU-ruokakassit tulee taas
jakoon huhtikuussa. Näin säästät monta euroa.
Jos menet juhliin, sinua pidetään säälittävänä reppanana. Jos et mene, ylimielisenä mulkerona. Valinta on omasi.
Teet niin tai näin niin aina se ei jollekin kelpaa näin se menee, mutta kukaan ei silti pysty pakottamaan ketään kuuntelemaan toisten keskiluokkaista elvistelyä kunhan ei vain kuuntele.
Mitä sillä loppujen lopuksi on väliä mitä minusta ajatellaan ei sillä minulle ole mitään väliä enää niinden ongelma se on ketkä ajattelevat itse olen lakannut ajattelemasta näitä niin ne eivät minua häiritse mitenkään.
Raha ei ole Ihmisarvon mitta, vaikka monet niin uskovatkin!
Sinä olet ihan hyvä Ihminen, juuri sellaisena kuin olet.
Parempaa jatkoa, hurtti huumori auttaa tiukan paikan tullen.
Miten niin et voi mennä??? Pakkoko sitä on lahjaa viedä, kun menee jonkun synttäreille taikka häihin. Monihan nimen omaan haluaa, että ei tuoda mitään lahjoja taikka jos johonkin on pakko rahaa laittaa, niin jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle.
Sivistät itsesi kirjastosta lainaamillasi kirjoilla, niin riittää puheenaiheita muustakin, kuin rahasta ja töistä. Pakkoko sitä on töistä puhua taikka hankkimisista. Sitä paitsi voit kuunnella toisten puheita sujuvasti, ei ole pakko lähteä omia juttujaan vääntämään, mistä ei halua puhua. Suosittelen lukemaan vaikkapa Kahil Gibranin koko tuotannon, joka oli libanonilainen kirjailija (tuotanto ei ole kovin laaja) ja olet taatusti muutaman itseään täynnä olevan tyypin yläpuolella. Lue myös muutama venäläinen klassikko mm. Gogol, Tsehov ja Gorki. Sitten muutama matkakirja, vaikkapa Inkeri Kilpisen; Palavan pensaan maa, jossa kierretään Australia ja pystyt keskustelemaan kenen hyvänsä Australian kävijän kanssa vaikka useamman tunnin yhteen putkeen!
Jos taas tuttavasi ovat niin KÖYHIÄ, että pitää vain puhua töistä ja ostamisista, voit hyvin myös jäädä poiskin
Tarjous makarooneissa ja muissa halvoissa sapuskoissa ei ole mitään hävettävää. Opettele tekemään kuitenkin oikeita ruokia halvoista raaka-aineista, ohjeita saat hieman netistä etsimällä ja voit hyvin keskustella onnistumisistasi ruuanlaitossa. Tee vaikka hapankaalia syksyllä ja siitä sitten talven aikana erilaisia ruokia, tulee keittoja , pataa ja piirakoita. Ja puheen aiheita kyllä riittää!
KYllä tuo on ihan omasta päästä lähtevä ongelma. Joko siinä on vainoharhaista kuvitelmaa ja alemmuuden tunnetta, tai sitten taipumus hakeutua huonoon seuraan (yhteen sukuunkin mahtuu aina monenlaista väkeä)
Olen itse ollut köyhä melkein koko aikuiselämäni (muutama vuosi sitten raja ylitettiin niukasti parin vuoden ajan), eikä siitä ikinä ole mitään syrjäymistä seurannut. Olen tullut toimeen yhtä hyvin spurgujen, keskiluokkaisten kuin miljonäärienkin kanssa. Ihmiset ovat niin samanalaisia ettei sitä yhteistä nimittäjää tarvitse ehdoin tahdoin haeskella. Jos ärsyttää kun toiset puhuu kalliista hankinnoistaan, ei varmaan kannata siihen keskusteluun tuppautua.
P.S. Niiden miljonäärien kanssa tulee usein puhuttua siitä miten kalliita ruuat ja lääkkeet ovat - samanarvoista se rahakin kaikille on.
TOUHI HRTI NYT HETI !
Minulla hieman sama juttu asioiden kanssa. Teen pienipalkkaista osa-aikatyötä,
pakollisten laskujen jälkeen ei rahaa juurikaan jää elämiseen, ei ainakaan sellaiseen, mitä nuo "rikkaat ja hyvinvoivat" rakkaat sukulaiset tarkoittavat elämällä, sisältäen matkustelua yms.
On todella ikävää mennä sukujuhliin - häät, hautajaiset tms - kun päälimmäinen puheenaihe on aina raha. Serkut ajelevat mersuilla ja leuhkivat, kuka missäkin kävi loistoluokan risteilyllä, tai aurinkolomalla Mauritiuksella jne. Tuntee itse jäävänsä keskustelun ulkopuolelle, kun ei ole rahaa. Joskus joku alentavasti kysyy, että mitenkäs sinulla? Siihen sitten jotakin ympäripyöreää vastaa, että mitäs tässä, samoin kuin ennenkin. En ole mitään suvun silmissä, koska minulla ei ole rahaa.
Minkä ammatin olet opiskellut?. Vankka ammattai vaikka olisi työtön nostaa itsetuntoa mitä kirjoituksesi päätellen sinulla ei ole yhtään. Olen minäkin ollut välillä työtön mutta silti kehdannnut mennä sukulaisten eteen vaikkei lahjaan ollut varaa..
Mikset pystyisi menemään? Itse menen mielelläni. Kaikki tietävät, että olen köyhä. En tuo lahjoja, ja he tietävät sen. Jos luonani tullaan käymään. Sukulaiset ja tuttavat ovat varautuneet siihen, etten ole kovinkaan varakas ja kustantavat osan asioistaan itse. Ruokaa he eivät minulle kanna, mutta huolehtivat mielellään siitä, että heille vieraina on se oma monipuolinen aamiais tai iltapala, tarjoamani perusruuan lisäksi tarjolla.
Itse osallistun keskusteluihin kykyjeni mukaan. Enkä ymmärrä miksi toisen juhlissa pitäisi puhua ylipäätään sinun tai minun köyhyydestäni. Puhun mielelläni toisten työasioista tai tavaroista, joita he ovat hankkineet. Vaikkei minulla ole sitä itselläni. Kuuntelen mielelläni muita kysyen asioita. Oppiakseni jotain.
Rikastutan itseäni muistamalla mitä hassuimpia esimerkkejä sukulaisteni ja tuttavieni työelämästä. Esimerkkejä löytyy ja koen itseni aika monipuoliseksi keskustellessa jonkun kanssa jostain viitaten siihen ja tähän ja tuohon. No keskustelu on mukavaa. Mitä monipuolisempaa se on.
Mikä on oma asenteesi, voisiko sitä muuttaa. Vaikkei sinulla ole taloa. On aina mukava keskustella eri ihmisten kanssa omakotitalon rakentamisesta. Jokaisen talo, kun on se oma. Millainen sinun olisi?
Onko sinut kutsuttu juhliin? Jos on niin sitten sinne voi mennä vaikka sen viiden euron lahjan kanssa. Se on kutsujan häpeä jos ei kelpaa. Jos minun sukulaiseni ja ystäväni olisivat tuollaisia kuin kerrot ei kyllä huvittaisi mennä vaikka olisi varaa paljon kalliimpiinkin lahjoihin.
Seurustele työttömien kanssa, sillähän siitä pääsee jos ei jaksa toisten työjuttuja kuunnella. Asenteesta se on kiinni, sinulla on surkimuksen asenne.
Vahinko enemmän kirjoittaa ne jotka vain käyvät foorumilla itseään kohottamassa.
Menkää muille foorumeille henkisesti köyhät jätökset oma "kastinnekaan" ei teitä jaksa.