Suomen raja

Tottavaitarua?

Suomen ollessa osa Venäjää 1800 luvulla raja saatiin neuvoteltua lähelle Pietaria. Lenin myös tunnusti rajan ja Suomen itsenäisyyden myöhemmin. Venäläiset olivat siis kahdesti hyväksyneet rajan.
Agentti Jartsev aloitti neuvottelut rajan siirtämisestä 14.8.38. Ei otettu vakavasti.
Neuvostoliiton toimesta sovittiin Molotov-Ribbentrop sopimus 23.8.39.
Vähän myöhemmin alkoi talvisota 30.11.39, koska Suomi oli idän etupiiriä.
Baltian maiden miehitys tapahtui 14.6.40.
Muutaman kunnnan luovuttamisella olisi korkeitaan saavutettu aikalisä.
Syyllisyyden hakeminen on vaikeaa, koska dokumenttien mukaan Neuvostoliitolla oli aina tarkoituksena koko Suomen valloittaminen.

50

230

    Vastaukset 50

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei rajakahakka

      Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939 ilman sodan julistusta. Se hyökkäsi maalla, merellä ja ilmassa.
      Mannerheim totesikin talvisodan ensimmäisessä päiväkäskyssään: "Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös. Me taistelemme kodin, uskonnon ja Isänmaan puolesta."

      • Koroljov

        Mannerheim oli itse kannattanut myöntymistä Neuvostoliiton ehtoihin ja oli katkera siitä, että hän joutui vanhana miehenä johtamaan puutteellisesti varustettua, taistelutaidoiltaan kehnonlaista Suomen armeijaa sodassa, jonka ainoa lopputulos saattoi olla katkera, verinen tappio. Mutta ulkoministeri Erkon asenteelle Moskovan neuvottelujen aikana Mannerheim ei voinut mitään. Ja hän oli liian korrekti vaikuttaakseen Suomen hallitukseen ohi virallisen asemansa. Mahdollisesti hän raskaasti katui sitä 30.11.1939 lähtien koko loppuelämänsä...


    • Suomi rahankyyhkysen

      Suomi oli Kansainliiton jäsen ja Suomella oli Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimus. Suomen puolelta ei kohdistunut Neuvostoliittoon nähden mitään agressioita ennen talvisotaa. Armeija oli huonosti varustettu malli Kajanderia ja siten täysin sopimaton hyökkäyssotaan. Kansanedustajien mielestä oli turha hankkia aseita, koska ne kuitenkin pian vanhenevat.

      • oli ne

        Militaristit kauan kaivannut korsuja ja harjoitellut. Syy oli neuvottelujen kariutuminen, Suomen uho!

        Vieläkö joku pässi kuvittelee Suomen voittaneen talvisodan?


    • erillissota

      Jos Neuvostoliitto piti vuoden 1920 rajaa vaarallisena, olisi rakentanut sen mukaisen puolustuksen. Kyllä se tykinammus Leningradin suunnasta yhtä pitkälle kantaa.
      Huomattakoon vielä, että Suomi ei hyökännyt Leningradiin, vaikka siihen oli jatkosodassa mahdollisuus.

      • olikohan?

        Millä eväillä hyökännyt?


    • Laajat intressit

      Millä tykillä puolalaiset olisivat ampuneet Neuvostoliittoon? Miehittää piti vaan sekin.
      Selityksiä piisaa.

    • laaja rintama

      On ymmärrettävää, että Stalin ei vaatinut Mannerheimia tuomioistuimeen, koska Mannerheimin osuus oli suuri siinä, että Leningradiin ei hyökätty. Suur-Suomi tavoite oli siinä, että vuoden 1920-rajan pirstomat heimoalueet saataisiin Suomeen liitettynä yhdistettyä.
      Kuinka siinä olisi käynytkään, jos Suomi Saksan rinnalla olisi hyökännyt Leningradiin?

      • käynyt??

        Suomen vaivainen sotaväki olisi hukkunut katutaisteluihin!


      • Koroljov
        käynyt?? kirjoitti:

        Suomen vaivainen sotaväki olisi hukkunut katutaisteluihin!

        Viipurin pikainen menetys 20.6.1944 osoitti, ettei suomalaisista ollut kaupunkisotaan. Ei kenties olisi nykyisinkään.


    • Rata elämän tärkeä

      Neuvostoliitto aloitti pommituksillaan jatkosodan rauhansopimuksesta huolimatta ja Suomi totesi olevansa taas sodassa. Hyökkäysvaiheen aikana valloitettiin heimoalueet, jonka jälkeen miehet jäivät korsuihin veistelemään. Saksalaiset toistuvasti pyysivät suomalaisia jatkamaan hyökkäystä ilman tulosta. Olihan Muurmanskin rata helposti katkaistavissa. Rataa pitkin Neuvostoliitto sai lännestä yli 4000 panssarivaunua, yli 3000 hävittäjää (mm. Spitfire, Hurrican..) ja muuta materiaalista apua, josta ruoka oli varmaan tärkeimpiä. Jotkut saksalaiset pitävät Suomea syyllisenä tappioonsa. Lukujen valossa vanhat sakut ovat kai oikeassa.

      • oletko seko?

        Saksalla oli lapissa 200th.miehen armeija. Sinusta suomalaiset olisi valloittanut, Lenigradin, radat ja varmaan Moskovankin, jos olisi viitsinyt? Et vaikuta täyspäiselle!
        Asemasodan aikaan joka päivä kuoli miehiä.


      • Puhdetöiden aika
        oletko seko? kirjoitti:

        Saksalla oli lapissa 200th.miehen armeija. Sinusta suomalaiset olisi valloittanut, Lenigradin, radat ja varmaan Moskovankin, jos olisi viitsinyt? Et vaikuta täyspäiselle!
        Asemasodan aikaan joka päivä kuoli miehiä.

        Suomi pysäytti hyökkäyksensä Mannerheimin ja Rytin päätöksellä saavutettuaan Tarton rauhan rajat. Asemasodan aikana Neuvostoliitto teki operatiivisia hyökkäyksiä, joiden torjumisesta tuli tappioita.


      • kaljukukkula..
        Puhdetöiden aika kirjoitti:

        Suomi pysäytti hyökkäyksensä Mannerheimin ja Rytin päätöksellä saavutettuaan Tarton rauhan rajat. Asemasodan aikana Neuvostoliitto teki operatiivisia hyökkäyksiä, joiden torjumisesta tuli tappioita.

        Upseerit kännipäissään vallotti vuoron perään kaljukukkulaa, ja tapatti miehiä..


      • katkastiin rata

        "Operaatio platinakettu

        Pääartikkeli: Operaatio Platinakettu

        Operaatio Platinakettu oli saksalaisten suunnitelma vallata Murmansk tai katkaista Muurmannin rata. Koska suomalaiset olivat ilmoittaneet saksalaisille, että huollollisesti on hankala järjestää suuremman joukon kuin kahden divisioonan hyökkäystä tundralla, päädyttiin ratkaisuun, missä Muurmanskia kohti hyökkäsi kaksi divisioonaa, Kantalahtea kohti kaksi divisioonaa ja Louhia kohti kaksi divisioonaa.

        Jatkosodan alussa pohjoisessa Nurmeksesta Jäämerelle rintamasta vastasi Saksan vuoristoarmeija. 29. kesäkuuta alkoivat varsinaiset sotatoimet pohjoisessa 2. ja 3. saksalaisdivisioonan sekä saksalaisille alistetun suomalaisen erillisosaston toimesta. Saksalaiset pyrkivät katkaisemaan Muurmanskin ratayhteyden siten, ettei Neuvostoliitto voisi enää kuljettaa saamaansa apua Muurmanskista etelään, vaan se jäisi pelkästään matkaltaan pidemmän Arkangelin yhteyden varaan pohjoisessa.

        1. heinäkuuta 1941 23. armeijakunnan 169. saksalaisdivisioona ja saksalaisille alistettu 6. suomalaisdivisioona aloittavat hyökkäyksen Sallan kohdalla. 3. armeijakunta ylittää rajan Uhtualla. 16. heinäkuuta Murmanskiin pyrkineet joukot jäävät puolustusasemiin Litsa-joelle. 7. elokuuta 3. armeijakunnan osasto J valtaa Kiestingin ja pyrkii jatkamaan kohti Muurmannin rataa. 19. syyskuuta Saksan 169. divisioona ja saksalaisten käyttöön alistettu Suomen 6. divisioona jäävät puolustusasemiin Verma-joelle. Ajatuksesta katkaista Muurmannin rata Kantalahden kohdalla luovutaan.

        11. marraskuuta 1941 Suomen päämaja kielsi salaa jatkamasta hyökkäystä Kiestingistä Muurmannin radalle, koska radan katkaisemisen pelättiin vaikuttavan Suomen suhteisiin liittoutuneisiin haitallisesti. Britannia ei ollut sotatilassa Suomen kanssa huolimatta yhteisestä taistelustaan Saksaa vastaan. Britannia julisti Suomelle sodan vasta 5. joulukuuta 1941 lähinnä muilla rintaman osilla jatketun etenemisen vuoksi Neuvostoliiton painostuksesta. Diplomaattisuhteet Yhdysvaltain kanssa säilyivät Saksan liittolaisen, Japanin hyökättyä Pearl Harboriinkin 7. joulukuuta 1941. Britannian ja sen kansainyhteisönmaiden sodanjulkistusta pidettiin ongelmallisena, minkä jälkeen pyrittiin ylläpitämään diplomaattisuhteita Yhdysvaltoihin onnistuneesti.

        Vuosina 1941–1944 jatkosodassa Maaselän (Krivin) ja Lotinapellon välinen radan eteläinen osa oli suomalaisten joukkojen hallussa, mutta uusi vankityövoimalla rakennettu Sorokan - Obozerskajan 353 km:n pituinen rata, joka valmistui syksyllä 1941 läpiajettavaan kuntoon, takasi kuitenkin neuvostojoukkojen yhteyden Murmanskiin. Rata oli saksalaisten lentohyökkäysten kohteena 1941–1942 ja suomalaiset kaukopartiomiehet miinoittivat ajoittain rataa aiheuttaen jonkin verran häiriöitä junaliikenteelle.

        Saksalainen jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth kirjoitti Muurmannin radan jatkosodan aikaisesta sotilaallisesta merkityksestä kirjan Muurmannin radan ongelma (suom. 1952, WSOY
        "


    • mikä viisasta?

      Lapin sodan aikana saattoi saksalaisia olla Lapissa tuo 200 000 miestä, mutta jatkosodan aikana vain noin 20 000. Jatkosodan aikana Hitler piti pääjoukkonsa Norjassa. Suomalaiset ja saksalaiset olisivat kyenneet katkaisemaan Muurmansin radan moneen otteeseen, mutta Mannerheim ja Suomen poliittinen johto kielsivät sen suurvaltapoliittisista syistä.

      • totuus!

        "Osapuolten tilanne ja joukot

        [muokkaa] Saksan 20. Vuoristoarmeijakunta





        Suomalaisjoukkojen komentaja Hjalmar Siilasvuo (takana) saksalaiskenraali Falkenhorstin kanssa jatkosodan aikana.




        Lothar Rendulic tammikuussa 1945
        Pohjois-Suomessa oli saksalaisia 20. Vuoristoarmeijan joukkoja noin 213 000 miestä.[10] Vastuualueenaan heillä oli 700 kilometriä pitkä rintamalinja Oulujoen korkeudelta Jäämerelle. Huomattava osa sotilaista kuului erilaisiin SS-muodostelmiin. Joukkojen komentajana toimi kesäkuussa 1944 kuolleen Eduard Dietlin jälkeen kenraalieversti Lothar Rendulic.[3][11][12]

        Pohjoisimmalla Petsamon rintamalla oli vastuussa XIX Vuoristoarmeijakunta. Sen eteläpuolella Sallan-Alakurtin alueella taisteli XXXVI Armeijakunta. Eteläisin XVIII Vuoristoarmeijakunta oli vastuussa Kiestingin–Uhtuan rintamalinjasta.[3]

        Miehistön lisäksi mukana oli esimerkiksi 32 000 hevosta tai muulia ja 17 500–26 000 moottoriajoneuvoa. Joukoilla oli varastoituna puolen vuoden tarve ammuksia, ruokaa, polttoainetta ja muita tarvikkeita, yhteensä noin 180 000 tonnia pääasiassa Oulussa ja Rovaniemellä. Varastoja oli kuitenkin myös esimerkiksi Uhtuassa tuhannen kilometrin päässä Norjan rajasta.[3]

        Suomen armeijan päämajan tiedusteluosasto oli laatinut elokuussa 1944 raportin, jossa arvioitiin saksalaisjoukkojen vetäytymismahdollisuuksia. Raportin mukaan joukkojen evakuointi meriteitse kestäisi kaksi kuukautta, ja materiaalin laivaus vielä puoli vuotta lisää. Aikataulu arvioitiin kesäajaksi – talvella aikaa kuluisi huomattavasti enemmän.[13]
        "


      • monimutkaista
        totuus! kirjoitti:

        "Osapuolten tilanne ja joukot

        [muokkaa] Saksan 20. Vuoristoarmeijakunta





        Suomalaisjoukkojen komentaja Hjalmar Siilasvuo (takana) saksalaiskenraali Falkenhorstin kanssa jatkosodan aikana.




        Lothar Rendulic tammikuussa 1945
        Pohjois-Suomessa oli saksalaisia 20. Vuoristoarmeijan joukkoja noin 213 000 miestä.[10] Vastuualueenaan heillä oli 700 kilometriä pitkä rintamalinja Oulujoen korkeudelta Jäämerelle. Huomattava osa sotilaista kuului erilaisiin SS-muodostelmiin. Joukkojen komentajana toimi kesäkuussa 1944 kuolleen Eduard Dietlin jälkeen kenraalieversti Lothar Rendulic.[3][11][12]

        Pohjoisimmalla Petsamon rintamalla oli vastuussa XIX Vuoristoarmeijakunta. Sen eteläpuolella Sallan-Alakurtin alueella taisteli XXXVI Armeijakunta. Eteläisin XVIII Vuoristoarmeijakunta oli vastuussa Kiestingin–Uhtuan rintamalinjasta.[3]

        Miehistön lisäksi mukana oli esimerkiksi 32 000 hevosta tai muulia ja 17 500–26 000 moottoriajoneuvoa. Joukoilla oli varastoituna puolen vuoden tarve ammuksia, ruokaa, polttoainetta ja muita tarvikkeita, yhteensä noin 180 000 tonnia pääasiassa Oulussa ja Rovaniemellä. Varastoja oli kuitenkin myös esimerkiksi Uhtuassa tuhannen kilometrin päässä Norjan rajasta.[3]

        Suomen armeijan päämajan tiedusteluosasto oli laatinut elokuussa 1944 raportin, jossa arvioitiin saksalaisjoukkojen vetäytymismahdollisuuksia. Raportin mukaan joukkojen evakuointi meriteitse kestäisi kaksi kuukautta, ja materiaalin laivaus vielä puoli vuotta lisää. Aikataulu arvioitiin kesäajaksi – talvella aikaa kuluisi huomattavasti enemmän.[13]
        "

        Joukkoja siis oli, mutta hyökkäyskäskyä eivät saaneet? Mitäs sodankäyntiä tällainen on?


      • umpinuija
        monimutkaista kirjoitti:

        Joukkoja siis oli, mutta hyökkäyskäskyä eivät saaneet? Mitäs sodankäyntiä tällainen on?

        Mistä sinä niden käskyt tiedät. Kyllä Aatu osasi sotansa hoitaa.. Sai turpiin Talikradissa ja homma kusi.


      • Suomutaa hyttysiä
        monimutkaista kirjoitti:

        Joukkoja siis oli, mutta hyökkäyskäskyä eivät saaneet? Mitäs sodankäyntiä tällainen on?

        Saksalaisten toiminta oli surkeaa. Eivät pystyneet katkaisemaan rataa. Heidän päätehtävänsä oli Petsamon suojeleminen, jossa he onnistuivat. Joukot olivat myös huonosti varustettuja ja vajavaisia. Ilmasto ja maasto oli hyökkäyssotaan hankala. Lisäksi korpraali Aatu sotki asioita parhaansa mukaan. Jatkosodan aikana joukkoja siirrettiin Norjaan, jotta länsi ei olisi hyökännyt sinne.
        Siilasvuon joukot Lapissa menestyivät paremmin, mutta saksalaisten vastustuksesta huolimatta Ryti ja Mannerheim käskivät hänet lopettamaan hyökkäyksen, jotta lännen apu pääsisi perille Muurmannin radan kautta.

        http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Saksan_surkea_menestys_pohjoises.htm


      • hourit pelle
        Suomutaa hyttysiä kirjoitti:

        Saksalaisten toiminta oli surkeaa. Eivät pystyneet katkaisemaan rataa. Heidän päätehtävänsä oli Petsamon suojeleminen, jossa he onnistuivat. Joukot olivat myös huonosti varustettuja ja vajavaisia. Ilmasto ja maasto oli hyökkäyssotaan hankala. Lisäksi korpraali Aatu sotki asioita parhaansa mukaan. Jatkosodan aikana joukkoja siirrettiin Norjaan, jotta länsi ei olisi hyökännyt sinne.
        Siilasvuon joukot Lapissa menestyivät paremmin, mutta saksalaisten vastustuksesta huolimatta Ryti ja Mannerheim käskivät hänet lopettamaan hyökkäyksen, jotta lännen apu pääsisi perille Muurmannin radan kautta.

        http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Saksan_surkea_menestys_pohjoises.htm

        Niitä oli yli 200th lapissa. Lähtivät sitten perääntymään hyvässä järjestyksessä. Olivat huippuvarusteltuja.
        Miksi puppua suollat tänne, pelle?


      • Suomutaa hyttysiä
        hourit pelle kirjoitti:

        Niitä oli yli 200th lapissa. Lähtivät sitten perääntymään hyvässä järjestyksessä. Olivat huippuvarusteltuja.
        Miksi puppua suollat tänne, pelle?

        Leikkaus "saksan surkea menestys" linkistä:

        Sodan alkaessa Saksa keskitti noin 600 km pitkälle Suomen Lapin itärajalla olleelle vastuualueelleen nimellisesti neljä divisioonaa, joissa kuitenkin oli käytännössä vain noin kolmen divisioonan verran joukkoja, sillä kolmesta divisioonasta puuttuivat niiden kolmannet jalkaväkirykmentit. On selvää, ettei näin vähäisistä joukoista ollut kunnolla edes noin pitkän rintaman puolustukseen - puhumattakaan menestyksekkäästä hyökkäyksestä hyökkäystä odottavan suunnilleen tasavahvan vihollisen kimppuun.

        Suurelliset nimitykset tosin harhauttavat edelleenkin asiaa tarkemmin tuntemattomia.

        Suomen Lapin kartalla[xi] loistaa suurellisesti Saksan Norjan Armeija (AOK Norwegen), mutta sen armeijan pääjoukot olivat Norjassa ja vain rippeitä Suomen Lapissa - eikä Hitler antanut tuoda jatkossakaan Norjasta Suomeen merkittäviä lisäjoukkoja. ”Hitlerin käsitys, että Norja oli »kohtalon vyöhyke» tässä sodassa, vähensi näiden etujen merkitystä. Hän oli vakuuttunut siitä, että britit aikoivat hyökätä, ja kiinnitti sen vuoksi tavattomasti huomiota Norjan puolustukseen. Norja sitoi miehiä, laivoja, lentokoneita ja kalustoa, joilla olisi voinut olla parempaa käyttöä muualla.”[xii]

        Sinun mielestä juttu on tarua.


      • lue tämä
        Suomutaa hyttysiä kirjoitti:

        Leikkaus "saksan surkea menestys" linkistä:

        Sodan alkaessa Saksa keskitti noin 600 km pitkälle Suomen Lapin itärajalla olleelle vastuualueelleen nimellisesti neljä divisioonaa, joissa kuitenkin oli käytännössä vain noin kolmen divisioonan verran joukkoja, sillä kolmesta divisioonasta puuttuivat niiden kolmannet jalkaväkirykmentit. On selvää, ettei näin vähäisistä joukoista ollut kunnolla edes noin pitkän rintaman puolustukseen - puhumattakaan menestyksekkäästä hyökkäyksestä hyökkäystä odottavan suunnilleen tasavahvan vihollisen kimppuun.

        Suurelliset nimitykset tosin harhauttavat edelleenkin asiaa tarkemmin tuntemattomia.

        Suomen Lapin kartalla[xi] loistaa suurellisesti Saksan Norjan Armeija (AOK Norwegen), mutta sen armeijan pääjoukot olivat Norjassa ja vain rippeitä Suomen Lapissa - eikä Hitler antanut tuoda jatkossakaan Norjasta Suomeen merkittäviä lisäjoukkoja. ”Hitlerin käsitys, että Norja oli »kohtalon vyöhyke» tässä sodassa, vähensi näiden etujen merkitystä. Hän oli vakuuttunut siitä, että britit aikoivat hyökätä, ja kiinnitti sen vuoksi tavattomasti huomiota Norjan puolustukseen. Norja sitoi miehiä, laivoja, lentokoneita ja kalustoa, joilla olisi voinut olla parempaa käyttöä muualla.”[xii]

        Sinun mielestä juttu on tarua.

        Tuulesta tai perseestä revittyjä satuja levität nuija..

        "Saksalaisten vetäytyminen uusiin puolustusasemiin





        Saksalaisjoukkojen vetäytymissuunnat.
        Elo–syyskuun vaihteessa 1944 Rovaniemellä esikuntaansa pitäneen 20. vuoristoarmeijan alaisuudessa oli kolme armeijakuntaa, noin 213 000 miestä:[6]
        Petsamossa toimi XIX vuoristoarmeijakunta, johon kuuluivat 2. ja 6. vuoristodivisioona, divisioona ryhmä Rossi ja 210. divisioona,
        Sallan alueella oli XXXVI vuoristoarmeijakunta: 163. ja 169. divisioonat.
        Kiestingin ja Uhtuan suunnalla toimi XVIII vuoristoarmeijakunta: diisioonaryhmä Kräutler, 6. SS-vuoristodivisioona (aik. divisioona Nord) ja 7. vuoristodivisioona,
        lisäksi Lapissa oli useita lentotukikohtia, noin 300 lentokonetta, ilmatorjunta- ja vartiojoukkoja.[7]
        "


      • Suomutaa hyttysiä
        lue tämä kirjoitti:

        Tuulesta tai perseestä revittyjä satuja levität nuija..

        "Saksalaisten vetäytyminen uusiin puolustusasemiin





        Saksalaisjoukkojen vetäytymissuunnat.
        Elo–syyskuun vaihteessa 1944 Rovaniemellä esikuntaansa pitäneen 20. vuoristoarmeijan alaisuudessa oli kolme armeijakuntaa, noin 213 000 miestä:[6]
        Petsamossa toimi XIX vuoristoarmeijakunta, johon kuuluivat 2. ja 6. vuoristodivisioona, divisioona ryhmä Rossi ja 210. divisioona,
        Sallan alueella oli XXXVI vuoristoarmeijakunta: 163. ja 169. divisioonat.
        Kiestingin ja Uhtuan suunnalla toimi XVIII vuoristoarmeijakunta: diisioonaryhmä Kräutler, 6. SS-vuoristodivisioona (aik. divisioona Nord) ja 7. vuoristodivisioona,
        lisäksi Lapissa oli useita lentotukikohtia, noin 300 lentokonetta, ilmatorjunta- ja vartiojoukkoja.[7]
        "

        Kuuleppa persläpi:

        Joukot olivat vain karttaan merkittyinä. Käytännössä niitä ei ollut tai vain rippeitä täysvahvuudesta.


      • mikä torvi olet?
        Suomutaa hyttysiä kirjoitti:

        Kuuleppa persläpi:

        Joukot olivat vain karttaan merkittyinä. Käytännössä niitä ei ollut tai vain rippeitä täysvahvuudesta.

        "Joukkojen ryhmitys uudelleen

        [muokkaa] Saksalaisjoukot

        Pääartikkeli: Operaatio Birke

        Saksalaisilla oli jo valmis suunnitelma, Operaatio Birke, joukkojen vetämisestä uusiin asemiin siltä varalta, että Suomi romahtaisi tai irrottautuisi sodasta. Joukot tuli vetää uudelle valmiiksi linnoitetulle linjalle Karesuvanto-Ivalo-Petsamo. Linja oli suunniteltu turvaamaan erityisesti Petsamon nikkelikaivosten tuotanto saksalaisille, mutta myös suojaamaan Norjan rannikon Valtatie 50:tä siinä tapauksessa, että Suomi romahtaisi. Suomalaisten katkaistua aseveljeyden saksalaiset käynnistivät Operaatio Birken 4. syyskuuta, ja ryhmittivät siihen liittyen nopeasti osan joukoistaan etelään suuntautuvalle rintamalle. Tarkoituksena oli muodostaa pääjoukkojen pohjoiseen siirtymistä turvaava linja. Oulujärven itäpuolelle muodostettiin taisteluosasto Ost, ja länsipuolelle Ouluun asti toimivana taisteluosasto West. Lisäksi Uhtualla asemissa ollut kenraaliluutnantti August Krakaun johtama 7. Vuoristodivisioona komennettiin suojaamaan Kainuuta, ja Kiestingissä asemissa ollut eversti Matthias Kräutlerin Divisioonaryhmä Kräutler komennettiiin vetäytymään Tornion ja Oulun väliselle rannikkoalueelle.[19][20]

        Pääjoukkojen vetäytymistä suojaamaan perustetut taisteluosastot olivat vahvasti aseistettuja ja motorisoituja. Osasto Westiin kuului 6. moottoroitu SS-jalkaväkipataljoona, 6. moottoroitu SS-pataljoona, 776. tiedustelupataljoona, 520. moottoroitu kenttätykistöpataljoona, kaksi panssaritorjuntakomppaniaa, moottoroitu pioneerikomppania ja ilmatorjuntapatteristo.[21] Osasto Ostin ydin oli hiihtoprikaati, johon kuului kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa ja jalkaväkeä.[20] Räjäytystehtäviä varten West sai välittömästi 4 400 ja Ost 2 000 miinaa pioneerikomppanioilleen.[21]

        Saksan sotateollisuuden todettua nikkelivarastoja olevan jo tarpeeksi kotimaahan laivattuna Hitler antoi 3. lokakuuta käskyn luopua Petsamon kaivosten hallinnasta ja vetää armeija rakennetun puolustuslinjan sijaan Norjaan asti. Operaation peitenimi oli Nordlicht.
        "


      • Saksalla
        mikä torvi olet? kirjoitti:

        "Joukkojen ryhmitys uudelleen

        [muokkaa] Saksalaisjoukot

        Pääartikkeli: Operaatio Birke

        Saksalaisilla oli jo valmis suunnitelma, Operaatio Birke, joukkojen vetämisestä uusiin asemiin siltä varalta, että Suomi romahtaisi tai irrottautuisi sodasta. Joukot tuli vetää uudelle valmiiksi linnoitetulle linjalle Karesuvanto-Ivalo-Petsamo. Linja oli suunniteltu turvaamaan erityisesti Petsamon nikkelikaivosten tuotanto saksalaisille, mutta myös suojaamaan Norjan rannikon Valtatie 50:tä siinä tapauksessa, että Suomi romahtaisi. Suomalaisten katkaistua aseveljeyden saksalaiset käynnistivät Operaatio Birken 4. syyskuuta, ja ryhmittivät siihen liittyen nopeasti osan joukoistaan etelään suuntautuvalle rintamalle. Tarkoituksena oli muodostaa pääjoukkojen pohjoiseen siirtymistä turvaava linja. Oulujärven itäpuolelle muodostettiin taisteluosasto Ost, ja länsipuolelle Ouluun asti toimivana taisteluosasto West. Lisäksi Uhtualla asemissa ollut kenraaliluutnantti August Krakaun johtama 7. Vuoristodivisioona komennettiin suojaamaan Kainuuta, ja Kiestingissä asemissa ollut eversti Matthias Kräutlerin Divisioonaryhmä Kräutler komennettiiin vetäytymään Tornion ja Oulun väliselle rannikkoalueelle.[19][20]

        Pääjoukkojen vetäytymistä suojaamaan perustetut taisteluosastot olivat vahvasti aseistettuja ja motorisoituja. Osasto Westiin kuului 6. moottoroitu SS-jalkaväkipataljoona, 6. moottoroitu SS-pataljoona, 776. tiedustelupataljoona, 520. moottoroitu kenttätykistöpataljoona, kaksi panssaritorjuntakomppaniaa, moottoroitu pioneerikomppania ja ilmatorjuntapatteristo.[21] Osasto Ostin ydin oli hiihtoprikaati, johon kuului kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa ja jalkaväkeä.[20] Räjäytystehtäviä varten West sai välittömästi 4 400 ja Ost 2 000 miinaa pioneerikomppanioilleen.[21]

        Saksan sotateollisuuden todettua nikkelivarastoja olevan jo tarpeeksi kotimaahan laivattuna Hitler antoi 3. lokakuuta käskyn luopua Petsamon kaivosten hallinnasta ja vetää armeija rakennetun puolustuslinjan sijaan Norjaan asti. Operaation peitenimi oli Nordlicht.
        "

        Oli vahva miehitys lapissa. Yli 200th. miestä Perääntyvät järjestyksessä, kuten halusivat. Polttivat ja miinottivat, kuten sodassa pitää perääntyessä.


      • omituista sotimista
        mikä torvi olet? kirjoitti:

        "Joukkojen ryhmitys uudelleen

        [muokkaa] Saksalaisjoukot

        Pääartikkeli: Operaatio Birke

        Saksalaisilla oli jo valmis suunnitelma, Operaatio Birke, joukkojen vetämisestä uusiin asemiin siltä varalta, että Suomi romahtaisi tai irrottautuisi sodasta. Joukot tuli vetää uudelle valmiiksi linnoitetulle linjalle Karesuvanto-Ivalo-Petsamo. Linja oli suunniteltu turvaamaan erityisesti Petsamon nikkelikaivosten tuotanto saksalaisille, mutta myös suojaamaan Norjan rannikon Valtatie 50:tä siinä tapauksessa, että Suomi romahtaisi. Suomalaisten katkaistua aseveljeyden saksalaiset käynnistivät Operaatio Birken 4. syyskuuta, ja ryhmittivät siihen liittyen nopeasti osan joukoistaan etelään suuntautuvalle rintamalle. Tarkoituksena oli muodostaa pääjoukkojen pohjoiseen siirtymistä turvaava linja. Oulujärven itäpuolelle muodostettiin taisteluosasto Ost, ja länsipuolelle Ouluun asti toimivana taisteluosasto West. Lisäksi Uhtualla asemissa ollut kenraaliluutnantti August Krakaun johtama 7. Vuoristodivisioona komennettiin suojaamaan Kainuuta, ja Kiestingissä asemissa ollut eversti Matthias Kräutlerin Divisioonaryhmä Kräutler komennettiiin vetäytymään Tornion ja Oulun väliselle rannikkoalueelle.[19][20]

        Pääjoukkojen vetäytymistä suojaamaan perustetut taisteluosastot olivat vahvasti aseistettuja ja motorisoituja. Osasto Westiin kuului 6. moottoroitu SS-jalkaväkipataljoona, 6. moottoroitu SS-pataljoona, 776. tiedustelupataljoona, 520. moottoroitu kenttätykistöpataljoona, kaksi panssaritorjuntakomppaniaa, moottoroitu pioneerikomppania ja ilmatorjuntapatteristo.[21] Osasto Ostin ydin oli hiihtoprikaati, johon kuului kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa ja jalkaväkeä.[20] Räjäytystehtäviä varten West sai välittömästi 4 400 ja Ost 2 000 miinaa pioneerikomppanioilleen.[21]

        Saksan sotateollisuuden todettua nikkelivarastoja olevan jo tarpeeksi kotimaahan laivattuna Hitler antoi 3. lokakuuta käskyn luopua Petsamon kaivosten hallinnasta ja vetää armeija rakennetun puolustuslinjan sijaan Norjaan asti. Operaation peitenimi oli Nordlicht.
        "

        Missä ne pääjoukot oikein olivat? Kirjoituksesta selviää, että tarkoituksena oli 4.syyskuuta muodostaa pääjoukkojen pohjoiseen siirtymistä turvaava linja taisteluosastoilla Ost ja West.. Seuraavan kappaleen alussa jo taas puhutaan pääjoukkojen vetäytymistä suojaamaan perustetuista taisteluosastoista. Viimeisessä kappaleessa puhutaan Hitlerin 3. lokakuuta antamasta käskystä luopua Petsamon hallinnasta ja vetää armeija rakennetun puolustuslinjan sijaan Norjaan asti. Operaatioiden Birke ja Nordlicht käynnistämisväli oli noin yksi kuukausi.


      • pikavisiitti
        omituista sotimista kirjoitti:

        Missä ne pääjoukot oikein olivat? Kirjoituksesta selviää, että tarkoituksena oli 4.syyskuuta muodostaa pääjoukkojen pohjoiseen siirtymistä turvaava linja taisteluosastoilla Ost ja West.. Seuraavan kappaleen alussa jo taas puhutaan pääjoukkojen vetäytymistä suojaamaan perustetuista taisteluosastoista. Viimeisessä kappaleessa puhutaan Hitlerin 3. lokakuuta antamasta käskystä luopua Petsamon hallinnasta ja vetää armeija rakennetun puolustuslinjan sijaan Norjaan asti. Operaatioiden Birke ja Nordlicht käynnistämisväli oli noin yksi kuukausi.

        Niin,tämän perusteella pääjoukko ei ollut Suomen Lapissa jatkosodan aikana. Olisiko sitten Lapinsodan aikana pyörähtänyt?


      • aika pöljä..
        pikavisiitti kirjoitti:

        Niin,tämän perusteella pääjoukko ei ollut Suomen Lapissa jatkosodan aikana. Olisiko sitten Lapinsodan aikana pyörähtänyt?

        Oli ne ja siksi vetäytyminen oli hidasta.
        Oli varauduttu Suomen romahtamiseen ja niin kävikin.


      • puolustus kesti
        aika pöljä.. kirjoitti:

        Oli ne ja siksi vetäytyminen oli hidasta.
        Oli varauduttu Suomen romahtamiseen ja niin kävikin.

        Saksa kai siinä romahti.


      • kyl, mutta
        puolustus kesti kirjoitti:

        Saksa kai siinä romahti.

        Ei lapissa. Suomi oli täysin kanttuvei..
        Saksalaiset valmiit rintamalinjaan Oulun korkeudella. Ei tarvittu, kun nikkeli varastot täynnä. Pitri lähteä Berliiniä puolustamaan..

        Suomen ketkut aseveljet kääns aseensa.. Onko moista historiassa muualla tapahtunut?
        Ryti vannoi, että ollaan rinnalla. Sai stukat, panssarinyrkit ja miehiä..


      • jossitellaan vain
        kyl, mutta kirjoitti:

        Ei lapissa. Suomi oli täysin kanttuvei..
        Saksalaiset valmiit rintamalinjaan Oulun korkeudella. Ei tarvittu, kun nikkeli varastot täynnä. Pitri lähteä Berliiniä puolustamaan..

        Suomen ketkut aseveljet kääns aseensa.. Onko moista historiassa muualla tapahtunut?
        Ryti vannoi, että ollaan rinnalla. Sai stukat, panssarinyrkit ja miehiä..

        Juu, Hitler oli suuruudenhullu mies - soti samanaikaisesti itään sekä länteen. Suomen taas oli otettava apu vastaan sieltä mistä sai. Jos länsivallat eivät olisikaan olleet sodassa mukana, olisi Stalinin voinut käydä huonosti. Varsinkin, jos Kiina olisi samanaikaisesti ottanut takaisin siltä 1800-luvulla vallatun Venäjän kaukoidän.


      • ketkut!
        jossitellaan vain kirjoitti:

        Juu, Hitler oli suuruudenhullu mies - soti samanaikaisesti itään sekä länteen. Suomen taas oli otettava apu vastaan sieltä mistä sai. Jos länsivallat eivät olisikaan olleet sodassa mukana, olisi Stalinin voinut käydä huonosti. Varsinkin, jos Kiina olisi samanaikaisesti ottanut takaisin siltä 1800-luvulla vallatun Venäjän kaukoidän.

        Suomalaiset meinas aatun siivellä murjasta suursuomen.. Käänsivät, sitten tappion tullen aseensa ruokkijaa, avustajaansa vastaan. Tosi katala temppu!

        Manerheimkin uhosi, että nyt on rinnallamme sellanen "isopoika" , että ryssä polvilleen!


      • paras ratkaisu
        ketkut! kirjoitti:

        Suomalaiset meinas aatun siivellä murjasta suursuomen.. Käänsivät, sitten tappion tullen aseensa ruokkijaa, avustajaansa vastaan. Tosi katala temppu!

        Manerheimkin uhosi, että nyt on rinnallamme sellanen "isopoika" , että ryssä polvilleen!

        En ole kuullutkaan, että Mannerheim tuollaista olis uhonnut. Jos sota voitokkaasti olisi päättynyt, olisi Suur-Suomi ollut siinä, kun vuoden 1920-rajan pirstomat heimoalueet olisi kokonaisuuksina liitetty Suomeen, ei sen enempää.
        Sisukas Suomi säilytti itsenäisyytensä. Niin kuin venäläiset ovat kohdaltaan todenneet, jatkosodan loppuvaiheet olivat veriset. Ilman Saksan apua Suomi tuskin olisi itsenäisyyttään säilyttänyt.


      • et kuullut?
        paras ratkaisu kirjoitti:

        En ole kuullutkaan, että Mannerheim tuollaista olis uhonnut. Jos sota voitokkaasti olisi päättynyt, olisi Suur-Suomi ollut siinä, kun vuoden 1920-rajan pirstomat heimoalueet olisi kokonaisuuksina liitetty Suomeen, ei sen enempää.
        Sisukas Suomi säilytti itsenäisyytensä. Niin kuin venäläiset ovat kohdaltaan todenneet, jatkosodan loppuvaiheet olivat veriset. Ilman Saksan apua Suomi tuskin olisi itsenäisyyttään säilyttänyt.

        Selittää typeryytesi. Olet ihan pihalla sodasta ja syistä.
        Eikös Mannerheim sanonut, en pane miekkaa tuppeen ennen kuin ryssä ajattu matkoihinsa ja suursuomi? Vapaasti muistellen!
        Itsenäisys olisi säilynyt ilman 20th miehen sullomista telaketjujen alle. Engalti ja Ranska päätti, ettei ryssä tule liian lähelle, Suomeen.


      • Olinitttäälläkin
        paras ratkaisu kirjoitti:

        En ole kuullutkaan, että Mannerheim tuollaista olis uhonnut. Jos sota voitokkaasti olisi päättynyt, olisi Suur-Suomi ollut siinä, kun vuoden 1920-rajan pirstomat heimoalueet olisi kokonaisuuksina liitetty Suomeen, ei sen enempää.
        Sisukas Suomi säilytti itsenäisyytensä. Niin kuin venäläiset ovat kohdaltaan todenneet, jatkosodan loppuvaiheet olivat veriset. Ilman Saksan apua Suomi tuskin olisi itsenäisyyttään säilyttänyt.

        Jos Saksa olisi voittanut, olisivat hänen natsihenkiset kannattajansa ottaneet vallan Suomessa samoin kuin etelämpänäkin. Suomi ei olisi pysynyt itsenäisenä demokraattisena maana, vaan muuttunut arjalaisten hallitsemaksi vasallivaltioksi. Mannerheim olisi ajettu maanpakoon tai laitettu kotiarestiin parhaimmassa tapauksessa.


      • Oliniittäälläkin
        Olinitttäälläkin kirjoitti:

        Jos Saksa olisi voittanut, olisivat hänen natsihenkiset kannattajansa ottaneet vallan Suomessa samoin kuin etelämpänäkin. Suomi ei olisi pysynyt itsenäisenä demokraattisena maana, vaan muuttunut arjalaisten hallitsemaksi vasallivaltioksi. Mannerheim olisi ajettu maanpakoon tai laitettu kotiarestiin parhaimmassa tapauksessa.

        Lisätietoa Vikipediasta esim. Liettuasta:

        "Natsimiehitys
        22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Saksalaiset kokivat Liettuan alueella vain vähän vastarintaa ja miehittivät sen nopeasti kokonaan. Vetäytyessään neuvostojoukot surmasivat liettualaisia poliittisia vankeja. Verisimpänä näistä pidetään Rainiain verilöylyä. Suurin osa liettualaisista piti saksalaisia vapauttajina ja uskoivat näiden palauttavan maalle autonomian tai itsenäisyyden. Liettuan kansallisrintama organisoi kansannousun kesäkuussa 1941, jolloin myös maa julistettiin itsenäiseksi ja perustetun väliaikaisen hallituksen pääministeriksi tuli Juozas Ambrazevičius. Väliaikainen hallitus lakkautettiin 7. elokuuta, jolloin Saksa perusti Ostlandin valtakunnankomissariaatin hallitsemaan Baltian aluetta. Valtakunnankomissaarina toimi Hinrich Lohse. Vuonna 1940 perustettu "Liettualainen aktivistirintama" (LAF) lähetti Adolf Hitlerille muistion, jossa he vetosivat saksalaisiin Liettuan kansallisten pyrkimysten tunnustamiseksi ja valtiollisen elämän palauttamiseksi. Vastaus oli tyly: liike kiellettiin ja johtajat vietiin Saksaan keskitysleireille. Lisäksi kiellettiin Liettuan fasistien puolue, Nationalistinen puolue (LNP), ja senkin johto vangittiin.[18]
        Lukuisat liettualaiset tekivät huomattavaa yhteistyötä saksalaisjoukkojen kanssa. Liettuan kansallisrintama muodosti vapaaehtoispoliisi Tautinio Darbo Apsaugos Batalionasin (TDA), joka osallistui lukuisiin holokaustiin liittyviin juutalaismurhiin. Toinen natsien johtamiin veritekoihin osallistunut oli Vilnassa toiminut Liettuan suojelupoliisi (Saugumo policija)."

        Kova olisi ollut saksalaismielisten porvarienkin kohtalokeskitysleireillä! Mannerheim olisi parhaassa tapauksessa ajettu maanpakoon ja tuhoamisleirit olisivat roihunneet.


      • pieni maa selvisi
        Oliniittäälläkin kirjoitti:

        Lisätietoa Vikipediasta esim. Liettuasta:

        "Natsimiehitys
        22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Saksalaiset kokivat Liettuan alueella vain vähän vastarintaa ja miehittivät sen nopeasti kokonaan. Vetäytyessään neuvostojoukot surmasivat liettualaisia poliittisia vankeja. Verisimpänä näistä pidetään Rainiain verilöylyä. Suurin osa liettualaisista piti saksalaisia vapauttajina ja uskoivat näiden palauttavan maalle autonomian tai itsenäisyyden. Liettuan kansallisrintama organisoi kansannousun kesäkuussa 1941, jolloin myös maa julistettiin itsenäiseksi ja perustetun väliaikaisen hallituksen pääministeriksi tuli Juozas Ambrazevičius. Väliaikainen hallitus lakkautettiin 7. elokuuta, jolloin Saksa perusti Ostlandin valtakunnankomissariaatin hallitsemaan Baltian aluetta. Valtakunnankomissaarina toimi Hinrich Lohse. Vuonna 1940 perustettu "Liettualainen aktivistirintama" (LAF) lähetti Adolf Hitlerille muistion, jossa he vetosivat saksalaisiin Liettuan kansallisten pyrkimysten tunnustamiseksi ja valtiollisen elämän palauttamiseksi. Vastaus oli tyly: liike kiellettiin ja johtajat vietiin Saksaan keskitysleireille. Lisäksi kiellettiin Liettuan fasistien puolue, Nationalistinen puolue (LNP), ja senkin johto vangittiin.[18]
        Lukuisat liettualaiset tekivät huomattavaa yhteistyötä saksalaisjoukkojen kanssa. Liettuan kansallisrintama muodosti vapaaehtoispoliisi Tautinio Darbo Apsaugos Batalionasin (TDA), joka osallistui lukuisiin holokaustiin liittyviin juutalaismurhiin. Toinen natsien johtamiin veritekoihin osallistunut oli Vilnassa toiminut Liettuan suojelupoliisi (Saugumo policija)."

        Kova olisi ollut saksalaismielisten porvarienkin kohtalokeskitysleireillä! Mannerheim olisi parhaassa tapauksessa ajettu maanpakoon ja tuhoamisleirit olisivat roihunneet.

        Kyllä taas osasi Suomen porvaristo pelata - säästi henkensä, kun osasi vaistota, että Saksa häviää sodan ja Stalin on länsivaltojen kontrollissa. Stalin uhosi jo vuodesta 1918 lähtien, että kaikki suojeluskuntalaiset tapetaan.
        Gorbatsovin kaudella Neuvostoliitossa tehtiin selvitys sosialismin käyttöönoton uhrimäärästä Venäjällä. Lopputulos ( jossa ei ollut mukana 1. ja 2. maailmasodan uhreja, vaan pelkästään NKP:n omaa kansaa vastaan käymä sota Neuvostoliiton alueella vuosina 1917-1958) oli noin 55 miljoonaa kuolonuhria.


      • pelkäsvät..
        pieni maa selvisi kirjoitti:

        Kyllä taas osasi Suomen porvaristo pelata - säästi henkensä, kun osasi vaistota, että Saksa häviää sodan ja Stalin on länsivaltojen kontrollissa. Stalin uhosi jo vuodesta 1918 lähtien, että kaikki suojeluskuntalaiset tapetaan.
        Gorbatsovin kaudella Neuvostoliitossa tehtiin selvitys sosialismin käyttöönoton uhrimäärästä Venäjällä. Lopputulos ( jossa ei ollut mukana 1. ja 2. maailmasodan uhreja, vaan pelkästään NKP:n omaa kansaa vastaan käymä sota Neuvostoliiton alueella vuosina 1917-1958) oli noin 55 miljoonaa kuolonuhria.

        Suomen sotahullut henkeään.. Syötti telaketjujen alle 20th maalaistolloa torjuntataistelussa. Ne vaan alkoi loppumaan..

        Lopputulos ja rauhanehdot oli kyllä selvillä jo aikaisemmin!


      • demokratia
        pelkäsvät.. kirjoitti:

        Suomen sotahullut henkeään.. Syötti telaketjujen alle 20th maalaistolloa torjuntataistelussa. Ne vaan alkoi loppumaan..

        Lopputulos ja rauhanehdot oli kyllä selvillä jo aikaisemmin!

        Kyllä Suomessa demokratia on toiminut ja toimii edelleenkin paljon paremmin kuin monissa muissa maissa.


      • sodissa ja
        demokratia kirjoitti:

        Kyllä Suomessa demokratia on toiminut ja toimii edelleenkin paljon paremmin kuin monissa muissa maissa.

        Niiden alotuksissa militaristit hillu, käveli täyspäisten yli..
        Ropakannalla saatiin tollokansa sotakiimaan!


      • Simpanssi-ihminen
        sodissa ja kirjoitti:

        Niiden alotuksissa militaristit hillu, käveli täyspäisten yli..
        Ropakannalla saatiin tollokansa sotakiimaan!

        Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat vain 5 prosenttia. Myös simpanssit käyvät sotia tuhotakseen vieraan lauman. Ihminen toimii vastaavasti geeniperimänsä mukaan. Kun sotahuuto kuuluu, niin aina nuoria miehiä lähtee sotimaan. Missä vika?

        Vikipedia hakusana sota:

        "Sotien käyminen ei rajoitu pelkästään ihmiskuntaan, vaan myös eläinten, kuten simpanssien ja muurahaisten on todettu käyvän sotia keskenään. 1960-luvun puolivälissä Jane Goodall aloitti pitkän tutkimustyönsä simpanssien parissa. Usein lempeiksi ja leikkisiksi kuvatut simpanssit metsästävät ja syövät lihaa, ovat mustasukkaisia, reviiritietoisia ja riitaisia. Simpanssit tekevät yhteistyötä saalistaessaan pieniä nisäkkäitä ja toisia apinoita. Urokset partioivat laumansa reviirin raja-alueita ja hyökkäävät raivokkaasti tunkeutujan kimppuun. Lisäksi Goodall dokumentoi vuosia kestäneen sodan kahden saman lajin simpanssiryhmän välillä. Lauman urokset tekivät iskuja naapurilauman alueelle tappaen yksitellen ensin urokset ja myöhemmin muut jäsenet. Kun toinen lauma oli tuhottu, voittajaosapuoli liitti sen alueen omaansa.[7]"


    • kuol sit muutenkin
    • Loppuhyvinkaikkihyvi

      Kurskin taistelu katkaisi Saksan sotavoimien voittokulun. Tuhannet lännen panssarivaunut ja hävittäjät kaiken muun avun ohella olivat varmasti syynä siihen. Muurmannin radan kuljetukset olivat siksi niin tärkeitä Suomen suojeluksessa. Olihan Saksalla vain 1085 panssarivaunua Kurskissa. Saksalaisia sotavoimia oli jouduttu Stalinin tietäessä asiasta siirtämään Italiaan amerikkalaisten maihinnousuhyökkäyksen takia.
      Siinä syy, miksi Liittoutuneet eivät vaatineet Mannerheimia sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin.

      • kurski,,

        Taistelu

        "Vaikka saksalaiset olivatkin kärsineet pahoja tappioita Stalingradissa, oli Saksa vielä vuonna 1943 sotilaallisesti erittäin voimakas. Neuvostoliittolaiset olivat vasta kärsineet tappion Harkovan taistelussa ja Josif Stalin oli asettunut puolustuskannalle odottamaan liittoutuneiden maihinnousua Välimeren pohjoisrannikolle Italiaan.

        Neuvostoliiton tiedustelupalvelu sai selville että saksalaiset suunnittelivat hyökkäystä Kurskin lähellä. Merkittävimpänä tietolähteenä toimi ”Lucy”, vakoilurengas Sveitsissä, joka sai tietonsa brittien tiedustelupalvelulta. He pystyivät avaamaan saksalaisten Enigma-salakirjoituksen. Tämä oli brittien suurin sotasalaisuus, joka julkaistiin vasta 1970-luvulla. Neuvostoliittolaiset saivat selville hyökkäyksen, jonka koodinimi oli operaatio Zitadelle eli operaatio Linnoitus, ajankohdan ja jonkin näköisen ajoituksen. Tiedon saatuaan neuvostoliittolaiset vahvistivat Kurskin rintamaa ja taistelujen alkaessa siellä oli yli 6 000 kilometriä ampumahautoja, lähes 50 000 konekivääri-, tykki- ja kranaatinheitinasemaa ja kilometriä kohden keskimäärin 1 500 miinaa.

        Neuvostoliittolaiset saivat hyvää aikaa tehdä massiiviset linnoituksensa, koska Adolf Hitler halusi odottaa uudenaikaisten ”ihmetankkiensa” Pantherien ja Elefantien valmistumista. Viimeksi mainittu osoittautui käyttökelvottomiksi rintamaoloihin. Venäläiset olivat viimein oppineet nykyaikaisen liikkuvan sodankäynnin ja taitavat kenraalit syrjäyttäneet politrukit. Vastakkain olivat molempien osapuolten parhaat kenraalit joukkoineen ja uusimmat aseet, joita oli kummallakin runsaasti.

        Hyökkäyksen alettua saksalaiset etenivät aivan liian hitaasti ja olivat 12. heinäkuuta vielä 25 kilometrin päässä Kurskista. Nyt neuvostoliittolaiset kuitenkin käyttivät kaikki reservinsä vastaiskuun ja vastahyökkäys alkoi 5. kaartin panssariarmeijan hyökkäyksellä. Panssariarmeijaan kuului 900 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Prohorovkassa käytiin maailman suurin yksittäinen panssaritaistelu 5. kaartin panssariarmeijan ja 500 saksalaisen tankin välillä. Saksalaiset menettivät 60 panssarivaunua (lähteistä riippuen yli 70–100) ja venäläiset 328. Vaikka neuvostoliittolaiset hävisivät Prohorovkan taistelun, saksalaiset eivät enää onnistuneet saamaan aloitetta Kurskissa takaisin. Venäläisten aloittama voimakas vastahyökkäys Kurskin pohjoispuolelta kohti Orelia pakotti saksalaiset irrottamaan joukkoja pohjoisen pihtiliikkeen hyökkäysjoukoista rintaman hajoamisen estämiseksi. Lisäksi 10. heinäkuuta tapahtunut Sisilian maihinnousu sai Hitlerin ilmoittamaan Günther von Klugelle ja Erich von Mansteinille, että operaatio oli ohi, vaikka Mansteinin mielestä taistelu oli vielä voitettavissa
        "


      • näin kävi
        kurski,, kirjoitti:

        Taistelu

        "Vaikka saksalaiset olivatkin kärsineet pahoja tappioita Stalingradissa, oli Saksa vielä vuonna 1943 sotilaallisesti erittäin voimakas. Neuvostoliittolaiset olivat vasta kärsineet tappion Harkovan taistelussa ja Josif Stalin oli asettunut puolustuskannalle odottamaan liittoutuneiden maihinnousua Välimeren pohjoisrannikolle Italiaan.

        Neuvostoliiton tiedustelupalvelu sai selville että saksalaiset suunnittelivat hyökkäystä Kurskin lähellä. Merkittävimpänä tietolähteenä toimi ”Lucy”, vakoilurengas Sveitsissä, joka sai tietonsa brittien tiedustelupalvelulta. He pystyivät avaamaan saksalaisten Enigma-salakirjoituksen. Tämä oli brittien suurin sotasalaisuus, joka julkaistiin vasta 1970-luvulla. Neuvostoliittolaiset saivat selville hyökkäyksen, jonka koodinimi oli operaatio Zitadelle eli operaatio Linnoitus, ajankohdan ja jonkin näköisen ajoituksen. Tiedon saatuaan neuvostoliittolaiset vahvistivat Kurskin rintamaa ja taistelujen alkaessa siellä oli yli 6 000 kilometriä ampumahautoja, lähes 50 000 konekivääri-, tykki- ja kranaatinheitinasemaa ja kilometriä kohden keskimäärin 1 500 miinaa.

        Neuvostoliittolaiset saivat hyvää aikaa tehdä massiiviset linnoituksensa, koska Adolf Hitler halusi odottaa uudenaikaisten ”ihmetankkiensa” Pantherien ja Elefantien valmistumista. Viimeksi mainittu osoittautui käyttökelvottomiksi rintamaoloihin. Venäläiset olivat viimein oppineet nykyaikaisen liikkuvan sodankäynnin ja taitavat kenraalit syrjäyttäneet politrukit. Vastakkain olivat molempien osapuolten parhaat kenraalit joukkoineen ja uusimmat aseet, joita oli kummallakin runsaasti.

        Hyökkäyksen alettua saksalaiset etenivät aivan liian hitaasti ja olivat 12. heinäkuuta vielä 25 kilometrin päässä Kurskista. Nyt neuvostoliittolaiset kuitenkin käyttivät kaikki reservinsä vastaiskuun ja vastahyökkäys alkoi 5. kaartin panssariarmeijan hyökkäyksellä. Panssariarmeijaan kuului 900 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Prohorovkassa käytiin maailman suurin yksittäinen panssaritaistelu 5. kaartin panssariarmeijan ja 500 saksalaisen tankin välillä. Saksalaiset menettivät 60 panssarivaunua (lähteistä riippuen yli 70–100) ja venäläiset 328. Vaikka neuvostoliittolaiset hävisivät Prohorovkan taistelun, saksalaiset eivät enää onnistuneet saamaan aloitetta Kurskissa takaisin. Venäläisten aloittama voimakas vastahyökkäys Kurskin pohjoispuolelta kohti Orelia pakotti saksalaiset irrottamaan joukkoja pohjoisen pihtiliikkeen hyökkäysjoukoista rintaman hajoamisen estämiseksi. Lisäksi 10. heinäkuuta tapahtunut Sisilian maihinnousu sai Hitlerin ilmoittamaan Günther von Klugelle ja Erich von Mansteinille, että operaatio oli ohi, vaikka Mansteinin mielestä taistelu oli vielä voitettavissa
        "

        "Lopputulos

        Kun Neuvostoliiton tappiot olivat (luultavasti) 862 366 miestä (monet arviot kylläkin pyörivät 400 000–600 000:n välillä), yli 1 500 panssaria ja 700–1 000 lentokonetta, Saksan tappiot jäivät 198 512 mieheen (tai kun Orelin operaatio ja heti Kurskin jälkeen tulleet tappiot otetaan huomioon, 350 000 kuolleeseen, vangittuun tai haavoittuneeseen saksalaiseen), noin 500 lentokoneeseen ja noin 300 panssarivaunuun (tästäkin luvusta on monia arvioita ja siihen eivät ainakaan kuulu jo ennen taistelua rikkoontuneet Pantherit). Saksan panssaritappiot olivat kuitenkin mahdollisesti jopa 1 200 vaunua, sillä lukuun on otettava tuhoutuneet kaikista syistä tai jätettyinä taistelukentälle pahojen vaurioidensa vuoksi. Neuvostoliitto kykeni helposti korvaamaan menetetyt tankit, mutta Saksan panssarivoimille Kurskin menetykset olivat kova isku, eikä Saksa enää kyennyt toipumaan tappioistaan. Saksa ei saavuttanut kumpaakaan päätavoitettaan, vaan sai vallattua ainoastaan minimitavoitteensa. Neuvostoliitto kykeni hyökkäyksen päätyttyä aloittamaan vastahyökkäyksen. Kurskin taistelu oli Saksan sodankäynnille eräänlainen lopun alku, sillä sen jälkeen Neuvostoliitto saavutti strategisen voiton ja hyökkäysaloite siirtyi Neuvostoliitolle lopullisesti. Kurskin jälkeen saksalaiset eivät enää pystyneet itärintamalla kokoamaan hyökkäyksen tarvittavia operatiivisia reservejä.

        Erich von Manstein on arvioinut saksalaislähteisiin viitaten kuitenkin, että molempien osapuolten tappiot olisivat olleet huomattavasti pienemmät. Manstein kirjassaan Menetetyt voitot kirjoitti että puna-armeija menetti kaatuneina non 17 000 sotilasta ja noin 34 000 puna-armeijan sotilasta otettiin sotavangeiksi. Manstein laski myös että haavoittuneita puna-armeijan sotilaita täytyi olla noin kaksinkertainen määrä kaatuneisiin verrattuna jolloin hän päätyi arvioon että Neuvostoliitto menetti noin 85 000 sotilasta. Saksan kaksi armeijaa menetti kaatuneina 3 330 sotilasta ja kokonaistappioiksi Saksalle tuli 20 720 sotilasta. Manstein laskee taistelujen tappiot taistelun alkamisesta siihen asti kun operaatio heinäkuun puolivälissä keskeytettiin.

        Manstein myös kyseenalaistaa tiedot Saksan käyttämien panssarivaunujen määrästä Kurskin taistelussa. Hänen mukaansa saksalaisilla oli käytössä vain 1 081 panssarivaunua ja 376 rynnäkkötykkiä, yhteensä siis 1 457 hyökkäysvaunua. Mansteinin mukaan hyvin alkanut saksalaishyökkäys jouduttiin pysäyttämään koska Hitler Italian tapahtuminen takia halusi offensiivin keskeyttämistä ja asettautumista puolustukseen.

        Myös jotkut riippumattomat tutkimukset ovat kyseenalaistaneet Georgi Žukovin ja venäläisten esittämät luvut propagandana ja päätyneet yleisimmin lähelle von Mansteinin arviota Kurskin taisteluiden aiheuttamista tappioista. Saksalaisten yleensä luotettavan kirjanpidon mukaan taisteluiden aiheuttama kokonaistappio saksalaisille oli vain kolme prosenttia koko vuoden 1943 tappioista, mikä tukee lähes täsmälleen von Mansteinin kirjassaan esittämää arviota, mutta varmaa tietoa ei ole. Venäläisille puolestaan oli tärkeää korostaa heidän saaneen aikaan voiton Saksasta, eikä etelärintaman avautuminen Italiaan. Toisaalta Hitler siirsi juuri Kurskin taistelujen jälkeen joukkoja Italiaan, jolloin voimasuhteet itärintamalla muuttuivat saksalaisille epäedullisiksi.

        Olennaista taistelun tuloksella oli kuitenkin siinä, ettei saksalaiset enää tämän jälkeen pystyneet merkittäviin, taisteluita ratkaiseviin keskityksiin. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta, voimasuhde oli heilahtanut niin paljon venäläisten hyväksi, ettei saksalaisten enää onnistunut saada strategista aloitetta.




        "


    • oikea osoite pliis

      tää kuuluu historia osastoon!

    • Anonyymi00048

      venäjä miehittää edelleen isoa osaa suomesta, kun venäjä hajoaa alkuperäiskansat saavat uudelleen itsenäisyyden ja kremlin rikolliset on teloitettu, alkaa rauha. bunkkeri vanhus tietää tämän ja piilottelee, mutta vihollinen voi olla liian lähellä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mulla on ikävä sua

      Pakko se on myöntää, mulla on ikävä sua 🥺💔.. En kyllä haluaisi sitä myöntää kun tämä tilanne on niin hankala. Oon yri
      Ikävä
      38
      1118
    2. Väleistä

      Minkälaiset välit sinulla on kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      71
      848
    3. Nainen, olet ihanin maan päällä

      Ei ole toista. Olet ihanteellinen, kaikkien mittapuitteni täyttymys. Sisäinen kauneutesi sinetöi ulkoisen ja juuri se sa
      Ikävä
      40
      710
    4. Koska tulet minulle näkyväksi

      Koska astut piilostasi esiin? Miksi pysyttelet niin kaukana? Etkö voisi tulla päättämään tämän ikävöinnin? Saisin vihdoi
      Ikävä
      40
      686
    5. Poliis. Poliisi osoitti aseella Tampereella kun mies avasi oven

      Poliisi Poliisi osoitti aseella Tampereella, kun mies avasi siviili­poliisiauton oven Mies kuvasi keski­viikkoiltana bus
      Maailman menoa
      197
      564
    6. Sano rakkaallesi

      Suorat sanat! Mikä mieltä kaihertaa!
      Ikävä
      43
      499
    7. Romanttisinta

      Mitä hän on tehnyt sinulle?
      Ikävä
      46
      498
    8. jumala ei auta hittojakaan..

      kuka tahansa voi kirjottaa lapulle mitä vaan ja väittää että jumala olisi sen kirjoittanut... onko yksikään raamatun kir
      Sinkut
      204
      473
    9. Mikä on mielestäsi keskustelupalstan tarkoitus?

      Tuolla toisessa ketjussa kävi ilmi jotain minkä itse koen hieman hassuksi. Nykypäivänä yllättävän moni ilmeisesti kokee,
      Sinkut
      174
      462
    10. Onneksi en ole riippuvainen Kuhmo Oy:stä

      Lähinnä naurattaa, kun ylipainoiset, punakat kuljetus ja muutkin yrittäjät yrittävät lohdutella itseään uuden omistajan
      Kuhmo
      6
      447
    Aihe