Parkkifirmat rikkovat rajusti lakia Suomessa ja homma jatkuu edelleen kenenkään siihen puuttumatta.
A:n (maanomistaja/haltija) ja C:n (parkkifirma) keskenään tehty käyttäytymissopimus B:stä (ihminen/sinä) = oikuskelvoton, olemassa olematon sopimus (OikTL 1 luku, 1 §), jota ei voi käsitellä oikeudessa muilla syytteillä, kuin (rikoslaki luku 25, 3 §,1-4) kohta) ihmisen vapauteen kohdistuvina rikoksina.
KKO:n päätös parkkifirman ja helsinkiläismiesten valvontamaksuriita-asiat koko laajuudessaan perustui oikeuspaikan oikeusoppineiden erheelliseen käsitykseen parkkifirman oikeuskelpoisuudesta. Em. jutussa asian omistajia oli ainakin kolme, mutta vain kahta kuultiin, joka jo sinällään yksin riittää vääristämään asian todellisen tilan oikeata hahmottamista.
Koska parkkifirman valvontamaksu oli jo syntyessään lain (5 luku, 3 §, kohta 1-4) mukaan oikeuskelvoton, juttu olisi pitänyt jättää koko oikeuskäsittelyn ulkopuolelle odottamaan oikeaa, lain mukaista parkkifirmaan kohdistuvaa ihmiskaupparikokseen perustuvaa syytettä.
OikTL 1 LUKU Sopimuksen tekeminen, 1 §
Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle, ja ovat muuten voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.
Rikoslain 25 luku (21.4.1995/578) Vapauteen kohdistuvista rikoksista
3 § (9.7.2004/650) Ihmiskauppa
Joka
1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa,
2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä,
3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai
4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen jne....
On myös tärkeää huomata, että onko isännöitsijä maanomistajan / haltijan (työsopimussuhteessa) ominaisuudessa luvatta (todennäköisin vaihtoehto) ryhtynyt parkkifirman ja isännöitsijän välisiin oikeudettomiin, rikollisiin sopimussotkuihin.
Isännöintiyrityksestä muutama ote:
* tiedostaa vastuunsa, velvollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa.
* tuntee toimialansa lainsäädännön ja normit.
* ylläpitää ja kehittää isännöinnin arvostusta.
* kunnioittaa isännöintialan muita toimijoita ja kilpailee rehellisesti.
* sitoutuu harmaan talouden torjuntaan.
Myös perustuslain 1 luku, 2 §, jossa todetaan, että "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Parkkifirmathan toimivat nimen omaan julkisilla paikoilla, eivätkä välitä Suomen ja EU:n laista pätkän vertaan.
Hyvää lisätietoa sopimusten tekemisestä:
31 §
Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa
siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään
vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido
sitä, jonka etua on loukattu. Jne...
33 §
Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako
voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä
tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen,
ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä
tietäneen.
36 § (17.12.1982/956)
Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon
ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon
oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja
sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen
jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun
vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se
voidaan määrätä raukeamaan.
Oikeustoimen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Jne...
A:n (maanomistaja/haltija) ja C:n (parkkifirma) keskenään tehty käyttäytymissopimus B:stä (ihminen/sinä) = oikuskelvoton, olemassa olematon sopimus (OikTL 1 luku, 1 §), jota ei voi käsitellä oikeudessa muilla syytteillä, kuin (rikoslaki luku 25, 3 §,1-4) kohta) ihmisen vapauteen kohdistuvina rikoksina.
KKO:n päätös parkkifirman ja helsinkiläismiesten valvontamaksuriita-asiat koko laajuudessaan perustui oikeuspaikan oikeusoppineiden erheelliseen käsitykseen parkkifirman oikeuskelpoisuudesta. Em. jutussa asian omistajia oli ainakin kolme, mutta vain kahta kuultiin, joka jo sinällään yksin riittää vääristämään asian todellisen tilan oikeata hahmottamista.
Koska parkkifirman valvontamaksu oli jo syntyessään lain (5 luku, 3 §, kohta 1-4) mukaan oikeuskelvoton, juttu olisi pitänyt jättää koko oikeuskäsittelyn ulkopuolelle odottamaan oikeaa, lain mukaista parkkifirmaan kohdistuvaa ihmiskaupparikokseen perustuvaa syytettä.
OikTL 1 LUKU Sopimuksen tekeminen, 1 §
Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle, ja ovat muuten voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.
Rikoslain 25 luku (21.4.1995/578) Vapauteen kohdistuvista rikoksista
3 § (9.7.2004/650) Ihmiskauppa
Joka
1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa,
2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä,
3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai
4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen jne....
On myös tärkeää huomata, että onko isännöitsijä maanomistajan / haltijan (työsopimussuhteessa) ominaisuudessa luvatta (todennäköisin vaihtoehto) ryhtynyt parkkifirman ja isännöitsijän välisiin oikeudettomiin, rikollisiin sopimussotkuihin.
Isännöintiyrityksestä muutama ote:
* tiedostaa vastuunsa, velvollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa.
* tuntee toimialansa lainsäädännön ja normit.
* ylläpitää ja kehittää isännöinnin arvostusta.
* kunnioittaa isännöintialan muita toimijoita ja kilpailee rehellisesti.
* sitoutuu harmaan talouden torjuntaan.
Myös perustuslain 1 luku, 2 §, jossa todetaan, että "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Parkkifirmathan toimivat nimen omaan julkisilla paikoilla, eivätkä välitä Suomen ja EU:n laista pätkän vertaan.
Hyvää lisätietoa sopimusten tekemisestä:
31 §
Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa
siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään
vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido
sitä, jonka etua on loukattu. Jne...
33 §
Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako
voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä
tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen,
ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä
tietäneen.
36 § (17.12.1982/956)
Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon
ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon
oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja
sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen
jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun
vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se
voidaan määrätä raukeamaan.
Oikeustoimen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Jne...
Vastaukset 8
Vanhimmat
melko heviä shittiä yöllä kello neljän aikaan pyörinyt mielessä
Heavy shit( suom. raskas paska), mikä tässä aloittajan tekstissä on sitä raskasta? Lakitektstiä tämä on. Onko nimimerkki "Heavy shit" mielestäsi laki raskasta sontaa?. Yksi esimerkki on Laaksokujan (Lindal) peltiparakkialue. Peltiparakatit ovat kurjassa kunnossa mutta parkkipaikkavuokrat (avoin alue ja tallit) huipussaan.
Kirkkonummen kunta omistaa maapohjan ja peltiparakki on rakennettu joskus aikoja sitten jonkunlaiselta yhteishuoltopohjalta (taloyhtiöt Huolto).
Kirkkonummen kunta omistaa maapohjan ja mahdollisesti parakin.Kuka peltiparakin kustansi ja rakensi on arvoitus kirjoittajalle. Kirkkonummen Huolto Oy hallinoi peltiparakkia/parkkialuetta ja kasaa vuokratulot yhtiön kassaan. Tässä on kunta mukana. Maapohja kunnan, hallinta Kirkkonummen Huolto Oy:n ja rahat samaisen firman kassaan.
Joo, kyllä tässä haisee tallin ja navetan ylijäämä. Ja tämä kunta.
Kirkkonummen kunnalla on takuulla joku virkamies joka tarkistaa sen Laaksokuja-parkin ehdot. Ehkäpä joku valtuutettu viitsii vilkaista asiaa.
Ehkäpä tämä hammaslääkäri Aintila poraa katseensa kyseiseen kortteliin?
Tällaista tavaraa tulee, kun luetaan lakikirjaa ilman ymmärrystä. Jäi huomaamatta pari seikkaa:
1) Teknisesti, että lakikirjan sisältö ei ole koko oikeus;
2) Että sen maapläntin, jolle autoasi haluat pysäköidä, omistaa joku. Omistaja on se joka saa päättää, miten sitä käytetään, mihin sitä käytetään ja millä ehdoilla. Omistaja on vuonut luovuttaa päätösvallan jollekin toiselle, esimerkiksi vuokraamalla kiinteistön. Jolleivät omistajan asettamat ehdot hänen omaisuutensa käyttämisestä sovi sinulle, vie kotterosi jonnekin muualle.
3) Pysäköinninvalvontaa ei pidä sekoittaa tähän asiaan, siinä on eri asiasta kyse.
Rengaslukko käyttöön, kiitos vastauksesta. Jokunen sana vastaukseksi.
1) Suomen laki on tasavallan koko laki. Oikeudessa lakia tulkitaan parhaan lakiymmärryksen mukaan (käräjät, hovi ja korkein).
2) Kohta kaksi on sekava. Jos puhut Laaksokujan parkkipaikoista asian
tulisi olla selvä a) kunta omistaa maapohjan/tontin b) Kirkkonummen
Huolto Oy hallinoi aluetta.
Kirjoitat: " Jolleivat omistajan asettamat ehdot hänen omaisuutensa käyttämisestä sovi sinulle, vie kotterosi muualle". Sekoitat omistajan (Kirkkonummen kunta) ja hallinnan/käyttöoikeus (Kirkkonumme Huolto Oy) toisiinsa. Omistajan ehdot ovat tuntemattomat mutta huoltoyhtiön,
joka hallinnoi ja huoltaa aluetta, ovat tunnetut mm lompakossa.
Jos kirjoituksesi ei koske kyseistä peltiparakki-aluetta voit jättää tämän keskustelun huomiotta.
3) Pysäköintivalvonta ei luonnollisesti kuulu tähän asiaan, sehän on selvää.
Kirkkonummella ei tarvitse välittää Suomen laeista. Täällä böndetuomioistuin määrää tahdin. Amen ja piste.
Mikä tasavallan laki - tämä on mielipiteesi, kiitos tiedosta.
Aloittaja, miksi tämä pitkä pätkä lakia näista parkkipaikoista? Onko Kirkkonummella parkkipaikkaongelma ts joku taho lypsää autonomistajia? Mistä on kysymys ja mihin tähtäät? Vai onko kysymyksessä pelkkä suutari?