HDL ja triglyt huononee, kun muut kolesteroliarvot laskee

Se on aivan selvää, koska hyvän kolesterolin vaikutus on kääntäen verrannollinen pahan suhteen.

Luonnon laki: kun huono tavara vähenee niin sitä tuhoavaakin tarvitaan vähemmän.
Liikkumattomuus , sokerin ja ja huonojen hiilareiden liika mössöttely lisää triglejä ja samoin liika kilot.
Rypsiöljyssä on Omega 3 ja Omega 6 oikeassa suhteessa.

Siis mun painoindeksi on aina pysynyt välillä 18-22 (nyt se on 21). Nuorena ja lasten imetysaikoina kun olin todella laiha, niin kolesteroli saattoi silloin seilata välillä 6.3-8.

Liikun jo ihan pakostakin, kun joudun työn puolesta liikkumaan ja lisäksi ylimääräiset liikunnat päälle. Olen aina liikkunut.
Välttelen valkoisia jauhoja, etenkin vehnää noin muutenkin, kun ei sovi mulle. Käytän mieluummin gluteenitonta. Ruista menee jonkun verran. Pastaa, tai riisiä en yleensä syö, kun en niistä tykkää. Perunaa harvakseltaan. Valkoista sokeria en käytä ensinkään.
Syön muutenkin ihan hirveän vähän. Aamupäivällä pääosin jotain hedelmää, mustikoita, kahvia, kaurapuuroa tms. Maitotuotteita käytän jonkun verran. Päivällä jotain marjoja, pala ruisleipää tms.
Varsinaisen lämpimän ruoan syön vasta illalla, kun lapselle täytyy laittaa ruoka. Ennen nukkumaanmenoa täytyy pitää taas vatsa melko tyhjänä, kun muuten refluksi vaivaa, joten kovin myöhään en voi enää edes syödä, enkä paljon, ne annokset on sellaisia "linnunannoksia".

Olen naureskellut myös, että kun olen niin köyhä, että ei ole varaa ostaa mitään herkkuja ja suuria määriä ruokaa, niin pysyn varmaan jo sen takia näin sutjakkana.
Kaupassa käyn myös todella harvoin, kun sinne on täällä maaseudulla matkaa, joten ei tule tehtyä edes mitään mielihalu- ja heräteostoksia.

Ikää vaan on jo yli 50 v ja suvussa vähän kaikilla korkea kolesteroli, joten siinäkö sitten se syy.

Kolesteroli nousee iän myötä ja on ihan normaalia.

Hyviä rasvoja:

Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos-, pellava- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).


EI MARGARIINIA, eikä muitakaan prosessoituja kasvirasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.




Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.


Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.




Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.




Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.





Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.





Kohtuudella (esim. pari palaa leipää) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?


Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.


http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Rypsissä EI ole Omag-3 rasvahappoja