Kiinnitysköydet

"Liian tiukalle ei saa kiinnitysköysiä laittaa ..."
.
Laivoissa kiinnitystouvit tiukataan aina vinsseillä kireäksi, koska siten touvien maksimikuorma jää paljon pienemmäksi kuin hiemankin löysäksi jääneellä jäisi.
Liikkumaan lähteneen laivan pysäyttäminen kiinnitystouvilla kun vaatii todella suuren voiman siihen verrattuna, että liikkumaan lähteminen estetään kireillä touveilla. Lisäksi kukaan ei saa itseänsä tiukatun touvin ja pollarin väliin. Jos jättäisi löysäksi katkaisisi touvi vaikkapa reisiluun jos sen menisi väliin jättämään, eikä laivan liike tarvitsisi kovin nopeaa olla, sillä jopa niin hidas laivan liike ettei sitä silmillä edes havaitsisi riittäisi katkaisemaan aikuisen ihmisen reisiluun.

Mikään ei estä tiukkaamasta myöskään venekoon aluksissa kiinnitysköysiä, kunhan ymmärtää sijoittaa ne vaakasuoraan ja niin pitkiksi, etteivät ne juurikaan muutu kalteviksi veden korkeuden muutoksissa.
Periaate on sama kuin vasaroidessa naulaa puuhun. Ottamalla vasaraan vauhtia naula uppoaa puuhun, mutta jos lyömisen sijaan yrität painaa vasaralla naulaa puuhun ei siitä mitään käsivoimin tule. Aluksen ja vasaran toiminta ei fysikaalisessa tarkastelussa toisistaan poikkea, massat ja nopeudet poikkeavat, mutta samat fysiikan lait pätevät molempiin. Poistamalla nopeudet ei vaakasuoraa voimaa juurikaan synny äkkipysäytykseen verrattuna.
.
Mutta jos erehdyt estämään pystysuoran liikkeen on tilanne täysin toinen. Veneen noste kasvaa todella nopeasti sen upotessa aallon harjan tullessa kohdalle syvemmälle veteen, ja pystyvoimat kiinnitysköysissä saavuttavat helposti kiinnitysköysien vetolujuuden, vaikka ne olisivat tuplaten aluksen painon verran. Kun laitat kiinnitysköydet riittävän lähelle vaakasuoraa ja riittävän pitkiksi, ei tätä ongelmaa ole.

Edellinen kirjoittaja taisi tarkoittaa että joustimia kannattaa olla köysissä.
Laivan massa reagoi hieman eri tavalla esim. moottoriveneen tekemiin aaltoihin. Laivaa liikkuttaa satamassa enemmän tuulet kuin aallot.
Myös veneen pään helat ( knaapit ja klyyssit) kestävät hieman eri voimia kuin laivan vastaavat. Samoin taitaa olla myös laiturin kiinnityshelojen suhteen.

Voi olla hyvä pysähtyä miettimään, kestääkö veneen knaapit saman vedon kuin 16mm kiinnitysköysi. Materiaalista riippuen 16mm köyden murtolujuus voi olla 3,5-5 tonnia. Knaapeihin kannattaa laittaa riittävän isot aluslevyt, ettei ne tule tempauksissa kannen läpi!

Siinä mielessä suositusta "yhtä kokoa suurempi" on hyvä, että köysissä on kulumisvaraa. Samalla voi tulla kuitekin se haitta, että pieneen knaapiin on hankalampi kiinnittää paksumpaa köyttä.

Tuosta Ankarolinasta tuli mieleen, että liinan käyttöikää voi jatkaa kääntämällä liina kelalla toisinpäin eli sisimpänä ollut pää uloimmaksi. Itse tein tämän pari kesää sitten, kun alkoi näyttämään siltä, että juuri nuo päätylenkin ompeleet rupesivat kulumaan. Leikkaisin lisäksi käytetystä ulkopäästä puoli metriä pois ja ompelutin suutarilla pää uusiksi ja laitoin sen alkupääksi.

Köyden paksuus ei muuten suoraan korreloi vetolujuuden kanssa, koska materiaaleja ja valmistustekniikoita on usieta, joten vetolujuus on parempi mittari köysiä valittaessa. Lisäksi kannattaa huomioida UV-kesto ja valita rakenne sen mukaan, että köysityöt onnistuvat itseltäkin (pleissaus, solmut yms.). Ylipaksua köyttäkään ei kannata valita, koska paksu köysi on hankalampi käsitellä ja painavampi, lisäksi knaapit voivat rajoittaa köyden paksuutta. Joka tapauksessa mieluummin yli- kuin alimitoitetut köydet, jos mahdollista.

Joo. Täytyy ottaa kauppaan mukaan 30 parasta kaveria , joiden avustuksella sitten kokeillaan se vetolujuus. No ei , oikeesti tuo liinan kääntäminen on kyllä hyvä idea, siinä voi lähes kaksinkertaistaa liinan käyttöiän. Niksipirkka - ainesta. Ja jos osoittautuu käännön yhteydessä , että edellinen omistaja on jo liinan kääntänyt, niin sitten vaan hiukan lyhentää.

Kestääkestää. kirjoitti:

Joo. Täytyy ottaa kauppaan mukaan 30 parasta kaveria , joiden avustuksella sitten kokeillaan se vetolujuus. No ei , oikeesti tuo liinan kääntäminen on kyllä hyvä idea, siinä voi lähes kaksinkertaistaa liinan käyttöiän. Niksipirkka - ainesta. Ja jos osoittautuu käännön yhteydessä , että edellinen omistaja on jo liinan kääntänyt, niin sitten vaan hiukan lyhentää.

Lue lisää

Jos olette varmoja, että veneenne knaapi kestää saman kuin kiinnitysköysi eli veneen painon, uskallatteko keväisessä vesillelaskussa kiinnittää nosturin koukut pekästään knaapeihinne? Jos on neljä knaapia, kuormitustahan tulee vain neljännes veneen painosta knaapia kohti!

Ankaroliinan yllättävästä katkeamisesta ja uv-herkkyydestä on ollut juttuja monissa veneilylehdissä ja myös ruotsalaisen SXK:n teknisillä sivuilla.

kestääkö varmasti? kirjoitti:

Jos olette varmoja, että veneenne knaapi kestää saman kuin kiinnitysköysi eli veneen painon, uskallatteko keväisessä vesillelaskussa kiinnittää nosturin koukut pekästään knaapeihinne? Jos on neljä knaapia, kuormitustahan tulee vain neljännes veneen painosta knaapia kohti!

Ankaroliinan yllättävästä katkeamisesta ja uv-herkkyydestä on ollut juttuja monissa veneilylehdissä ja myös ruotsalaisen SXK:n teknisillä sivuilla.

Lue lisää

Veneen knaapin kiinnityksen kesto riippuu siitä mihin suuntaan voima siihen kohdistuu.
Kiinnityksessä pääosin vaakasuoraan ja veneen nostossa pystysuoraan on ihan eri lujuudet käytettävissä. Laminaatin pinnan suunnassa kestää olennaisesti enemmän kuin kohtisuoraan pintaa vasten. Myös pinnan suuntaisilla voimilla saadaan eri lujuuksia kuitujen suuntauksesta johtuen.

Parintonnin painoisessa veneessä mitoitustekijänä kiinnitysköydessä on kuluminen ja UV:n kesto, eikä vetolujuus uutena.
Kiinnitysköydessä 12mm polyesteri on yleensä paljon parempi kuin 12mm dyneema, vaikka jälkimmäisen vetolujuus on moninkertainen. Jousto kun yleensä alentaa tosielämässä syntyviä maksimikuormituksia, mutta se aikaansaa myös liikettä, mikä voi kuluttaa köyden poikki, ellei osaa asiaansa.

Tuo nyrkkisääntö on ihan perseestä. 12 t veneelle riittää mainiosti 5-6 t murtolujuus. Sen jälkeen hajoaa knaapit tai vene.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo nyrkkisääntö on ihan perseestä. 12 t veneelle riittää mainiosti 5-6 t murtolujuus. Sen jälkeen hajoaa knaapit tai vene.

Jep, ja öljytankkerien kiinnityksessä tarvittaisiin halkaisijaltaan yli kahden metrin kiinnitysköysiä, jos niiden pitäisi kestää sen paino. Todellisuudessa niiden kiinnityskaluston vetolujuus on alle prosentin aluksen painosta.
Mutta niillä kiinnitys hoidetaankin lähes vaakasuorilla kiinnityksillä, veneissä kulmaa vaakatasoon nähden on joillakin jopa 45 astetta. Siitähän se valtava ero mitoituslujuuksiin suhteessa aluksen painoon nimenomaan syntyy. Eli paljon vähempikin riittää kun kiinnityskohdan pystysuoraa liikettä ei edes yritetä kiinnityksellä estää. Tarvittavat vaakasuorat kuormat kun ovat huomattavasti pienempää suuruusluokkaa kuin aluksen aallokossa kohoamisen estämisen vaatima on.

Katsoppa vaikka ruotsinlaivojen kiinnitykset satamassa, kyllä ne köydet on melko jyrkällä kulmalla, vaikkakin myös näin poistavat sen alkuliikkeen joka ne rikkoisi. Joten tuo vaakasuoruus ei ole edellytys sille että köysi kestää tai ei kestä. Toki ruotsinlaivat nyt muutoinkin ovat suhteellisen aallottomissa altaissa, mutta harva satama on ilman aallon murtajaa edes atlantin rannalla...

Jos epäilyttää köyden kestävyys ja häiritsee paksuus niin sitten vain useampia köysiä samalle kireydelle niin jakaantuu kuorma.

Itse mietin juurikin niin että mitä kiinnityspiste veneessä/laiturissa kestää ja toisaalta millaisen voiman se vene voi aiheuttaa? Yksi mies siirtää tyynelle kelillä laiturilta työntäen melko isoakin paattia, joten missä olosuhteissa se koko paatin paino olisi yhden köyden varassa?

Anonyymi kirjoitti:

Katsoppa vaikka ruotsinlaivojen kiinnitykset satamassa, kyllä ne köydet on melko jyrkällä kulmalla, vaikkakin myös näin poistavat sen alkuliikkeen joka ne rikkoisi. Joten tuo vaakasuoruus ei ole edellytys sille että köysi kestää tai ei kestä. Toki ruotsinlaivat nyt muutoinkin ovat suhteellisen aallottomissa altaissa, mutta harva satama on ilman aallon murtajaa edes atlantin rannalla...

Jos epäilyttää köyden kestävyys ja häiritsee paksuus niin sitten vain useampia köysiä samalle kireydelle niin jakaantuu kuorma.

Itse mietin juurikin niin että mitä kiinnityspiste veneessä/laiturissa kestää ja toisaalta millaisen voiman se vene voi aiheuttaa? Yksi mies siirtää tyynelle kelillä laiturilta työntäen melko isoakin paattia, joten missä olosuhteissa se koko paatin paino olisi yhden köyden varassa?

Lue lisää

Ruotsinlaiva on äärimmäisen huono esimerkki. Ne ovat satamassa niin lyhyen aikaa, ettei vedenkorkeus muutu havaittavasti kuin poikkeustilanteissa, ja silloin niitä todellakin käydään säätämässä uudestaan.
.
Vaakasuoruus on edellytys sille, ettei kiristetyn kiinnitysköyden kuorma olennaisesti muutu vedenkorkeuden muutoksissa, kun sitä ei käydä säätämässä. Esim arkipäiviksi satamaan yksinään jätetty vene saaristomerellä, kun miehistö on töissä PK-seudulla. Veneillä jo aallokko aiheuttaa ongelman, koska siinä paikallinen vedenkorkeus muuttuu.
Laivojen satamia ilman aallonmurtajaa on itämerellä aika monta, ja löytyy niitä suomesta suomenlahden puoleltakin jopa useita.
.
Köyden kuorma ylittää paatin painon sen kiihdyttäessä venettä hetkellisesti yli yhden geen kiihtyvyydellä. Niin pääsee käymään jos kiristyvä köysi pysäyttää liikkumaan päässeen paatin, eikä siinä ole joustinta välissä, jos vauhtia on siihen tarpeeksi. Mikä on tarpeeksi riippuu sitten jo köyden kiristyvän osuuden pituudesta ja jousto-ominaisuuksista, paksumpi joustaa aina vähemmän, joten se nykäisee tuossa tapauksessa enemmän. Toinen tilanne syntyy, jos aallokko nostaa venettä, mutta kireä kiinnitysköysi estää sen koska suuntautuu veneestä alaviistoon. Tilanteen voi välttää joko joustimilla ja löysemmällä kiinnityksellä, tai suuntaamalla köyden paremmin lähes vaakasuoraan. Käytännössä jo keulaköysien kiinnityspisteiden siirtäminen laiturissa esim metrin pari kauemmas toisistaan auttaa asiaa todella paljon, jopa silloin kun kumijoustimet ovat käytössä, eli silloin nykii huomattavasti vähemmän täsmälleen samassa aallokossa.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoppa vaikka ruotsinlaivojen kiinnitykset satamassa, kyllä ne köydet on melko jyrkällä kulmalla, vaikkakin myös näin poistavat sen alkuliikkeen joka ne rikkoisi. Joten tuo vaakasuoruus ei ole edellytys sille että köysi kestää tai ei kestä. Toki ruotsinlaivat nyt muutoinkin ovat suhteellisen aallottomissa altaissa, mutta harva satama on ilman aallon murtajaa edes atlantin rannalla...

Jos epäilyttää köyden kestävyys ja häiritsee paksuus niin sitten vain useampia köysiä samalle kireydelle niin jakaantuu kuorma.

Itse mietin juurikin niin että mitä kiinnityspiste veneessä/laiturissa kestää ja toisaalta millaisen voiman se vene voi aiheuttaa? Yksi mies siirtää tyynelle kelillä laiturilta työntäen melko isoakin paattia, joten missä olosuhteissa se koko paatin paino olisi yhden köyden varassa?

Lue lisää

Katso vaikkapa miten vara-autolautan kiinnitys on hoidettu Gotlannin pohjoisrannan satamassa kun myrskyää, pystymatka on selvästi alle 10% vaakamatkasta. Se on hyvä esimerkki koska aluksessa ei ole yleensä paikalla miehistöä säätämässä kiinnityksiä, ja alus on samoilla kiinnityksillä vähintäänkin viikon kerrallaan.