Hei
Mulla on sellanen tilanne, että mun vartalossa komeilee 30 cm pitkä oleva arpi. Näytin sitä lääkärille ja lääkäri sanoi, että leikkaa yhden noin 4 ja 3 cm pituisen alueen pois ja tikkaa sen kauniimmin kiinni. Ne olivat pahimmat kohdat. Olen tyytyvänen tulokseen. Lääkäri vakuutti minulle, että loppu osa arvesta on niin vähän koholla, että ei haluaisi leikata sitä. Mun päässä näyttää ne vaan kauheemmalta. Kuitenkin minä taas haluaisin leikata ne jo haalistuneet ihonvärisiksi kaksi 3cm pituista arpea myös pois. Todellisuudessa tuijotan niitä aina, kun käytän mekkoa tai puen lyhyen yöpuvun päälle.
Joten iso kysymys, vaikka muita ei häiritse arpi ja se on erittäin minimaalinen, noin 0.5cm koholla niin menekö leikkamaan muutkin lievästi koholla olevat kohdat matalaksi oman mielen rauhani takia vaikka lääkäri katsookin mua kieroon? Vai alanko totutella näihin arpiin vaikka mua silti vaivaakin ne yhä!? Tiedän, että laikkaus maksaa, mutta lääkäri oli vaan sitä mieltä että ei leikkais, mua silti vaivaa ne koholla olevat jutut. Tulen hulluks... =/ Mitä teen?
Pelkään tuijottelevani niitä aina?! =( Olen vasta reilu parikymppinen, että parhaat vuodet on vielä edessä ja mietinkin pitäiskö nekin leikata ihan tasaiseksi?!
Voisiko joku kertoa mielipiteeni tilanteestani? Psykologille meno on tietysti yks vaihtoehto, jos se saisi mut hyväksymään nämä arvet, mutta kyllä sekin maksaa ja en tiedä toimiiko?
Leikkaus olisi kuukauden kuluttua, että kesällä pääsisi ainakin rannalle.
Auttakaa mua!
Mulla on sellanen tilanne, että mun vartalossa komeilee 30 cm pitkä oleva arpi. Näytin sitä lääkärille ja lääkäri sanoi, että leikkaa yhden noin 4 ja 3 cm pituisen alueen pois ja tikkaa sen kauniimmin kiinni. Ne olivat pahimmat kohdat. Olen tyytyvänen tulokseen. Lääkäri vakuutti minulle, että loppu osa arvesta on niin vähän koholla, että ei haluaisi leikata sitä. Mun päässä näyttää ne vaan kauheemmalta. Kuitenkin minä taas haluaisin leikata ne jo haalistuneet ihonvärisiksi kaksi 3cm pituista arpea myös pois. Todellisuudessa tuijotan niitä aina, kun käytän mekkoa tai puen lyhyen yöpuvun päälle.
Joten iso kysymys, vaikka muita ei häiritse arpi ja se on erittäin minimaalinen, noin 0.5cm koholla niin menekö leikkamaan muutkin lievästi koholla olevat kohdat matalaksi oman mielen rauhani takia vaikka lääkäri katsookin mua kieroon? Vai alanko totutella näihin arpiin vaikka mua silti vaivaakin ne yhä!? Tiedän, että laikkaus maksaa, mutta lääkäri oli vaan sitä mieltä että ei leikkais, mua silti vaivaa ne koholla olevat jutut. Tulen hulluks... =/ Mitä teen?
Pelkään tuijottelevani niitä aina?! =( Olen vasta reilu parikymppinen, että parhaat vuodet on vielä edessä ja mietinkin pitäiskö nekin leikata ihan tasaiseksi?!
Voisiko joku kertoa mielipiteeni tilanteestani? Psykologille meno on tietysti yks vaihtoehto, jos se saisi mut hyväksymään nämä arvet, mutta kyllä sekin maksaa ja en tiedä toimiiko?
Leikkaus olisi kuukauden kuluttua, että kesällä pääsisi ainakin rannalle.
Auttakaa mua!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tottakai menet leikkaukseen, miksi et menisi? Mieti jos menet leikkaukseen, niin sen jälkeen sinun ei tarvitsse enää sekunttiakaan miettiä arpiasi, jotka muuten tulevat vaivaamaan päivittäin ja aina mietit 'mitä jos' tekisit asialle jotain. :)
En tajua miksi jotain pitäisi HYVÄKSYÄ, jos voit asialle jotain tehdä. :) hyväksyä pitää sitten vasta kun asialle ei voi enää tehdä yhtikäs mitään :)
Jos kirurgi katsoo kieroon, niin vaihda.
Mutta kirurgi on helvetin hyvä.