Sakkoja asunnottomille, jotka yöpyvät kadulla, puistoissa tai muilla julkisilla paikoilla. Opintonsa päättäneille valtion tukirahaa saaneille pakko jäädä kotimaahan töihin määräajaksi ennen mahdollisuutta muuttaa ulkomaille.
Kuulostaako oikeusvaltiolta?
Unkarilaisten lainsäätäjien mielestä kuulostaa. Maan parlamentti hyväksyi maanantaina perustuslakimuutoksen, joka mahdollistaa muiden muassa edellä mainitut määräykset.
Aiemmin maan ylimmät oikeusasteet estivät vastaavien säädösten voimaantulon tavallisina lakeina, koska ne olivat perustuslain vastaisia. Asia on nyt siis hoidettu vaihtamalla itse perustuslaki. Se ei tuottanut tuskaa eikä oikein edes päänvaivaa parlamentille. Muutos meni läpi äänin 265–11. Poissa oli vain 33 edustajaa.
Siitä huolimatta uudistus veti myös väkeä kaduille protestoimaan. Eikä välikohtauksitta selviydytty itse parlamentissakaan, kuten oheisesta uutiskuvasta näkyy.
Unkarin omapäisyys on saanut muun EU-Euroopan varuilleen. Jo aiemmin on ehditty huolestua siitä, että Viktor Orbánin johtama konservatiivihallitus on yrittänyt ajaa läpi maan keskuspankin itsenäisyyttä ja median vapautta rajoittavia lakimuutoksia.
Moni on saanut aiheen kysyä, onko Budapestissä kuultu, että Euroopan unioni, johon Unkari liittyi vajaat yhdeksän vuotta sitten, on kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia vaaliva arvoyhteisö.
Toistaiseksi muut jäsenmaat eivät kuitenkaan ole reagoineet kovin näkyvästi Unkarin elkeisiin. Liian tuoreessa muistissa lienee episodi vuosituhannen vaihteesta. Itävaltaa ryhdyttiin tuolloin boikotoimaan äärioikeistolaisena pidetyn vapauspuolueen noustua siellä hallitukseen. Hätiköiden toteutettu operaatio tuotti vain vaivaa ja vastuksia boikotoijamaille sekä sympatiaa itävaltalaisille.
Aivan hiljaa eivät unionimaat ole kuitenkaan uutta tilannetta seuranneet. Uutistoimisto AP:n mukaan neljän maan ryhmittymä on ehdottanut EU-komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle lähetetyssä kirjeessä, että unionissa pitäisi pystyä rankaisemaan jäsenmaita, jotka rikkovat yhteisön perusperiaatteita.
Nämä neljä maata ovat Saksa, Hollanti, Tanska – ja Suomi.
Suomi on siis huolissaan unkarilaisten EU-vapauksista samalla kun se estää romanialaisten ja bulgarialaisten pääsyn nauttimaan liikkumisvapaudesta EU-alueella. Varmaan tässäkin on logiikkansa, vaikkei se heti avaudukaan.
Kvartetin idea on, että EU:lle perustettaisiin vahtielin valvomaan jäsenmaiden EU-perusarvojen kunnioitusta. Ääritapauksissa valvonta voisi johtaa siihen, että kansalaisten oikeuksia polkeva jäsenmaa menettäisi unionin rahastoista saamiaan tukieuroja.
Aloitteen tekijöiden mielestä unionilla olisi oltava muskeleita pakottaa jäseniään ruotuun tälläkin saralla, kun se jo nyt voi käyttää taloudellisia sanktioita esimerkiksi kartelleja vastaan. Samoin viime aikoina on suunniteltu tukien jäädyttämistä keinona ohjata jäsenmaat noudattamaan talous- ja rahaliiton eli yhteisvaluutta euron edellyttämää budjettikuria.
Kovin suurta menestystä aloitteelle ei voi ennustaa. EU-maissa on nykyisin paljon suositumpaa markkinoida ajatuksia, joilla rajoitetaan Brysselin puuttumista jäsenmaiden asioihin. Kukapa voisi kuvitella esimerkiksi Britannian innostuvan uusista valvontaoikeuksista EU:lle, vaikka takana olisi sinänsä tärkeinä pidettyjen arvojen varjelu.
Jos manööverillä jokin merkitys on, se voi lähinnä vaikuttaa uusien maiden, kuten Turkin, mahdollisuuksiin päästä EU:hun. Näin unioni on toiminut aiemminkin. Kun on havaittu, ettei jokin yhteistyön ala toimi, on laadittu sääntöjä, jotka korottavat ulkopuolisten kynnystä päästä sisään.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite/AMLayout&cid=1194801164372&p=1194596238989&packedargs=packedargs=AMArticleCommentThreadDetails%3AmaxPosts=40&pagename=KALWrapper
Kuulostaako oikeusvaltiolta?
Unkarilaisten lainsäätäjien mielestä kuulostaa. Maan parlamentti hyväksyi maanantaina perustuslakimuutoksen, joka mahdollistaa muiden muassa edellä mainitut määräykset.
Aiemmin maan ylimmät oikeusasteet estivät vastaavien säädösten voimaantulon tavallisina lakeina, koska ne olivat perustuslain vastaisia. Asia on nyt siis hoidettu vaihtamalla itse perustuslaki. Se ei tuottanut tuskaa eikä oikein edes päänvaivaa parlamentille. Muutos meni läpi äänin 265–11. Poissa oli vain 33 edustajaa.
Siitä huolimatta uudistus veti myös väkeä kaduille protestoimaan. Eikä välikohtauksitta selviydytty itse parlamentissakaan, kuten oheisesta uutiskuvasta näkyy.
Unkarin omapäisyys on saanut muun EU-Euroopan varuilleen. Jo aiemmin on ehditty huolestua siitä, että Viktor Orbánin johtama konservatiivihallitus on yrittänyt ajaa läpi maan keskuspankin itsenäisyyttä ja median vapautta rajoittavia lakimuutoksia.
Moni on saanut aiheen kysyä, onko Budapestissä kuultu, että Euroopan unioni, johon Unkari liittyi vajaat yhdeksän vuotta sitten, on kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia vaaliva arvoyhteisö.
Toistaiseksi muut jäsenmaat eivät kuitenkaan ole reagoineet kovin näkyvästi Unkarin elkeisiin. Liian tuoreessa muistissa lienee episodi vuosituhannen vaihteesta. Itävaltaa ryhdyttiin tuolloin boikotoimaan äärioikeistolaisena pidetyn vapauspuolueen noustua siellä hallitukseen. Hätiköiden toteutettu operaatio tuotti vain vaivaa ja vastuksia boikotoijamaille sekä sympatiaa itävaltalaisille.
Aivan hiljaa eivät unionimaat ole kuitenkaan uutta tilannetta seuranneet. Uutistoimisto AP:n mukaan neljän maan ryhmittymä on ehdottanut EU-komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle lähetetyssä kirjeessä, että unionissa pitäisi pystyä rankaisemaan jäsenmaita, jotka rikkovat yhteisön perusperiaatteita.
Nämä neljä maata ovat Saksa, Hollanti, Tanska – ja Suomi.
Suomi on siis huolissaan unkarilaisten EU-vapauksista samalla kun se estää romanialaisten ja bulgarialaisten pääsyn nauttimaan liikkumisvapaudesta EU-alueella. Varmaan tässäkin on logiikkansa, vaikkei se heti avaudukaan.
Kvartetin idea on, että EU:lle perustettaisiin vahtielin valvomaan jäsenmaiden EU-perusarvojen kunnioitusta. Ääritapauksissa valvonta voisi johtaa siihen, että kansalaisten oikeuksia polkeva jäsenmaa menettäisi unionin rahastoista saamiaan tukieuroja.
Aloitteen tekijöiden mielestä unionilla olisi oltava muskeleita pakottaa jäseniään ruotuun tälläkin saralla, kun se jo nyt voi käyttää taloudellisia sanktioita esimerkiksi kartelleja vastaan. Samoin viime aikoina on suunniteltu tukien jäädyttämistä keinona ohjata jäsenmaat noudattamaan talous- ja rahaliiton eli yhteisvaluutta euron edellyttämää budjettikuria.
Kovin suurta menestystä aloitteelle ei voi ennustaa. EU-maissa on nykyisin paljon suositumpaa markkinoida ajatuksia, joilla rajoitetaan Brysselin puuttumista jäsenmaiden asioihin. Kukapa voisi kuvitella esimerkiksi Britannian innostuvan uusista valvontaoikeuksista EU:lle, vaikka takana olisi sinänsä tärkeinä pidettyjen arvojen varjelu.
Jos manööverillä jokin merkitys on, se voi lähinnä vaikuttaa uusien maiden, kuten Turkin, mahdollisuuksiin päästä EU:hun. Näin unioni on toiminut aiemminkin. Kun on havaittu, ettei jokin yhteistyön ala toimi, on laadittu sääntöjä, jotka korottavat ulkopuolisten kynnystä päästä sisään.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite/AMLayout&cid=1194801164372&p=1194596238989&packedargs=packedargs=AMArticleCommentThreadDetails%3AmaxPosts=40&pagename=KALWrapper
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU on syöpäkasvain, jonka ainoana päämääränä ja tarkoituksena on levitä kaikkialle ja lopulta tappaa oma isäntänsä.
Niin kauan EU-syöpäkasvain kasvaa, kunnes se pysäytetään, tai kunnes isäntä kuolee.