Kuitenkin nyt pienen eläkkeen turvin. Sopeutuneina aikoina pystyn hankkimaan kavereita, mutta en pysty niitä pitämään. Niitä tulee ja menee.
Minua sanotaan hulluksi, toistaisesti vaarattomaksi, kunhan tietyn välimatkan pitävät.
Sallin itseni syrjäyutyä. Parempaa ei enää ole tiedossa. Yritän olla aiheuttamatta kenellekään syyttömälle mitään lisäkärsimyksiä.
Vaimoni lupaa lähteä. Mene hyvä ihminen, sanon hänelle. Aina hän palaa.
Minua sanotaan hulluksi, toistaisesti vaarattomaksi, kunhan tietyn välimatkan pitävät.
Sallin itseni syrjäyutyä. Parempaa ei enää ole tiedossa. Yritän olla aiheuttamatta kenellekään syyttömälle mitään lisäkärsimyksiä.
Vaimoni lupaa lähteä. Mene hyvä ihminen, sanon hänelle. Aina hän palaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä jokaisella on oma paikka ja oikeus elää. Toivon että saat elää vaimosi kanssa sitä rauhaisaa teille sopivaa elämää.
Minä päätin jostain syystä jo lapsena että minusta tulee työtön. Kun näin pultsareita tai kylähulluja, tunsin että heillä oli onnellisempi elämä kuin omilla vanhemmillani jotka olivat stressattuja työhulluja. Vartuttuani ei ollut mitään motivaatiota opiskella sopivaa ammattia koska mikään työ ei kiinnostanut. Opiskelin silti helpon ammatin ja olin kauan töissä, työttömänä, töissä, työkkärin kursseilla, karensseissa, toimeentulotuella ja oman onneni nojassa. Töissä ollessani oli joka aamu tunne että en halua mennä, oli miten rento työ tahansa. Niinpä annoin rastafarilupauksen enkä ole tehnyt pitkään aikaan päivääkään enkä tee enää koskaan. Koskaan en suostunut ilmaisharjoitteluihin enkä kadu mitään.
Olet onnellinen jos elämäntapa on oma valintasi.