HALLITUS HAJOAA!!! Pakkoruotsi poistuu oletettua...

Sitäpaitsi SDP ei kyllä menisi persujen kanssa samaan hallitukseen. Vasemmistoliitto vielä vähemmän.

SDP ja Vas kirjoitti:

Sitäpaitsi SDP ei kyllä menisi persujen kanssa samaan hallitukseen. Vasemmistoliitto vielä vähemmän.

SDP PS Keskusta-hallitus oli hyvin lähellä muodostumista, mutta svekoklikki onnistui estämään sen synnyn.

Demarithan lähenivät monesa asiassa pesujen kantoja vaalitaistelun lopussa ja sai sillä hieman nostetta kannatukseensa.

SDP:n johdosa on monta kielivapauden kannattajaa, vaikka nykyhallitus on pitänyt heidät väkisin ruodussa.

RKP:n eduistajat taputtivat viime neuvotteluissa, kun demarien edustajat marssivat ulos. Se varmasti muistetaan demarileirissä, vaikka nyt ollaan hiljaa.

Ja millaisen toimintakykyisen enemmistöhallituksen ajattelit tuosta setistä koota?

Ankdam kirjoitti:

Ja millaisen toimintakykyisen enemmistöhallituksen ajattelit tuosta setistä koota?

Ei se ainakaan huonompi voi olla kuin nykyinen, oli kokoonpano mikä hyvänsä.

Ankdam kirjoitti:

Ja millaisen toimintakykyisen enemmistöhallituksen ajattelit tuosta setistä koota?

Kokoomus, Kepu, Persut, KD.
Rkp pääsee mukaan, jos hyväksyy pakkoruotsin poiston.

Ja eiköhän Ville Niinistökin pidä jo ministerinpaikkaa saavutettuna etuna, josta ei luovuta.

Ei kaadu vaan pakkoruotsi kaatuu!

dcwfdcawjvsdchebcjfb kirjoitti:

Ei kaadu vaan pakkoruotsi kaatuu!

Ei sellaista olekkaan.

Miten niin "jos" ? Olisivathan persut päässeet jo edellisenkin hallitukseen vaan eipä vastuu persuille kelvannut.

Ankdam kirjoitti:

Miten niin "jos" ? Olisivathan persut päässeet jo edellisenkin hallitukseen vaan eipä vastuu persuille kelvannut.

Ankdam kirjoitti :"Miten niin "jos" ? Olisivathan persut päässeet jo edellisenkin hallitukseen vaan eipä vastuu persuille kelvannut. "


Asiahan oli juuri noin kuten kirjoitit. Jyrki Katainen oli valmis tekemään miltei mitä vaan saadakseen PS:n hallitukseen, ja Timo Soini olisi kyllä omasta puolestaan ollut valmi jatkamaan neuvotteluja. Kuitenkin PS:n eduskuntaryhmän pelko joutua hallituspuolueena edes epäsuorasti vastuuseen euroalueen pelastuspaketeista (PS oliisi toki sanut äänestää hallituspuolueenakin niitä vastaan, eli sama tilanne kuin Vihreillä ydinvoiman suhteen) kaatoi tuon hankkeen.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Ankdam kirjoitti :"Miten niin "jos" ? Olisivathan persut päässeet jo edellisenkin hallitukseen vaan eipä vastuu persuille kelvannut. "


Asiahan oli juuri noin kuten kirjoitit. Jyrki Katainen oli valmis tekemään miltei mitä vaan saadakseen PS:n hallitukseen, ja Timo Soini olisi kyllä omasta puolestaan ollut valmi jatkamaan neuvotteluja. Kuitenkin PS:n eduskuntaryhmän pelko joutua hallituspuolueena edes epäsuorasti vastuuseen euroalueen pelastuspaketeista (PS oliisi toki sanut äänestää hallituspuolueenakin niitä vastaan, eli sama tilanne kuin Vihreillä ydinvoiman suhteen) kaatoi tuon hankkeen.

Lue lisää

"Jyrki Katainen oli valmis tekemään miltei mitä vaan saadakseen PS:n hallitukseen"

Niin, miltei. Paitsi luopumaan EU:n tukipaketeista.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Ankdam kirjoitti :"Miten niin "jos" ? Olisivathan persut päässeet jo edellisenkin hallitukseen vaan eipä vastuu persuille kelvannut. "


Asiahan oli juuri noin kuten kirjoitit. Jyrki Katainen oli valmis tekemään miltei mitä vaan saadakseen PS:n hallitukseen, ja Timo Soini olisi kyllä omasta puolestaan ollut valmi jatkamaan neuvotteluja. Kuitenkin PS:n eduskuntaryhmän pelko joutua hallituspuolueena edes epäsuorasti vastuuseen euroalueen pelastuspaketeista (PS oliisi toki sanut äänestää hallituspuolueenakin niitä vastaan, eli sama tilanne kuin Vihreillä ydinvoiman suhteen) kaatoi tuon hankkeen.

Lue lisää

Niinpä, populistille on tärkeämpää miltä näyttää kuin mitä tekee.
Eli persut luikertelivat kaikista asettamistaan, itselleen muka tärkeistä, kotimaisista tavoitteistaan takertumalla EU-politiikkaan! Vaikka EU-politiikkaa saa arvostella niin tukipaketit olivat hallituksesta neuvoteltaessa jo pässinlihaa eikä persujen päätöksellä kieltäytyä hallitusvastuusta ollut muuta kuin kosmeettinen merkitys - heille itselleen!
Ihan kaikki muut muka tärkeät asiat jäivät taka-alalle! Muun muassa pakkoruotsi!

Ei persuista koskaan yksinvaltiaspuoluetta tule ja jos ei osaa ottaa eikä antaa, saati sitten neuvotella niin ei se ole politiikkaakaan.

Pakkoruotsi? kirjoitti:

Ei sellaista olekkaan.

Perustele.

Se mitään kaada.

Uhkailu, kiristys ja lahjonta - nehän ovat perinteisiä lastenkasvatuskonsteja. Nyt hallituksessa samat konstit käytössä ?
Kovin näyttää olevan vaikeaa hallitusYHTEIStyö - ja voi olla, että vielä vaikeammaksi muuttuu, kun vaalit (EU-vaalit 2014, ek-vaalit 2015) lähenevät.
Jyrki ei tainnut sittenkään olla hyvä valinta pääministeriksi, vaikka joskus kauan sitten häneen uskoinkin.

Kyllä kai vissiin kirjoitti:

Se mitään kaada.

Ei kaada, koska se ei olisi Kataisen eikä Kokoomuksen edun mukaista. Gallupit eivät nyt lupaa hyvää Kokoomukselle, eikä Katainen halua ennenaikaisia vaaleja. Kataisen täytyy nyt vähän esittää kovaa jätkää, mutta todellisuudessa hän tekee mitä tahansa pitääkseen tämän hallituksen koossa.

"Perussuomalaiset ja Keskusta ovat valmiita poistamaan pakkoruotsin, on vain taivutettava joko Kokoomus tai Sdp samaan tahtoon ja sehän käy helposti ainakin Kokoomukselta ja myöskin Sdp:n uudelta nuorelta tulevalta puheenjohtajalta eli Antti Lindtmannilta."


Perussuomalaisten kanta on selvä. Keskusta ei ole liputtanut pakkoruotdia vastaan, mutta oma valistunut arvaukseni on se, että Keskusta voisi aika helposti hyväksyä pakkoruotsin poistamisen. Keskusta on historiallisesti varsin aitosuomalainen puolue.

SDP:n suhteen tilanne on Keskustaa ongelmallisempi. Jutta Urpilainen väläytti tässä jonkin aika sitten jopa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Jos Urpilainen vaihtuisi Lindtmanniin, mitä pidän sangen mahdollisena, niin se todennäköisesti tekisi SDP:n kääntymisen pakkoruotsia vastaan astetta helpommaksi. Kuitenkin on rehellisesti myönnettävä, että juuri tällä hetkellä pakkoruotsin vastustus on SDP:ssä vastatuulessa, eihän sen nuorisojärjestökään suostunut tulemaan uuden kansalaisaloitteen tukijaksi.

Kokoomuksen sisällä pakkoruotista on väännettu kättä jo kahdessatoista puoluekokouksessa. Olemme siis tämän sodan veteraaneja. Oli havaittavissa, että pakkoruotsin vastustus kasvoi hitaasti mutta tasaisesti aina 2010 Jyväakykän puoluekokouseen saakka, jolloin me olimme jopa niukkana enemmistönä. Puheenjohtaja Katainen kieltäytyi hyväksymästä tappiotaan täsä asiassa ja sen jälkeen puoluekoneisto on tehnyt töitä urakalla muuttaakseen Kokoomuksen sisäistä tilannetta. Kuten viime kesän Rovaniemen puoluekokouksessa saatoimme todistaa, tällä työllä on ollut vaikutuksensa. Mutta samalla tulee muistaa, että puheenjohtaja Katainen oli viime kesänä todennäköisesti suosionsa huipulla Kokoomuksen sisällä. Hänen johdollaan olemme menestyneet kaikissa vaaleissa hyvin ja saaneet myös varsin paljon aikaan. Ymmärrän siis, että melko monet pakkoruotsiin sinänsä kriittisesti suhtautuvat puoluekokousedustajat äänestivät pakkoruotsin puolesta, jotteivät olisi äänestäneet pääministeriään vastaan. Seuraavasa puoluekokouksessa Kataisen asema tulee olemaan suhteessa heikompi. Kasvot kuluvat. Kokoomuksen kantaan vaikuttaa varmaan paljon se, minkä puolueiden kanssa se muodostaisi hallituksen. Jos hallituskumppanina on PS, ja RKP jää hallituksen ulkopuolelle, Kokoomus saattaa hyvinkin olla samoilla linjoilla Keskustan kanssa pakkoruotsiasiassa.

Vihreät on hyvin koulutettujen ihmisten puolue, joka käsitääkseni on täysin valmis hyllyttämään pakkoruotsin. Siellä katsotaan, että nykyinen kielipolitiikkai on epäonnistunut, ja siksi muutos tarvitaan.

Vesa Kaitera kirjoitti:

"Perussuomalaiset ja Keskusta ovat valmiita poistamaan pakkoruotsin, on vain taivutettava joko Kokoomus tai Sdp samaan tahtoon ja sehän käy helposti ainakin Kokoomukselta ja myöskin Sdp:n uudelta nuorelta tulevalta puheenjohtajalta eli Antti Lindtmannilta."


Perussuomalaisten kanta on selvä. Keskusta ei ole liputtanut pakkoruotdia vastaan, mutta oma valistunut arvaukseni on se, että Keskusta voisi aika helposti hyväksyä pakkoruotsin poistamisen. Keskusta on historiallisesti varsin aitosuomalainen puolue.

SDP:n suhteen tilanne on Keskustaa ongelmallisempi. Jutta Urpilainen väläytti tässä jonkin aika sitten jopa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Jos Urpilainen vaihtuisi Lindtmanniin, mitä pidän sangen mahdollisena, niin se todennäköisesti tekisi SDP:n kääntymisen pakkoruotsia vastaan astetta helpommaksi. Kuitenkin on rehellisesti myönnettävä, että juuri tällä hetkellä pakkoruotsin vastustus on SDP:ssä vastatuulessa, eihän sen nuorisojärjestökään suostunut tulemaan uuden kansalaisaloitteen tukijaksi.

Kokoomuksen sisällä pakkoruotista on väännettu kättä jo kahdessatoista puoluekokouksessa. Olemme siis tämän sodan veteraaneja. Oli havaittavissa, että pakkoruotsin vastustus kasvoi hitaasti mutta tasaisesti aina 2010 Jyväakykän puoluekokouseen saakka, jolloin me olimme jopa niukkana enemmistönä. Puheenjohtaja Katainen kieltäytyi hyväksymästä tappiotaan täsä asiassa ja sen jälkeen puoluekoneisto on tehnyt töitä urakalla muuttaakseen Kokoomuksen sisäistä tilannetta. Kuten viime kesän Rovaniemen puoluekokouksessa saatoimme todistaa, tällä työllä on ollut vaikutuksensa. Mutta samalla tulee muistaa, että puheenjohtaja Katainen oli viime kesänä todennäköisesti suosionsa huipulla Kokoomuksen sisällä. Hänen johdollaan olemme menestyneet kaikissa vaaleissa hyvin ja saaneet myös varsin paljon aikaan. Ymmärrän siis, että melko monet pakkoruotsiin sinänsä kriittisesti suhtautuvat puoluekokousedustajat äänestivät pakkoruotsin puolesta, jotteivät olisi äänestäneet pääministeriään vastaan. Seuraavasa puoluekokouksessa Kataisen asema tulee olemaan suhteessa heikompi. Kasvot kuluvat. Kokoomuksen kantaan vaikuttaa varmaan paljon se, minkä puolueiden kanssa se muodostaisi hallituksen. Jos hallituskumppanina on PS, ja RKP jää hallituksen ulkopuolelle, Kokoomus saattaa hyvinkin olla samoilla linjoilla Keskustan kanssa pakkoruotsiasiassa.

Vihreät on hyvin koulutettujen ihmisten puolue, joka käsitääkseni on täysin valmis hyllyttämään pakkoruotsin. Siellä katsotaan, että nykyinen kielipolitiikkai on epäonnistunut, ja siksi muutos tarvitaan.

Lue lisää

Vesa, sinun kannattaisi tutustua siihen tuoreeseen mielipidetutkimukseen, jonka Suomalaisuuden liitto teetti Taloustutkimus Oy:llä ja joka julkaistiin tammikuussa. Tämä tutkimushan tehdään aina muutaman vuoden välein ja kysymys on aina sama: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?" Kokonaisväestön osalta 63% vastasi kysymykseen myöntävästi (kaksi vuotta sitten 69%), joten ruotsin pakollisuuden vastustuksen voi todeta vähentyneen kahdessa vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Näitä tutkimuksia on tehty samalla kysymyksellä jo 1990-luvulta asti ja tulokset ovat aina pysyneet melko kapeassa haarukassa ilman mitään dramaattisia heilahteluja suuntaan tai toiseen.

Varsinainen pointtini on kuitenkin siinä, että tutkimus sisätää hyvinkin yksityiskohtaista tietoa eri yhteiskuntaryhmien (miehet/naiset, eri yhteiskuntaluokat, erityyppisillä paikkakunnilla asuvat, eri tulotason omaavat, eri koulutustason omaavat, eri-ikäiset ja eri puolueita kannattavat) suhtautuvat kysymykseen ruotsin pakollisuudesta. Haluat varmaan tutustua yksityiskohtaisiin tuloksiin ihan itse (löytyy Suomalaisuuden liiton sivuilta tiedostona), mutta tässä muutamia pointteja liittyen siihen mitä tuossa kirjoitat:

Vihreiden kannattajakunnassa pakollisuuden kannatus on toiseksi suurinta, heti RKP:n jälkeen (Kokoomus on kolmantena). Kun kokonaisväestöstä 63% vastustaa pakollisuutta, 33% kannattaa ja 4% ei osaa sanoa, niin Vihreiden kannattajista vain 49% vastustaa pakollisuutta ja 50% kannattaa. Vihreiden poliitikoista löytyy kumpaakin kantaa. Esimerkiksi Ville Niinistö on pakollisuuden kannalla.

Mainitsit koulutuksen asiaan mahdollisesti vaikuttavana taustamuuttujana. Jos verrataan eri koulutusasteen omaavia, huomataan vahva negatiivinen korrelaatio koulutuksen pituuden ja pakollisuuden vastustuksen välillä. Mitä pitempi koulutus, sitä enemmän ollaan pakollisuuden kannalla.
Niiden keskuudessa joiden koulutus rajoittuu perus- keski- tai kansakouluun, pakollisuutta vastustaa peräti 79%.
Ammattikoulun tai opiston käyneistä 67% vastustaa pakollisuutta.
(Väestöstä keskimäärin 63% vastustaa pakollisuutta)
Niistä joiden koulutus on lukio/yo-tutkinto, 54% vastustaa pakollisuutta.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vain 49% vastustaa pakollisuutta.
Yliiopistotutkinnon suorittaneista vain 48% vastustaa pakollisuutta.

Ikäryhmiä vertailtaessa todetaan, että pakollisuuden vastustus on keskimääräistä suurempaa yli 50-vuotiaitten keskuudessa. Eniten ruotsin pakollisuudella on kannattajia 25-34-vuotiaitten keskuudessa. Ikäryhmät tosin eroavat toisistaan tässä kysymyksessä vähemmän kuin eri puolueita kannattavat, eri koulutustason omaavat ja sukupuolet.

Miesten ja naisten välillä on mielenkiintoinen ero. Miehistä 71% vastustaa pakollisuutta (8 prosenttiyksikköä keskiarvoa enemmän) ja naisista 55% (8 prosenttiyksikköä keskiarvoa vähemmän).

Vesa Kaitera kirjoitti:

"Perussuomalaiset ja Keskusta ovat valmiita poistamaan pakkoruotsin, on vain taivutettava joko Kokoomus tai Sdp samaan tahtoon ja sehän käy helposti ainakin Kokoomukselta ja myöskin Sdp:n uudelta nuorelta tulevalta puheenjohtajalta eli Antti Lindtmannilta."


Perussuomalaisten kanta on selvä. Keskusta ei ole liputtanut pakkoruotdia vastaan, mutta oma valistunut arvaukseni on se, että Keskusta voisi aika helposti hyväksyä pakkoruotsin poistamisen. Keskusta on historiallisesti varsin aitosuomalainen puolue.

SDP:n suhteen tilanne on Keskustaa ongelmallisempi. Jutta Urpilainen väläytti tässä jonkin aika sitten jopa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Jos Urpilainen vaihtuisi Lindtmanniin, mitä pidän sangen mahdollisena, niin se todennäköisesti tekisi SDP:n kääntymisen pakkoruotsia vastaan astetta helpommaksi. Kuitenkin on rehellisesti myönnettävä, että juuri tällä hetkellä pakkoruotsin vastustus on SDP:ssä vastatuulessa, eihän sen nuorisojärjestökään suostunut tulemaan uuden kansalaisaloitteen tukijaksi.

Kokoomuksen sisällä pakkoruotista on väännettu kättä jo kahdessatoista puoluekokouksessa. Olemme siis tämän sodan veteraaneja. Oli havaittavissa, että pakkoruotsin vastustus kasvoi hitaasti mutta tasaisesti aina 2010 Jyväakykän puoluekokouseen saakka, jolloin me olimme jopa niukkana enemmistönä. Puheenjohtaja Katainen kieltäytyi hyväksymästä tappiotaan täsä asiassa ja sen jälkeen puoluekoneisto on tehnyt töitä urakalla muuttaakseen Kokoomuksen sisäistä tilannetta. Kuten viime kesän Rovaniemen puoluekokouksessa saatoimme todistaa, tällä työllä on ollut vaikutuksensa. Mutta samalla tulee muistaa, että puheenjohtaja Katainen oli viime kesänä todennäköisesti suosionsa huipulla Kokoomuksen sisällä. Hänen johdollaan olemme menestyneet kaikissa vaaleissa hyvin ja saaneet myös varsin paljon aikaan. Ymmärrän siis, että melko monet pakkoruotsiin sinänsä kriittisesti suhtautuvat puoluekokousedustajat äänestivät pakkoruotsin puolesta, jotteivät olisi äänestäneet pääministeriään vastaan. Seuraavasa puoluekokouksessa Kataisen asema tulee olemaan suhteessa heikompi. Kasvot kuluvat. Kokoomuksen kantaan vaikuttaa varmaan paljon se, minkä puolueiden kanssa se muodostaisi hallituksen. Jos hallituskumppanina on PS, ja RKP jää hallituksen ulkopuolelle, Kokoomus saattaa hyvinkin olla samoilla linjoilla Keskustan kanssa pakkoruotsiasiassa.

Vihreät on hyvin koulutettujen ihmisten puolue, joka käsitääkseni on täysin valmis hyllyttämään pakkoruotsin. Siellä katsotaan, että nykyinen kielipolitiikkai on epäonnistunut, ja siksi muutos tarvitaan.

Lue lisää

Muuten, Antti Lindtman on ruotsin pakollisuuden kannalla. Tämä ilmenee ihan yksiselitteisesti hänen vaalikonevastauksestaan. Jos/kun Lindtmanista tulee Urpilaisen seuraaja, tämä ei siis muuta puolueen linjaa tässä kysymyksessä. Yleisesti ottaen pätee, että pakollisuuden kannatus/vastustus on SDP:n kannattajien keskuudessa melko tarkkaan valtakunnallista keskiarvoa, mutta eduskuntarymän enemmistö ja etenkin lähes kaikki puoluejohdossa ovat pakollisuuden kannalla (kuten ilmenee heidän vaalikonevastauksistaan).

Demarinuoret ja SONK ovat muuten järjestöinä pakollisuuden puolella suunnilleen yhtä vahvasti kuin koknuoret ja perusnuoret ovat vastaan.

Tilastointia kirjoitti:

Vesa, sinun kannattaisi tutustua siihen tuoreeseen mielipidetutkimukseen, jonka Suomalaisuuden liitto teetti Taloustutkimus Oy:llä ja joka julkaistiin tammikuussa. Tämä tutkimushan tehdään aina muutaman vuoden välein ja kysymys on aina sama: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?" Kokonaisväestön osalta 63% vastasi kysymykseen myöntävästi (kaksi vuotta sitten 69%), joten ruotsin pakollisuuden vastustuksen voi todeta vähentyneen kahdessa vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Näitä tutkimuksia on tehty samalla kysymyksellä jo 1990-luvulta asti ja tulokset ovat aina pysyneet melko kapeassa haarukassa ilman mitään dramaattisia heilahteluja suuntaan tai toiseen.

Varsinainen pointtini on kuitenkin siinä, että tutkimus sisätää hyvinkin yksityiskohtaista tietoa eri yhteiskuntaryhmien (miehet/naiset, eri yhteiskuntaluokat, erityyppisillä paikkakunnilla asuvat, eri tulotason omaavat, eri koulutustason omaavat, eri-ikäiset ja eri puolueita kannattavat) suhtautuvat kysymykseen ruotsin pakollisuudesta. Haluat varmaan tutustua yksityiskohtaisiin tuloksiin ihan itse (löytyy Suomalaisuuden liiton sivuilta tiedostona), mutta tässä muutamia pointteja liittyen siihen mitä tuossa kirjoitat:

Vihreiden kannattajakunnassa pakollisuuden kannatus on toiseksi suurinta, heti RKP:n jälkeen (Kokoomus on kolmantena). Kun kokonaisväestöstä 63% vastustaa pakollisuutta, 33% kannattaa ja 4% ei osaa sanoa, niin Vihreiden kannattajista vain 49% vastustaa pakollisuutta ja 50% kannattaa. Vihreiden poliitikoista löytyy kumpaakin kantaa. Esimerkiksi Ville Niinistö on pakollisuuden kannalla.

Mainitsit koulutuksen asiaan mahdollisesti vaikuttavana taustamuuttujana. Jos verrataan eri koulutusasteen omaavia, huomataan vahva negatiivinen korrelaatio koulutuksen pituuden ja pakollisuuden vastustuksen välillä. Mitä pitempi koulutus, sitä enemmän ollaan pakollisuuden kannalla.
Niiden keskuudessa joiden koulutus rajoittuu perus- keski- tai kansakouluun, pakollisuutta vastustaa peräti 79%.
Ammattikoulun tai opiston käyneistä 67% vastustaa pakollisuutta.
(Väestöstä keskimäärin 63% vastustaa pakollisuutta)
Niistä joiden koulutus on lukio/yo-tutkinto, 54% vastustaa pakollisuutta.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vain 49% vastustaa pakollisuutta.
Yliiopistotutkinnon suorittaneista vain 48% vastustaa pakollisuutta.

Ikäryhmiä vertailtaessa todetaan, että pakollisuuden vastustus on keskimääräistä suurempaa yli 50-vuotiaitten keskuudessa. Eniten ruotsin pakollisuudella on kannattajia 25-34-vuotiaitten keskuudessa. Ikäryhmät tosin eroavat toisistaan tässä kysymyksessä vähemmän kuin eri puolueita kannattavat, eri koulutustason omaavat ja sukupuolet.

Miesten ja naisten välillä on mielenkiintoinen ero. Miehistä 71% vastustaa pakollisuutta (8 prosenttiyksikköä keskiarvoa enemmän) ja naisista 55% (8 prosenttiyksikköä keskiarvoa vähemmän).

Lue lisää

Tilastointia kirjoitti:"Vesa, sinun kannattaisi tutustua siihen tuoreeseen mielipidetutkimukseen, jonka Suomalaisuuden liitto teetti Taloustutkimus Oy:llä ja joka julkaistiin tammikuussa. Tämä tutkimushan tehdään aina muutaman vuoden välein ja kysymys on aina sama: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?" Kokonaisväestön osalta 63% vastasi kysymykseen myöntävästi (kaksi vuotta sitten 69%), joten ruotsin pakollisuuden vastustuksen voi todeta vähentyneen kahdessa vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Näitä tutkimuksia on tehty samalla kysymyksellä jo 1990-luvulta asti ja tulokset ovat aina pysyneet melko kapeassa haarukassa ilman mitään dramaattisia heilahteluja suuntaan tai toiseen."


Siinä olet oikeassa, että pakkoruotsin vastustus on viimeisen kahden vuoden aikana vähentynyt, mutta heilahtelua on ollut aiemminkin. Pakkoruotsittajilla on olut erittäinkin kova yritys päällä, ja sen huomasin kyllä viime kesän Rovaniemen puoluekokouksessa. Pakkoruotsittajien keskeinen tavoite on ollut meidän pakkoruotsin vastustajien leimaaminen sivistymättömksi fanaatikoiksi, natseiksi ja persulaiseksi mölykuoroksi (näitä ilmaisuja löytyy mm. iltalehden saitilta). Pidän mahdollisena, että pakkoruotsittajien propagandalla on ollut vaikutusta nimenomaan akateemiseen väestöön, joka pitää kaikkea PS:n liittyvää karvat pystyyn nostavana. Mitä muuten tulee mielipidetutkimuksen tuloksiin, niin en ottaisi niitä kovin vakavasti, koska melko pienen otoksen jakaminen osiinsa heikentää tilastollista edustavuutta liikaa. Kuitenkin kaksi johtopäätöstä voitaneen tehdä: miehet vastustavat pakkoruotsia SELVÄSTI
vahvemmin kuin naiset, ja akateemiset suomalaiset ovat muuttuneet suopeammiksi pakkoruotsille. Eräässä aiemmassa tutkimuksessa nimittäin pakkoruotsin vastustus oli kaikkein suurinta akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Tämä tilanne on kääntynyt päälaelleen. Raha ja jatkuva manipulaatio ovat siis tehonneet hyvin koulutettuun väestöön.

On kuitenkin tehty muitakin tutkimuksia, jotka menevät kovinkin eri suuntaan. Esimerkiksi kaksikielisyyden kannatus oli vuonna 2002 noin 75%. Viime vuonna se oli laskenut 44:ään prosenttiin. Sangen dramaattinen muutos, ja mielestäni selvästi suurin syy tähän on jatkuva pakkoruotsitus, joka ärsyttää suurta osaa suomalaisista. Jos pakkoruotsille olisi järkeviä perusteita, niin se ärsyttäisi tietenkin paljon vähemmän. Kun moni mieltää, ettei pakkoruotsista päästä ilman että kaksikielisyys lakkautetaan, niin lakkautetaanpa sitten itse kaksikielisyyskin. Mielestäni tämä on liioiteltu reaktio. Pakkoruotsille ei ole perusteita, mutta kaksikielisyydelle kyllä. Tosin kaksikielisyyden kustannukset voisi kyllä selvityttää.

Tutkimus pakkoruotsista suhtesa pakkovenäjään oli myös varsin mielenkiintoinen. Vastaajista noin 90% valitsisi mieluummin pakkoruotsin kuin pakkovenäjän, ja todennäköisesti olisin itsekin tehnyt tuollaisen valinnan. Kuitenkin 18-24 vuotiaista miehistä peräti 3/4 olisi valinnut pakkovenäjän. Kun ajatellaan, kuinka alhaalla Venäjän ja venäjän kielen arvostus on Suomesa vuosikymmeniä ollut, niin tuosta voi vetää kyllä sen johtopäätösen, että nuoret miehet aidosti vihaavat pakkoruotsia. Tietenkin tässäkin tutkimuksessa on huomattava tuon ikäluokan edustajien pieni lukumäärä, mikä heikentää tilastollista luotettavuutta, mutta tulos on kyllä suuntaa-antava.

Mitä tulee tuohon eroon miesten ja naisten välillä suhtautumisessa pakkoruotsiin, niin kysehän on naisista, jotka sietävät mieluummin status quon, vaikka se olisi hieman kiusallinenkin, kuin rupeaisivat keikuttamaan venettä. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Miehillä taas vanha kommiunistien laulu pätee:"Ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa". Siksi minäkin olen tässä rintamassa, vaikka muuten vierastan niin Perussuomalaisten kuin Kokoomuksen nuortenkin poliittisia linjauksia.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Tilastointia kirjoitti:"Vesa, sinun kannattaisi tutustua siihen tuoreeseen mielipidetutkimukseen, jonka Suomalaisuuden liitto teetti Taloustutkimus Oy:llä ja joka julkaistiin tammikuussa. Tämä tutkimushan tehdään aina muutaman vuoden välein ja kysymys on aina sama: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?" Kokonaisväestön osalta 63% vastasi kysymykseen myöntävästi (kaksi vuotta sitten 69%), joten ruotsin pakollisuuden vastustuksen voi todeta vähentyneen kahdessa vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Näitä tutkimuksia on tehty samalla kysymyksellä jo 1990-luvulta asti ja tulokset ovat aina pysyneet melko kapeassa haarukassa ilman mitään dramaattisia heilahteluja suuntaan tai toiseen."


Siinä olet oikeassa, että pakkoruotsin vastustus on viimeisen kahden vuoden aikana vähentynyt, mutta heilahtelua on ollut aiemminkin. Pakkoruotsittajilla on olut erittäinkin kova yritys päällä, ja sen huomasin kyllä viime kesän Rovaniemen puoluekokouksessa. Pakkoruotsittajien keskeinen tavoite on ollut meidän pakkoruotsin vastustajien leimaaminen sivistymättömksi fanaatikoiksi, natseiksi ja persulaiseksi mölykuoroksi (näitä ilmaisuja löytyy mm. iltalehden saitilta). Pidän mahdollisena, että pakkoruotsittajien propagandalla on ollut vaikutusta nimenomaan akateemiseen väestöön, joka pitää kaikkea PS:n liittyvää karvat pystyyn nostavana. Mitä muuten tulee mielipidetutkimuksen tuloksiin, niin en ottaisi niitä kovin vakavasti, koska melko pienen otoksen jakaminen osiinsa heikentää tilastollista edustavuutta liikaa. Kuitenkin kaksi johtopäätöstä voitaneen tehdä: miehet vastustavat pakkoruotsia SELVÄSTI
vahvemmin kuin naiset, ja akateemiset suomalaiset ovat muuttuneet suopeammiksi pakkoruotsille. Eräässä aiemmassa tutkimuksessa nimittäin pakkoruotsin vastustus oli kaikkein suurinta akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Tämä tilanne on kääntynyt päälaelleen. Raha ja jatkuva manipulaatio ovat siis tehonneet hyvin koulutettuun väestöön.

On kuitenkin tehty muitakin tutkimuksia, jotka menevät kovinkin eri suuntaan. Esimerkiksi kaksikielisyyden kannatus oli vuonna 2002 noin 75%. Viime vuonna se oli laskenut 44:ään prosenttiin. Sangen dramaattinen muutos, ja mielestäni selvästi suurin syy tähän on jatkuva pakkoruotsitus, joka ärsyttää suurta osaa suomalaisista. Jos pakkoruotsille olisi järkeviä perusteita, niin se ärsyttäisi tietenkin paljon vähemmän. Kun moni mieltää, ettei pakkoruotsista päästä ilman että kaksikielisyys lakkautetaan, niin lakkautetaanpa sitten itse kaksikielisyyskin. Mielestäni tämä on liioiteltu reaktio. Pakkoruotsille ei ole perusteita, mutta kaksikielisyydelle kyllä. Tosin kaksikielisyyden kustannukset voisi kyllä selvityttää.

Tutkimus pakkoruotsista suhtesa pakkovenäjään oli myös varsin mielenkiintoinen. Vastaajista noin 90% valitsisi mieluummin pakkoruotsin kuin pakkovenäjän, ja todennäköisesti olisin itsekin tehnyt tuollaisen valinnan. Kuitenkin 18-24 vuotiaista miehistä peräti 3/4 olisi valinnut pakkovenäjän. Kun ajatellaan, kuinka alhaalla Venäjän ja venäjän kielen arvostus on Suomesa vuosikymmeniä ollut, niin tuosta voi vetää kyllä sen johtopäätösen, että nuoret miehet aidosti vihaavat pakkoruotsia. Tietenkin tässäkin tutkimuksessa on huomattava tuon ikäluokan edustajien pieni lukumäärä, mikä heikentää tilastollista luotettavuutta, mutta tulos on kyllä suuntaa-antava.

Mitä tulee tuohon eroon miesten ja naisten välillä suhtautumisessa pakkoruotsiin, niin kysehän on naisista, jotka sietävät mieluummin status quon, vaikka se olisi hieman kiusallinenkin, kuin rupeaisivat keikuttamaan venettä. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Miehillä taas vanha kommiunistien laulu pätee:"Ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa". Siksi minäkin olen tässä rintamassa, vaikka muuten vierastan niin Perussuomalaisten kuin Kokoomuksen nuortenkin poliittisia linjauksia.

Lue lisää

Muutama kysymys. Mistä löytyy tuo tutkimus johon viittaat ja jossa ruotsin vaihtoehtona on venäjä? Mikä tutkimuslaitos on tehnyt sen ja onko se tehty standardimenetelmää noudattaen?

Kokoomuksella on siihen päinvastoin erittäin hyvin varaa, sillä Kokoomuksen kannattajien keskuudessa ruotsin pakollisuuden kannalla ollaan keskimääräistä useammin. Suomalaisuuden liitohan teettää Taloustutkimus Oy:llä aina muutaman vuoden välein mielipidetutkimuksen, jossa kartoitetaan väestön ja vielä erikseen eri kansalaispiirien asennetta kielikysymykseen. Kysymys on näissä tutkimuksissa muotoiltu näin: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?", ja tällä kertaa (tammikuussa 2013) vastaukset jakautuivat kokonaisväestön osalta siten että 63% vastasi kyllä, 33% vastasi ei ja 4% ei osaa sanoa. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen oli eroa sen verran että kaksi vuotta sitten peräti 69% vastasi kyllä. Pakollisuuden kannatus on siis hieman kasvanut kahdessa vuodessa.

Kolme puoluetta erottuu joukosta siten, että niiden kannattajien keskuudessa ruotsin pakollisuus on suositumpaa kuin väestössä keskimäärin. Nämä ovat RKP, Vihreät ja Kokoomus, tässä järjestyksessä. Kokoomuksen kannattajista 54 % vastasi kysymykseen kyllä, 43% ei ja 2% ei osaa sanoa. Ruotsin pakollisuuden kannatus koulukielenä on siis Kokoomuksen kannattajien keskuudessa kokonaista 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin väestössä keskimäärin.

Mitä Kokoomuksen eduskuntaryhmään tulee, sen selkeä enemmistö on vaalikonevastausten perusteella luokiteltavissa pakollisuuden kannattajiksi. Puolueen kannattajakunta jakautuu kahteen suurin piirtein puolet ja puolet pakollisuuden suhteen, joten pakollisuuden kannattajiin ei siitä suunnasta kohdistu paineita. Heidät on valittu eduskuntaan ruotsin pakollisuuden avoimina kannattajina kaksi vuotta sitten, jolloin pakollisuuden vastustus oli kokonaisväestön keskuudessa kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin nykyisin eikä heillä ole mitään painetta muuttaa kantaansa tässä kysymyksessä. Mitä Kokoomuksen johtoon taas tulee, siellä pakollisuuden kannatus on vielä massiivisempaa kuin eduskuntaryhmän keskuudessa.

Tilastointia kirjoitti:

Kokoomuksella on siihen päinvastoin erittäin hyvin varaa, sillä Kokoomuksen kannattajien keskuudessa ruotsin pakollisuuden kannalla ollaan keskimääräistä useammin. Suomalaisuuden liitohan teettää Taloustutkimus Oy:llä aina muutaman vuoden välein mielipidetutkimuksen, jossa kartoitetaan väestön ja vielä erikseen eri kansalaispiirien asennetta kielikysymykseen. Kysymys on näissä tutkimuksissa muotoiltu näin: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?", ja tällä kertaa (tammikuussa 2013) vastaukset jakautuivat kokonaisväestön osalta siten että 63% vastasi kyllä, 33% vastasi ei ja 4% ei osaa sanoa. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen oli eroa sen verran että kaksi vuotta sitten peräti 69% vastasi kyllä. Pakollisuuden kannatus on siis hieman kasvanut kahdessa vuodessa.

Kolme puoluetta erottuu joukosta siten, että niiden kannattajien keskuudessa ruotsin pakollisuus on suositumpaa kuin väestössä keskimäärin. Nämä ovat RKP, Vihreät ja Kokoomus, tässä järjestyksessä. Kokoomuksen kannattajista 54 % vastasi kysymykseen kyllä, 43% ei ja 2% ei osaa sanoa. Ruotsin pakollisuuden kannatus koulukielenä on siis Kokoomuksen kannattajien keskuudessa kokonaista 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin väestössä keskimäärin.

Mitä Kokoomuksen eduskuntaryhmään tulee, sen selkeä enemmistö on vaalikonevastausten perusteella luokiteltavissa pakollisuuden kannattajiksi. Puolueen kannattajakunta jakautuu kahteen suurin piirtein puolet ja puolet pakollisuuden suhteen, joten pakollisuuden kannattajiin ei siitä suunnasta kohdistu paineita. Heidät on valittu eduskuntaan ruotsin pakollisuuden avoimina kannattajina kaksi vuotta sitten, jolloin pakollisuuden vastustus oli kokonaisväestön keskuudessa kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin nykyisin eikä heillä ole mitään painetta muuttaa kantaansa tässä kysymyksessä. Mitä Kokoomuksen johtoon taas tulee, siellä pakollisuuden kannatus on vielä massiivisempaa kuin eduskuntaryhmän keskuudessa.

Lue lisää

Nostat esiin tuon viime tuloksen muka viittauksena pakkoruotsin vastustuksen vähenemiseen. Asia ei mene ihan noin. Ensinnäkin kyselysissä on aina heittoa ja seuravassa kyselyssä tilanne on taas muuttunut pakkoruotsia vastustavaan suuntaan.

Sitäpaitsi. En usko kyselyn pätevyyteen, vaikka tilaajan oli SL. Kyselyfirmat ovat varmasti korruptoituneet, kuten viime eduskuntavaalien kyselyfarssi osoitti.

Lisäksi kyselyssä on pakoruotsia suosiva virhe. Nimittäin monet luulevat pakkovirkaruotsin ja muiden kohtuuttomien kielivatimusten säilyvän koulujen pakkoruotsin poistuessa. Ja siksi he kannattavat pakkoruotsia, varsinkin naiset.

Todellisuudessahan koulujen pakkoruotsi ja pakkovirkaruotsi kuuluvat yhteen. Jos tämä tosiasia mainittaisiin kyselyssä, niin tulos olisi paljon pakkoruotsia vastustavampi.

Tilastointia kirjoitti:

Kokoomuksella on siihen päinvastoin erittäin hyvin varaa, sillä Kokoomuksen kannattajien keskuudessa ruotsin pakollisuuden kannalla ollaan keskimääräistä useammin. Suomalaisuuden liitohan teettää Taloustutkimus Oy:llä aina muutaman vuoden välein mielipidetutkimuksen, jossa kartoitetaan väestön ja vielä erikseen eri kansalaispiirien asennetta kielikysymykseen. Kysymys on näissä tutkimuksissa muotoiltu näin: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?", ja tällä kertaa (tammikuussa 2013) vastaukset jakautuivat kokonaisväestön osalta siten että 63% vastasi kyllä, 33% vastasi ei ja 4% ei osaa sanoa. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen oli eroa sen verran että kaksi vuotta sitten peräti 69% vastasi kyllä. Pakollisuuden kannatus on siis hieman kasvanut kahdessa vuodessa.

Kolme puoluetta erottuu joukosta siten, että niiden kannattajien keskuudessa ruotsin pakollisuus on suositumpaa kuin väestössä keskimäärin. Nämä ovat RKP, Vihreät ja Kokoomus, tässä järjestyksessä. Kokoomuksen kannattajista 54 % vastasi kysymykseen kyllä, 43% ei ja 2% ei osaa sanoa. Ruotsin pakollisuuden kannatus koulukielenä on siis Kokoomuksen kannattajien keskuudessa kokonaista 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin väestössä keskimäärin.

Mitä Kokoomuksen eduskuntaryhmään tulee, sen selkeä enemmistö on vaalikonevastausten perusteella luokiteltavissa pakollisuuden kannattajiksi. Puolueen kannattajakunta jakautuu kahteen suurin piirtein puolet ja puolet pakollisuuden suhteen, joten pakollisuuden kannattajiin ei siitä suunnasta kohdistu paineita. Heidät on valittu eduskuntaan ruotsin pakollisuuden avoimina kannattajina kaksi vuotta sitten, jolloin pakollisuuden vastustus oli kokonaisväestön keskuudessa kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin nykyisin eikä heillä ole mitään painetta muuttaa kantaansa tässä kysymyksessä. Mitä Kokoomuksen johtoon taas tulee, siellä pakollisuuden kannatus on vielä massiivisempaa kuin eduskuntaryhmän keskuudessa.

Lue lisää

Tilastointia kirjoitti :"Mitä Kokoomuksen eduskuntaryhmään tulee, sen selkeä enemmistö on vaalikonevastausten perusteella luokiteltavissa pakollisuuden kannattajiksi. Puolueen kannattajakunta jakautuu kahteen suurin piirtein puolet ja puolet pakollisuuden suhteen, joten pakollisuuden kannattajiin ei siitä suunnasta kohdistu paineita. Heidät on valittu eduskuntaan ruotsin pakollisuuden avoimina kannattajina kaksi vuotta sitten, jolloin pakollisuuden vastustus oli kokonaisväestön keskuudessa kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin nykyisin eikä heillä ole mitään painetta muuttaa kantaansa tässä kysymyksessä. Mitä Kokoomuksen johtoon taas tulee, siellä pakollisuuden kannatus on vielä massiivisempaa kuin eduskuntaryhmän keskuudessa."


Hyvä pakkoruotsin kannattaja, huomauttaisin vain, että Kokoomuksen puoluekokousissa meidän pakkoruotsin vastustajien osuus kasvoi koko ajan hiljalleen kaden vuosikymmenen ajan, kunnes pääsimme niukaksi enmmistöksi kesällä 2010. Myönnän, että viime kesänä osuutemme oli selvästi alentunut kahden vuoden takaisesta, mutta puoluejohdonkin suhtautuminen oli nyt toisenlainen. Kesällä 2010 meidän puolemme oli hyvin järjestäytynyt ja puoluejohto taas suhtautui asiaan selvästi yliolkaisemmin kuin meikäläiset. Pääsimme näin yllättämään Kataisen. Viime kesänä tilanne oli toinen. Katainen ilmoitti puoluehalituksessa eroavansa, jos Kokoomus ottaa pakkoruotsiin kielteisen kannan. Kuinka paljon tässä linjauksessa oli Kataisen omaa ideologista kantaa ja kuinka paljon tilannesidonnaista taktikointia (Katainen tarvitsee välttämättä RKP:n kahden ministerin tukea, ja tämän voin kyllä ymmärtää) on vaikea sanoa. Tällä linjauksella oli oma merkityksensä. Samoin Kataisen kiivas ja tunteisiin vetoava pitkä puhe pakkoruotsin lopettamista vaativan aloitteen keskustelun viimeisenä puheenvuorona vaikutti moniin sellaisiin edustajiin, jotka eivät halunneet äänestää puheenjohtajaansa ja istuvaa pääministeriä vastaan. Tämänkin voin kyllä ymmärtää. Mutta kesän 2014 puoluekokouksessa palaamme taas asiaan. Kukaties vapaata kielivalintaa tukeva Sanna Lauslahti on taas ehdokkaana puoluevaltuuston johtoon.

En usko, että Kokoomus uskaltaa mennä vaaleihin avoimesti pakkoruotsia puoltavalla linjauksella, jotkut yksittäiset edustajat voivat kyllä tehdä niin, erityisesti jos heidän vaalipirissään asuu paljon ruotsinkielisiä äänestäjiä. On muistettava, että monien suomenruotsalaisten mielestä pakkoruotsin vastustaminen on samalla kaksikielisyyden vastustamista.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Tilastointia kirjoitti :"Mitä Kokoomuksen eduskuntaryhmään tulee, sen selkeä enemmistö on vaalikonevastausten perusteella luokiteltavissa pakollisuuden kannattajiksi. Puolueen kannattajakunta jakautuu kahteen suurin piirtein puolet ja puolet pakollisuuden suhteen, joten pakollisuuden kannattajiin ei siitä suunnasta kohdistu paineita. Heidät on valittu eduskuntaan ruotsin pakollisuuden avoimina kannattajina kaksi vuotta sitten, jolloin pakollisuuden vastustus oli kokonaisväestön keskuudessa kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin nykyisin eikä heillä ole mitään painetta muuttaa kantaansa tässä kysymyksessä. Mitä Kokoomuksen johtoon taas tulee, siellä pakollisuuden kannatus on vielä massiivisempaa kuin eduskuntaryhmän keskuudessa."


Hyvä pakkoruotsin kannattaja, huomauttaisin vain, että Kokoomuksen puoluekokousissa meidän pakkoruotsin vastustajien osuus kasvoi koko ajan hiljalleen kaden vuosikymmenen ajan, kunnes pääsimme niukaksi enmmistöksi kesällä 2010. Myönnän, että viime kesänä osuutemme oli selvästi alentunut kahden vuoden takaisesta, mutta puoluejohdonkin suhtautuminen oli nyt toisenlainen. Kesällä 2010 meidän puolemme oli hyvin järjestäytynyt ja puoluejohto taas suhtautui asiaan selvästi yliolkaisemmin kuin meikäläiset. Pääsimme näin yllättämään Kataisen. Viime kesänä tilanne oli toinen. Katainen ilmoitti puoluehalituksessa eroavansa, jos Kokoomus ottaa pakkoruotsiin kielteisen kannan. Kuinka paljon tässä linjauksessa oli Kataisen omaa ideologista kantaa ja kuinka paljon tilannesidonnaista taktikointia (Katainen tarvitsee välttämättä RKP:n kahden ministerin tukea, ja tämän voin kyllä ymmärtää) on vaikea sanoa. Tällä linjauksella oli oma merkityksensä. Samoin Kataisen kiivas ja tunteisiin vetoava pitkä puhe pakkoruotsin lopettamista vaativan aloitteen keskustelun viimeisenä puheenvuorona vaikutti moniin sellaisiin edustajiin, jotka eivät halunneet äänestää puheenjohtajaansa ja istuvaa pääministeriä vastaan. Tämänkin voin kyllä ymmärtää. Mutta kesän 2014 puoluekokouksessa palaamme taas asiaan. Kukaties vapaata kielivalintaa tukeva Sanna Lauslahti on taas ehdokkaana puoluevaltuuston johtoon.

En usko, että Kokoomus uskaltaa mennä vaaleihin avoimesti pakkoruotsia puoltavalla linjauksella, jotkut yksittäiset edustajat voivat kyllä tehdä niin, erityisesti jos heidän vaalipirissään asuu paljon ruotsinkielisiä äänestäjiä. On muistettava, että monien suomenruotsalaisten mielestä pakkoruotsin vastustaminen on samalla kaksikielisyyden vastustamista.

Lue lisää

Kokoomus ei ole tietääkseni ennenkään tehnyt tuosta asiasta mitään vaaliteemaa eikä varmasti tee myöskään 2015. Se on jäänyt sen varaan, miten yksittäiset Kokoomuksen ehdokkaat ottavat asiaan kantaa vaalikonevastauksissaan. Samoin tulee varmasti käymään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Kokoomuksen (kuten myös esim. SDP:n ja Keskustan) sisällä toimii kielikysymyksessä sellainen logiikka, että pakollisuuden kannatus lisääntyy, mitä lähempänä puoluejohtoa ollaan, seuraavasti:

Kokoomuksen kannattajista (tammikuu 2013, Taloustutkimus) 54% vastustaa ruotsin pakollisuutta, 43% kannattaa sitä ja 2% ei osaa sanoa.

Kokoomuksen puoluekokouksessa asiasta on äänestetty kahdesti. Viimeksi enemmistö asettui pakollisuuden kannalle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä selvä enemmistö on pakollisuuden kannalla.

Kokoomuksen ylimmässä johdossa lähes kaikki ovat pakollisuuden kannalla.

Huomaatko logiikan? Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa joko on puolueen sisällä, sitä todennäköisemmin tämä kannattaa pakollisuutta. Kokoomuksen kannattajat taas ovat jakautuneet kahteen samaa kokoluokkaa olevaan ryhmään, pakollisuuden vastustajat lievänä enemmistönä (54%). Kaikkein luontevin vaihtoehto puoleen kannalta on siis olla tekemättä tästä asiasta mitään vaaliteemaa suuntaan taikka toiseen. En myöskään usko kovin monen ehdokkaan nostavan asiaa esille vaalikampanjassaan. Se jää todennäköisesti useimpien rhdokkaiden kohdalla vain vaalikonevastauksen varaan.

Taas kun tietäis mitä kaikkea tuolla käsitteellä pakkoruotsi kukin mahtaa tarkoittaa?

Mitä taas Kokoomukseen ja RKP:seen tulee niin väitän ettei Kokoomuksella ole varaa tai halua menettää parasta kaveriaan poliittisilla pelikentillä. Kaveruus taas edellyttää vastavuoroisuutta

Kokoomusta äänestää myös monet ruotsinkieliset, ja erityisesti se "bättre folk"- klikki joka ei tunne "junttipuolue" RKP:tä omakseen. Olen itsekin ollut em kahden puolueen välissä liikkuva äänestäjä. Nykyään tosin, kiitos netti fennojen, pysyn kieliasioiden takia uskollisena RKP:lle. Niin saattaa moni muukin ajatella ja toimia koska kieli on kuitenkin useimmille meistä siellä arvoasteikon yläpäässä.

Tilastointia kirjoitti:

Kokoomus ei ole tietääkseni ennenkään tehnyt tuosta asiasta mitään vaaliteemaa eikä varmasti tee myöskään 2015. Se on jäänyt sen varaan, miten yksittäiset Kokoomuksen ehdokkaat ottavat asiaan kantaa vaalikonevastauksissaan. Samoin tulee varmasti käymään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Kokoomuksen (kuten myös esim. SDP:n ja Keskustan) sisällä toimii kielikysymyksessä sellainen logiikka, että pakollisuuden kannatus lisääntyy, mitä lähempänä puoluejohtoa ollaan, seuraavasti:

Kokoomuksen kannattajista (tammikuu 2013, Taloustutkimus) 54% vastustaa ruotsin pakollisuutta, 43% kannattaa sitä ja 2% ei osaa sanoa.

Kokoomuksen puoluekokouksessa asiasta on äänestetty kahdesti. Viimeksi enemmistö asettui pakollisuuden kannalle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä selvä enemmistö on pakollisuuden kannalla.

Kokoomuksen ylimmässä johdossa lähes kaikki ovat pakollisuuden kannalla.

Huomaatko logiikan? Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa joko on puolueen sisällä, sitä todennäköisemmin tämä kannattaa pakollisuutta. Kokoomuksen kannattajat taas ovat jakautuneet kahteen samaa kokoluokkaa olevaan ryhmään, pakollisuuden vastustajat lievänä enemmistönä (54%). Kaikkein luontevin vaihtoehto puoleen kannalta on siis olla tekemättä tästä asiasta mitään vaaliteemaa suuntaan taikka toiseen. En myöskään usko kovin monen ehdokkaan nostavan asiaa esille vaalikampanjassaan. Se jää todennäköisesti useimpien rhdokkaiden kohdalla vain vaalikonevastauksen varaan.

Lue lisää

Tilastointia kirjoitti :"Kokoomus ei ole tietääkseni ennenkään tehnyt tuosta asiasta mitään vaaliteemaa eikä varmasti tee myöskään 2015. Se on jäänyt sen varaan, miten yksittäiset Kokoomuksen ehdokkaat ottavat asiaan kantaa vaalikonevastauksissaan. Samoin tulee varmasti käymään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa."


Tässä olen samaa mieltä kanssasi. Pakkoruotsi on ollut Kokoomuksne sisällä kiistakapulana jo yli 20 vuotta, ja rintamalinjat ovat viime vuosina melko lailla kiinteytyneet.. Kokoomuksessa on paljon sekä pakkoruotsin puolustajia että meitä vastustajia ja muihin puolueisiin verrattuna olemme suhteessa eniten hajallamme tässä asiassa. Siksi Kokoomuksessa varmaan pyritään olemaan hissukseen tästä asiasta, vaikka kansanedustajaehdokkaat tietenkin joutuvat ottamaan siihen kantaa vaalikoneissa. Kaksikielisissä vaalipiireissä otaksun valtaosan Kokoomuksenkin ehdokkaista tukevan pakkoruotsia, ja yksikielissä vaalipiireissä vastustavan sitä.


Tilastointia :"Kokoomuksen (kuten myös esim. SDP:n ja Keskustan) sisällä toimii kielikysymyksessä sellainen logiikka, että pakollisuuden kannatus lisääntyy, mitä lähempänä puoluejohtoa ollaan, seuraavasti:

Kokoomuksen kannattajista (tammikuu 2013, Taloustutkimus) 54% vastustaa ruotsin pakollisuutta, 43% kannattaa sitä ja 2% ei osaa sanoa."


Olen havainnut tuon saman ilmiön, pakkoruotsittajien osuus vahvistuu sitä mukaa, kun poliitisessa hierarkiassa mennään ylöspäin..


Tilastointia:"Kokoomuksen puoluekokouksessa asiasta on äänestetty kahdesti. Viimeksi enemmistö asettui pakollisuuden kannalle."


Minulla on kylläkin se käsitys, että tästä asiasta ensimmäisen kerran olisi äänestetty vuoden 1991 puoluekokouksessa. Itse olin paikalla vuosien 1997, 2008, 2010 ja 2012 puoluekokouksissa. Niissä kaikissa äänestettiin ainakin yhdestä pakkoruotsin poistamista vaativasta aloitteesta..Olemme hävinneet pakkoruotsialoitteidemme kanssa aina lukuun ottamatta Jyväskylän 2010 puoluekokousta. Tällöin Katainen kieltytyi hyväksymästä tappiotaan. Yksi taistelu on hävitty, mutta sota jatkuu. Ja se jatkuu siihen saakka, kunnes pakkoruotsi on poistettu.

Pakkoruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi ei sellaisenaan lisää yhtään kustannuksia. Rahaa voidaan satsata enemmän, jos halutaan todella monipuolista kielivalintaa, mutta ei kaikkia valintoja ole tähänkään asti kyetty toteuttamaan. Rahaa ei siis tarvitse osoittaa lisää. Poistetaan pakollisuus ja tarjotaan mitä voidaan. Tiesitkö, että koulut toimivat tuntikehyksen puitteissa. Sitä ei tarvitse lisätä.

Ehkä pakkoruotsi ei sittenkään ole tärkeysjärjestyksessä kärkisijoilla niiden kysymysten joukossa, joita tulevaisuudessa ratkomaan joudutaan. Näin olen asian mieltänyt. Kiinnostava muttei kovin täkeä asia.

kaksikielisyys tuo lisäkustannuksia.

weha kirjoitti:

kaksikielisyys tuo lisäkustannuksia.

Persuhallitus tuo taloudellisen täystuhon.