Olemme ajassa, joka on lähellä Herran Jeesuksen tulemusta. Herran Jeesuksen tulemuksen läheisyys saa aikaan myös luopumusta totuudesta sekä saatanan kavalia ansoja sekä eksytyksiä. Eräs tällainen eksytys on harhaoppi, joka opettaa että kadotus ei ole iankaikkinen, sillä ihmisen olemassaolo päättyy kun hän kuolee. Tämä opetus on kuitenkin epäraamatullinen ja vastoin Jumalan sanan opetusta, sillä Raamatun sanan selkeä opetus on, että kadotus on iankaikkinen.
On olemassa sellaista käsitystä ja tutkimusta, jossa sanotaan "kirkkoisä" Augustinuksen kehittäneen ikuisen helvetin opin. Tämä ajatus ja opetus on väärä, sillä Raamattu itse opettaa kadotuksen olevan iankaikkinen. Augustinus ei siis ole kehittänyt oppia iankaikkisesta kadotuksesta.
Monet opettavat, että Raamatun oppi helvetistä on peräisin kreikkalaisesta haades uskosta, jossa kuolleiden sielut joutuivat manalaan josta ei ollut enää paluuta. Raamatun opetus kadotuksesta ei ole peräisin kreikkalaisista tarustoista, vaan Raamatusta, jossa kadotuksen iankaikkisuus opetetaan niin vanhassa kuin uudessa testamentissa.
Mikään ihmisryhmä tai kansakunta ei päätä sitä onko kadotus iankaikkinen vai ei, ei edes juutalaiset, sillä sen päättää yksin Jumala. Hän on sanassaan sanonut kadotuksen olevan iankaikkinen, joten kadotus on iankaikkinen.
Korvasyyhyevankeliumia: On paljon ihmisiä, jotka toivovat, että kuolema päättää kaiken eikä ihmistä enää ole olemassa kun hän kuolee. Kun ihminen toivoo, että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään, niin silloin hänelle ei koskaan synny synnintuntoa, eikä hän koe tarvetta pelastumiseen. Itse asiassa kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi tuudittaa monet tekemään rauhassa syntiä, koska elämän päättyminen ei ole heille rangaistus, vaan toiveiden täyttymys.
Pimeyden päämajassa saatana hykertelee ilosta kun jopa osa uskovia vie eteenpäin saatanan "evankeliumia", jossa ei tarvitse tehdä parannusta, vaan saa nukkua ikiuneen, eikä koskaan tarvitse ottaa vastuuta synneistä mitä on tehnyt. Kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi on kehitelty pimeyden päämajassa, josta se on lähetetty maan päälle eksyttämään ihmisiä.
Raamatun kohta osoittaa selkeästi, että syntiä tehneet kuolleet henget eivät raukea tyhjiin, eikä heidän olemassaolonsa lakkaa kuoleman jälkeen, vaan he elävät kuten Jumalakin elää, mutta he elävät iankaikkisesti kadotuksessa.
Annihilaatio-oppi opettaa, että kuoleman jälkeen ihmisen sielu raukeaa tyhjiin, eli häviää ja lakkaa olemasta. Jotkut tämän harhaopin kannattajat opettavat että vanhan testamentin termi kuolemalla kuoleminen tarkoittaa aina ruumiillista kuolemaa, eikä mitään muuta. Tämä oppi ja väite on kuitenkin väärä.
1 Moos 2:17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
Alkutekstissä on kaksi kuolema sanaa, eli kaksi kuolemaa. Kuolemalla kuoleminen, eli kaksi kuolemaa tarkoittaa ruumiillista kuolemaa ja toista kuolemaa kadotuksen tulijärvessä.
Kuolemalla kuoleminen tarkoittaa myös eroa Jumalasta, sillä synnin palkka on kuolema ja synnissä elävä elää aina erossa Jumalasta. Siksi Herra Jeesus sanoi anna kuolleitten haudata kuolleensa.
Paavali kirjoittaa, että jumalattomien teillä (ajatus, elämäntapa, teot jne.) on hävitys ja kurjuus, koska he eivät tunne rauhan tietä, eikä heidän sydämessään ole kuolemanpelkoa. Suntrimma ei siis tarkoita tässä kohtaa, että jumalattomat häviäisivät olemattomiin, vaan että he saavat aikaan hävitystä ja kurjuutta.
Raamattu ei missään kohden opeta, että ihmisen sielu häviää olettamattomiin ja lakkaisi olemasta.
Teksti kokonaan: http://koti.phnet.fi/petripaavola/iankaikkinenkadotus.html
On olemassa sellaista käsitystä ja tutkimusta, jossa sanotaan "kirkkoisä" Augustinuksen kehittäneen ikuisen helvetin opin. Tämä ajatus ja opetus on väärä, sillä Raamattu itse opettaa kadotuksen olevan iankaikkinen. Augustinus ei siis ole kehittänyt oppia iankaikkisesta kadotuksesta.
Monet opettavat, että Raamatun oppi helvetistä on peräisin kreikkalaisesta haades uskosta, jossa kuolleiden sielut joutuivat manalaan josta ei ollut enää paluuta. Raamatun opetus kadotuksesta ei ole peräisin kreikkalaisista tarustoista, vaan Raamatusta, jossa kadotuksen iankaikkisuus opetetaan niin vanhassa kuin uudessa testamentissa.
Mikään ihmisryhmä tai kansakunta ei päätä sitä onko kadotus iankaikkinen vai ei, ei edes juutalaiset, sillä sen päättää yksin Jumala. Hän on sanassaan sanonut kadotuksen olevan iankaikkinen, joten kadotus on iankaikkinen.
Korvasyyhyevankeliumia: On paljon ihmisiä, jotka toivovat, että kuolema päättää kaiken eikä ihmistä enää ole olemassa kun hän kuolee. Kun ihminen toivoo, että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään, niin silloin hänelle ei koskaan synny synnintuntoa, eikä hän koe tarvetta pelastumiseen. Itse asiassa kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi tuudittaa monet tekemään rauhassa syntiä, koska elämän päättyminen ei ole heille rangaistus, vaan toiveiden täyttymys.
Pimeyden päämajassa saatana hykertelee ilosta kun jopa osa uskovia vie eteenpäin saatanan "evankeliumia", jossa ei tarvitse tehdä parannusta, vaan saa nukkua ikiuneen, eikä koskaan tarvitse ottaa vastuuta synneistä mitä on tehnyt. Kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi on kehitelty pimeyden päämajassa, josta se on lähetetty maan päälle eksyttämään ihmisiä.
Raamatun kohta osoittaa selkeästi, että syntiä tehneet kuolleet henget eivät raukea tyhjiin, eikä heidän olemassaolonsa lakkaa kuoleman jälkeen, vaan he elävät kuten Jumalakin elää, mutta he elävät iankaikkisesti kadotuksessa.
Annihilaatio-oppi opettaa, että kuoleman jälkeen ihmisen sielu raukeaa tyhjiin, eli häviää ja lakkaa olemasta. Jotkut tämän harhaopin kannattajat opettavat että vanhan testamentin termi kuolemalla kuoleminen tarkoittaa aina ruumiillista kuolemaa, eikä mitään muuta. Tämä oppi ja väite on kuitenkin väärä.
1 Moos 2:17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
Alkutekstissä on kaksi kuolema sanaa, eli kaksi kuolemaa. Kuolemalla kuoleminen, eli kaksi kuolemaa tarkoittaa ruumiillista kuolemaa ja toista kuolemaa kadotuksen tulijärvessä.
Kuolemalla kuoleminen tarkoittaa myös eroa Jumalasta, sillä synnin palkka on kuolema ja synnissä elävä elää aina erossa Jumalasta. Siksi Herra Jeesus sanoi anna kuolleitten haudata kuolleensa.
Paavali kirjoittaa, että jumalattomien teillä (ajatus, elämäntapa, teot jne.) on hävitys ja kurjuus, koska he eivät tunne rauhan tietä, eikä heidän sydämessään ole kuolemanpelkoa. Suntrimma ei siis tarkoita tässä kohtaa, että jumalattomat häviäisivät olemattomiin, vaan että he saavat aikaan hävitystä ja kurjuutta.
Raamattu ei missään kohden opeta, että ihmisen sielu häviää olettamattomiin ja lakkaisi olemasta.
Teksti kokonaan: http://koti.phnet.fi/petripaavola/iankaikkinenkadotus.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
www.muutokseen.fi
Tottakai kadotus on iankaikkinen.
"Kadotus" eli "tuho" eli "hävitys" eli "kuolema" on täydellinen, peruuttamaton ja päättymätön. Ne kuolevat iankaikkisen kuoleman, jotka eivät saa armoa elää ikuisesti. Heidät poltetaan tulessa ja hävitetään, niin että heistä ei jää edes muistoa jäljelle siihen maahan, jossa vanhurskaus asuu.
On erikoista, että ikuisen piinahelvetin kannalla olevat väittävät eri tavalla uskovien väittävän, että "kadotus ei ole iankaikkinen". Emme väitä sitä, mutta ymmärrämme sanan "kadotus" eri tavalla kuin pakanauskonnoista helvetin Raamattuunsa ja uskoonsa sisällyttäneet "kristityt".
Esimerkiksi tuolta löytyy vaihtoehtoista tulkintaa ja ymmärrystä. Isämme Jumala ja herramme Jeesus Kristus tietävät, mikä tulkinta on oikea ja mikä ymmärrys Jumalan antamaa, mikä ihmisten oppeja ja mielikuvituksen tuotetta.
http://totuutta.wordpress.com/helvetti/