Mistä kielen synti on merkki?

Hyvä asia tutkailla sydämmissämme.Kiitos kirjoituksesta.

Kielen ruoska

Mistä ihmisen sellaisen löytää vois,
joka kielen ruoskalta säästynyt ois?
Tänä päivänä minua peitataan.
sinä huomenna, jokainen vuorollaan.

Kuka meistä ei tuntisi iskuja sen,
kuka meistä ei antaja iskujen?
Se ruoska on villi siimaltaan,
tuli syvyyden sillä on voimanaan.

Peto kesyttämätön tämä kielemme on.
Tuhotyössään varmaan voittamaton.
Kuka mittaa tuskat ja kyyneleet,
kuka haavat, kielemme raadelleet?

Kodit särkyvät, kielen ruoska kun lyö.
Se salaa ja viisaasti siteitä syö.
Usein kantaa se kaapua totuuden,
ja kuultoa hengen ja vanhurskauden.

Ei vain ole leirissä maailman
tämä ruoska kädessä suruttoman.
Myös muureilla Hengen ja Siionin
joku aina on virassa piiskurin.

Sana sanoo: "Kieltä ei kesyttää
voi kukaan, se on villi ja villiks' jää".
Vasta sitten, kun ristiin se naulitaan
sen mahti hirveä kukistetaan.

Mikä äsken kielen ruoskana soi,
nyt Jumalan kiitosta veisata voi.
Ristin nauloissa kylvö kirouksen
voi muuttua kylvöksi siunauksen.

Oi kerubi, pihdissä hiiltä tuo!
Minun huuleni tulellas puhtaaksi luo!
Ne polta hehkussa alttarisi.
Se koskee- koskekoon, Jumalani.


Kirjasta Hilja Aaltonen, Kootut teokset


1 Joh. 4
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

Hienoa. nim. Rakastakaa. En ole runoa aiemmin lukenut, enkä kuullut. Ja sopivat jakeet vielä päälle. Koskettavaa. Olet Herran asialla. Siunausta sinulle ja kaikille lukijoille.

Luther, joka vihasi juutalaisia ja jota Hiler piti aatteensa innoittajana. Löytyneekö pahempaa kirjaa juutalaisista kuin Lutherin "Juutalaisista ja heidän valheistaan"-teos (1543) "Von den Juden und ihren Luegen". Tällaista "uskonsankaria" sitten ihaillaan ja lainaillaan.

Kiitos Iloinen ylläri ja siunausta myös sinulle ja jokaiselle.
Jumala on niin hyvä, täynnä armoa ja laupeutta ja uskollinen. Opettaa ja riisuu, kasvattaa jne.

on se, että Jeesus on se Herra, joka kaiken säätää Jumalan valtakunnassa, toki Isä on suurempi kuin Poika, ja Totuuden Henki johdattaa sitä elämää täällä.

Joh 17:9 Minä rucoilen heidän edestäns/ mutta en minä mailman edest rucoile/ waan nijden edest cuins minulle annoit/ jotca owat sinun omas.
Joh 17:10 Ja caicki minun omani owat sinun/ ja sinun omas owat minun/ joisa minä olen kircastettu.
Joh 17:11 En minä sillen ole mailmas/ mutta he owat mailmas/ ja minä tulen sinun tygös. Pyhä Isä/ kätke nijtä/ cuins minulle annoit/ sinun Nimes tähden/ että he olisit yxi nijncuin mekin.
Joh 17:12 Cosca minä olin heidän cansans mailmas/ nijn minä kätkin heitä sinun Nimesäs: ne jotcas minulle annoit kätkin minä/ ja ei nijstä kengän cadonnut/ waan se cadotuxen lapsi/ että Ramattu täytetäisin.
Joh 17:13 Mutta nyt minä tulen sinun tygös/ ja puhun näitä mailmas/ että heisä olis minun ilon täydellinen.
Joh 17:14 Minä annoin heille sinun sanas: ja mailma wihais heitä: sillä ei he ole mailmast/ nijncuin en minäkän mailmast ole.
Joh 17:15 En minä rucoile heitä poisotta mailmast/ waan ettäs heitä pahast warjelisit.
Joh 17:16 Ei he ole mailmast/ nijncuin en minäkän mailmast ole.
Joh 17:17 Pyhitä heitä totudesas. Sinun puhes on totuus.
Joh 17:18 Nijncuin sinä minun lähetit mailmaan/ nijn minä myös lähetin heidän mailmaan.
Joh 17:19 Ja minä pyhitän idzeni heidän edesäns/ että hekin olisit totuudes pyhitetyt.
Joh 17:20 MUtta en minä ainoastans heidän edestäns rucoile/ waan myös nijden edest/ jotca heidän sanans cautta uscowat minun päälleni.
Joh 17:21 Että he caicki yhtä olisit: nijncuin sinä Isä minus olet ja minä sinus: että hekin meisä nijn yhtä olisit/ ja mailma uscois sinun minua lähettänexi.
Joh 17:22 Ja minä annoin heille sen kirckauden/ cuin sinäkin minulle annoit/ että he yhtä olisit/ nijncuin mekin yhtä olemma.
Joh 17:23 Minä olen heisä ja sinä minus/ että he nijn yhdes täydelliset olisit/ ja mailma tiedäis sinun lähettänen minun: ja että sinä heitä racastit/ nijncuins minuakin racastit.
Joh 17:24 Isä/ minä tahdon/ että cusa minä olen/ siellä nekin olisit/ cuins minulle andanut olet: että he minun cunniani näkisit/ jongas minulle annoit: sillä sinä racastit minua ennen mailman alcua.

Moni voi luulla olevansa hyväkin ihminen, mutta auta kun tulee puristus, niin silloin nousee pohjasakat pintaan. Ja me syytämme sitä ihmistä tai asiaa joka sai meidät kiivastumaan. Vaan jos me olisimme puhtaat, ei olisi kuonaa joka nousisi. Mutta lähes joka päivä käy ilmi meidän suumme kautta mitä meidän sisimmässämme on. Se on katkeraa huomata omalla kohdallaan. Vielä on jäljellä kuonaa siitä että minun pitää odottaa, että minua ei oteta huomioon ja minut ymmärretään väärin. Jos minulta vaaditaan liikaa, ei mene kauaa kun olen itse peräämässä toiselta, ja syyttämässä siinä kohden kun täydellisyydestä jotain uupuu. Tällainenko minä olen, muka kaikesta omastani luopunut?! Tässäkö on minun luottamukseni määrä, että olen ihmiseltä jotain vailla? Tutki minut Herra ja tunne minun ajatukseni. Jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut oikealle tielle!

Kielen synnit vaarallisia, sillä se, mikä tulee suusta ulos, se tulee sydämestä.
Harvoinpa näistä puhutaan. Tuskin mielletään edes synniksi. Sitä kuonaa siis nousee päivittäin enemmän tai vähemmän ulos. Herra tietää meidät vajavaisiksi, mutta silti haluaa meidän rakastavan Häntä yli kaiken ja lähimmäistämme, niin kuin itseämme. Hyvä muistutella.