Saisiko tähän ketjuun pääpiirteittäin Katolisen kirkon opin, josta voisi asiallisesti keskustella, eli kysyä. Toivon, että typerät häiriköt ja väliinhuutelijat pysyisivät poissa, sillä haluaisin todella vakavaa, teologista keskustelua tästä aiheesta.
Toisuskoinen saattaa tietenkin verrata jotain opinkohtaa siihen, mitä itse tunnustaa, mutta tämän ketjun tarkoitus ei ole riidellä opinkohdista, vaan saada selkoa katolisesta opista.
Katoliseen oppiin, ym. liittyviä linkkejä voi laittaa.
Kiitos.
1. Kuinka Katolinen kirkko opettaa vanhurskautumisen, eli pelastuksen?
Millä tavoin ihmisen omat teot vaikuttavat pelastukseen? Luterilainen kirkko opettaa että "vanhurskaudumme yksin armosta, uskon kautta Kristukseen, ilman mitään laintekoja". Kuinka Katolinen kirkko opettaa tämän asian?
"Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
Niinkuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen."
.
Toisuskoinen saattaa tietenkin verrata jotain opinkohtaa siihen, mitä itse tunnustaa, mutta tämän ketjun tarkoitus ei ole riidellä opinkohdista, vaan saada selkoa katolisesta opista.
Katoliseen oppiin, ym. liittyviä linkkejä voi laittaa.
Kiitos.
1. Kuinka Katolinen kirkko opettaa vanhurskautumisen, eli pelastuksen?
Millä tavoin ihmisen omat teot vaikuttavat pelastukseen? Luterilainen kirkko opettaa että "vanhurskaudumme yksin armosta, uskon kautta Kristukseen, ilman mitään laintekoja". Kuinka Katolinen kirkko opettaa tämän asian?
"Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
Niinkuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen."
.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Meillähän on yhteinen vanhurskauttamisjulistus, joten tämä ei voi enää olla erottava tekija kirkkojemme välillä. Mutta korostamalla sitä, että mitkäänteot eivät vaikuta pelastumiseen kumoatte mielestäni Jaakobin kirjeen kohdan, jossa Jaakob sanoo että usko ilman tekoja on kuollut. Meillä ei siis voi olla pelkästään opillisesti uskovainen, vaan uskon tulee elää arjessa ja pyhässä.
Tosi katolilainen ei tähtää siihen, että vain joten kuten pelastuu, vaan hän tottelee kirkon opetusta ja noudattaa myös kirkon sääntöjä. Hän siis haluaa olla koko sydämestään tässä pyhien joukossa. Hän elää kirkon yhteydessä ja ottaa osaa kirkon sakramentteihin.
Tuo onkin aivan raamatullista opetusta, että uskon on vaikutettava myöskin tekoja, vaikkeivät teot itsessään pelasta, vaan usko. Uskon kuitenkin on tuotettava tekoja, kuten parannusta ja Jumalan sanan ja tahdon noudattamista.
Monet luterilaiset ovat liikaa jämähtäneet siihen, että ikäänkuin kammoavat tekoja, ikäänkuin teoissa olisi jotain väärää. Teot ovat oikein: hyvät teot, sekä parannukseen pyrkiminen pahoista teoista, ne kuuluvat uskonelämään. Mutta pelastus tulee yksinomaan uskosta Kristuksen ansioon. Näin itse Luther opetti. Vanhurskautemme on yksin Kristuksen lahjavanhurskautusta, uskon kautta.
On aivan oikein uskovaisen pysyä kirkon opetuksessa, näinhän apostolitkin kehoittivat, eli todella pyrkiä vanhurskauteen. Tässä mielessä katolilaiset varmaankiin yhteisönä ovat hartaampia ja kirkollisempia kuin esim. laajalti maallistuneet luterilaiset.
Ap.t. 15:11 Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin.
Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa
Gal. 5:4 Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.
Ef. 2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Tiit. 3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
"Pyhän Hengen voimasta tulemme osallisiksi Kristuksen kärsimisestä ja ylösnousemuksesta kuollessamme synnille ja syntyessämme uuteen elämään. Me olemme näet hänen ruumiinsa, kirkon jäseniä ja oksat jotka on ympätty viiniköynnökseen, joka on hän itse." Kat. katekismus 1988
1. "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.
2. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.
3. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
4. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.Joh. 15: 1-4
12. Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13. sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. 1. Kor. 12
Mahtavatko nämä asiat viedä keskustelua eteenpäin?
Salainen palvelu vahvistaa tiedot!
Mä nimenomaan pyysin, että nuo Paavolan opetuslapset eivät häiritsisi tätäkin ketjua, he pyörivät kaiken evankeliumin esteenä ympäri S24-foorumeita.
Kiitos Vanhauskoinen vastauksestasi. Vanhurskauttamisoppi vaikuttaa meillä olevan sama. Pidän kovasti Katolisen kirkon sivustoista, Vatikaanin päivälehdistä ja seuraan niitä.
Ja sitten Neitsyt Maria. Mihin raamatunkohtiin perustuu katolisen kirkon oppi, että hän, sekä muut pyhimykset toimisivat esirukoilijoinamme?
Toivottavasti kukaan ei luule, että trollaan tällä kysymyksellä. Näin en tee.
Tätä on varmasti tuhannet kerrat kysytty katolilaisilta, enkä halua loukata, mutta kiinnostaisi tietää tämän rukoustavan perustelut.
Minun käsittääkseni pyhät ovat Jumalan edessä taivaassa, jossa he jatkavat rukoilemista kristittyjen edestä, kuten käy ilmi Ilmestyskirjasta 6: 9-11.
Näin ollen uskomme heidän rukoilevan meidän rinnallamme. Näitä pyhiä ovat Neitsyt Maria, kirkon marttyyrit ja pyhimyksiksi julistetut ihmiset. Emme tietenkään rukoile ketä tahansa kuollutta rukoilemaan puolestamme. Uskomme, että täysin Jumalalle omistautuneilla ihmisillä on erityinen Jumalan mielisuosio. Näinhän jo Vanhassa testamentissa Aabraham saattoi saada Jumalan myöntymään omiin pyyntöihinsä lähimmäisten eduksi.
Mainitusta kohdasta ei kylläkään käy ilmi, että "he jatkavat rukoilemista kristittyjen edestä." He esittävät kysymyksen Jumalalle, johon Jumala vastaa. Rukousten osoittamista kuolleille pyhille ei mainita missään Raamatussa, vaan se on katolisen kirkon oma opetus.
On myös muistettava Raamatun totuus, että kaikki, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen, ovat pyhiä. Kenelläkään Jeesuksessa kuolleella ei ole Jumalan edessä suurempaa mielisuosiota, vaan jokainen ihminen pelastuu uskon kautta Jeesukseen, jonka pyhyyden tähden uskovat ovat pyhiä. Pyhyys ei lisäännyt minkään tekojen tai Jumalalle omistautuneisuuden perusteella. Joidenkin nostaminen pyhimyksen arvoon on sekin katolisen kirkon omaa oppia.
Olen jopa kuullut sellaista, että Marian on kuultu/ymmärretty vastaavan rukouksiin. Tosiasiallisesti tämä vastaus on joko ihmisen omaa mielikuvitusta tai valkeuden enkeliksi tekeytyneen tekosia. Jumala ei koskaan tee mitään sellaista, jota Jumalan sana ei voisi vahvistaa. Miksi rukoiltaisiin epäraamatullisesti Mariaa tai muita ns. pyhimyksiä, kun voi rukoilla suoraan Isää Jeesuksen nimessä?
Uskon, että pyhiä ovat kaikki Kristukseen kätketyt, vanhurskaat, uskon kautta.
Tietenkin tunnustan myös jo Taivaassa olevat pyhät. Varmaankin he rukoilevat puolestamme.
Jumala odottaa meiltä, Hänen pyhän ruumiinsa jäseniltä, parannusta, sekä uskoa, luottamusta Kristuksen ansioon. Siksi emme voi kulkea kahta "tietä", vaan meidän tulee omistautua täysin Kristukselle Jeesukselle, Isälle, Pyhälle Hengelle. Tämä on eräänlaista luostarielämää, kuitenkin maailman keskellä.
En lähemmin tunne katolilaista messukaavaa. Katsoin juuri netistä Katolisen kirkon sivustoilta, että esim. P. Marian kirkossa, Helsingissä, on arki-iltaisin klo 18 messu, klo 18.30-19 adoraatio.
Mitä nämä tarkoittavat? Messun voin päätellä, mutta entä adoraatio?
Wiki:
"Adoraatio (lat. adorare, palvoa). Adoraatioksi kutsutaan katolisessa kirkossa vietettävää sakramentin palvontaa, missä messussa pyhitetty ehtoollisleipä eli hostia asetaan alttarille tai vastaavaan paikkaan julkista kunnioitusta varten.
Pyhitettyä ehtoollisleipää säilytetään adoraation aikana erillisessä astiassa, monstranssissa. Adoraation lopuksi pappi siunaa seurakunnan kohottamalla sitä kohti monstranssin, jossa siis siunattu ehtoollisleipä on.
Katolisen kirkon lisäksi Pyhän Eukaristian adoraatiota vietetään useissa anglokatolisissa seurakunnissa ja joissain korkeakirkollisissa luterilaisissa ryhmissä kuten aKF.[1]"
Tässä ei siis ilmeisesti ole kysymys varsinaisesta eukaristiasta, eli ehtoollisesta? Millä tavoin adoraatio, eli hostian (ehtoollisleivän) palvonta tapahtuu? Voivatko ei-katolilaisetkin osallistua tähän?
Kertokaa, mitä katolilaisessa messussa tapahtuu.
.
Adoraatiossa palvotaan Eukaristiassa konsekroitua ehtoollisleipää. Katolisessa Eukaristiassa hostia muuttuu todellisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi ja sen tähden sitä ei kohdella enää pelkkänä leipänä vaan korkeasti pyhänä.
Yleensä hostia säilytetään alttarilla pienessä kaapissa ja pyhitetyn hostian olemassaolon merkiksi katolisessa kirkossa palaa punainen kynttilä.
Adoraation aikana tämä hostia on alttarilla näkyvillä ja sitä palvotaan ja kunnioitetaan. Rukoilemme ääneen ja itsekseen ja laulamme adoraation aikana. Vaikutus on voimakkaasti pyhittävä.
"Synergia" on avainsana kun yritetään ymmärtää katolista vanhurskautumisoppia, Jumala ja ihminen tekevät yhteistyötä.
Vanhurskautuminen ei ole katolilaisuudessa mikään kertatapahtuma vaan prosessi. Ihminen vanhurskautuu pelkätä uskosta ilman omia tekoja mutta vanhurskaudessa pysyminen vaatii ihmisen aktiivista yhteistyötä jossa vaaditaan hyviä tekoja.
Arvovaltaiset vastaukset saat suoraan Katolisen kirkon katekismuksesta. Se on saatavilla suomeksi. Lukeminen kannattaa aina!
Teologia on siitä jännä "tiede", että se junnaa vuosisadasta toiseen paikoillaan.
Hyvä esimerkki on tämä väittely vanhurskautumisesta. Onkohan se edennyt mihinkään viimeisen 500 vuoden aikana?
Toisaalta mitä muuta voi odottaa tieteeltä, joka perustuu enemmän fiilistelyyn kuin tosiasioihin...
Jos luonnontieteilijät olisivat samanlaisia jankuttajia kuin teologit, väittelisivät he yhä siitä, kiertääkö aurinko maata vai maa aurinkoa.
"Teologia on siitä jännä "tiede", että se junnaa vuosisadasta toiseen paikoillaan."
Teologia ei muutu paljon koska Jumala ei muutu. Muista että totuus on absoluuttinen. Ihminen ei voi muuttaa Jumalaa.
Suora ote Raamatusta: "Ja Herra sanoi: Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt."
Ei voi katua, jollei ole jossain vaiheessa muuttanut mieltään.
Voiko muuttumaton muuttaa mieltään? Ei voi. Joten Jumala ei ole muuttumaton.
bemily: Teologia ei muutu paljon koska Jumala ei muutu. Muista että totuus on absoluuttinen. Ihminen ei voi muuttaa Jumalaa.
Vai ei teologia muutu. Kristinuskohan on erityisen riitaisa ja sisäisestikin kiistelty jo aivan sen alkumetreiltään alkaen.
Kristillisyyden kehitys:
- http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:BranchesChristians.png
Nykytilanne: http://www.philvaz.com/apologetics/a106.htm
Katolinen kirkko puolestaan on vienyt tuota omaa kirkkonsa "pelastuksen tarjoavaa" teologiaansa miekalla, venvuodatuksella, sorroolla ja alistamisella.
" Esimerkiksi ristiretket, inkvisitio ja uskonpuhdistus liittyvät läheisesti katoliseen kirkkoon."
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Katolisen_kirkon_historia
Katolinen kirkko nykypäivänä
1990-luvulta lähtien kertomuksia katolisen kirkon työntekijöiden harjoittamasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä erilaissa kirkon oppilaitoksissa on tullut ilmi ympäri maailman. Skandaalia on pahentanut kirkon johdon jopa useita vuosikymmeniä kestänyt salailu ja hiljainen hyväksyntä. [148]
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Katolisen_kirkon_historia#Katolinen_kirkko_nykyp.C3.A4iv.C3.A4n.C3.A4
Kristinuskon juutalainen tausta:
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia#Juutalainen_tausta
Varhaisen kristinuskon pääsuuntaukset
Ensimmäisinä vuosisatoina kristinuskossa oli valtavasti julistajia, joilla oli erilaisia näkemyksiä Jeesuksen opetuksista ja uskon sisällöstä. Tästä seurasi kilpailutilanne, jonka tärkeimmät osanottajat olivat juutalais-, gnostilais- ja hellenistikristityt.
Menestyksekkäin kristinuskon pääsuuntaus oli hellenistikristillisyys( Helleenit eli kreikkalainen pakanauskonto), josta voidaan katsoa nykyisen kristikunnan periytyneen. Menestyksen avain oli matala kynnys kääntymiseen, sillä se ei juurikaan edellyttänyt juutalaisten säädösten noudattamista vaan kaikki aikaisemmat palvontamuodot saivat vain " kristillisen nimityksen".
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia#Varhaisen_kristinuskon_p.C3.A4.C3.A4suuntaukset
Kaiken tämän estämättä eri kirkkokunnat ja kristilliset liikkeet vakuuttavat julkeasti olevansa juuri "se oikea" pelastukseen johtava "oikean opetuksen" kirkko tai kanava.
Toisaalta ei tule myöskään sivuuttaa sitä, että pirstaloitunut ja keskenään oikeasta teologiasta ja dogmeista kiistelevät kristityt edustavat vain noin 30% maailman populaatiosta.
Myös islamilaisuuden edustajat ovat vakuuttuneita ja vakuutavat omaavansa sen oikean uskon ja uskonnon elämäntoivoineen, sekä luokittelevat kristityt vääräuskoisiksi.
Sama meno on jatkunut kautta ihmiskunnan historian sukupolvesta toiseen.