Kuin moni teistä on lukenu raamatun?

Mistä minä sen tietäisin, mutta itse ainakin olen lukenut.

4 kertaa Suomenkielisen, King James tuli kerran lukastua.

Olen ollut jo melkein 10 vuotta ateisti eikä uskonnot juuri kiinnostaneet mutta ihan huvikseni muutama vuosi sitten päätin lukea raamatun kannesta kanteen. Oli kiva nähdä mitä raamattu todella opettaa koska uskovaisilla on miljoona erilaista näkemystä jotka kaikki ovat perustuvinaan raamattuun. Omasta mielestäni kaikkein lähimpänä raamattua on ehkä adventismi.

Suhteellisen pitkä kokemus erinäisistä uskontoja koskevista nettifoorumeista on opettanut ainakin sen, kuinka älyttömän huonosti itseään kristityiksi kutsuvat tuntevat oman pyhän kirjansa. Toki joukkoonsa mahtuu raamatunlausautomaatteja, jotka osaavat opuksen ulkoa etu- ja takaperin, mutta tällainen normiuskovainen, joka täällä toivottelee iloisesti ateisteja helevetin uumeniin, on melkeinpä pihalla koko kirjasta.

Läpi luettu muutaman kerran, kuten myös muuutaman muun uskonnon ja mytologian ns. pyhät teokset. Hauskinta luettavaa tähän saakka on ollut joko mormonien tai scientologien hörhöilyt. Urantiakin on melko huvittava. Raamattu on oikeastaan pelkästään tylsä, jos kirjallisia arvoja ajattelee. Sisältökin turhan väkivaltainen.

Olen lukenut raamatun läpi kaksikin kertaa. Lapsena uskiskodissa oli pakko lukea raamattua päivittäin jotta saisi ruokaa. Jota ei saanut syödä ennen eikä ilman pakollista ruokarukousta. Mikä kuvastaakin erittäin hyvin uskovien näkemyksiä sanavapaudesta ja uskonnonvapaudesta. Jo tuolloin lapsena raamatun sadut tuntuivat minusta varsin epäuskottavilta.

Erityisen epäuskottavilta tuntuivat väitteet raamatun ja kristinuskon tarjoamasta mukamas paremmasta moraalista ja lähimmäisenrakkaudesta, jollaista en koskaan kyennyt havaitsemaan uskovissa ihmisissä, en perheessäni enkä uskovissa sukulaisissa enkä seurakunnan jäsenissä. Aikamoisia paskiaisia kaikki tyynni, sanoisin. Todella v-mäisiä pissipäitä. Vain pelkkää Pyhää Vihaa ja äärimmäisen ahdasmielistä suvaitsemattomuutta, sekä julmaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Aikuisena olen lukenut raamatun läpi vielä uudestaan, ihan vain palauttaakseni mieleeni että oliko se todellakin niin typerä ja lapsellinen satu kuin muistelin. No eipä ollut, se olikin vielä paljon, siis PALJON typerämpää ja lapsellisempaa legendaa kuin olin muistanutkaan. Varsin järkyttyneenä sitä tulee väkisinkin ajatelleeksi, että kuinka pohjattoman tyhmä ihmisen täytyy olla, jos ottaa tuollaista roskaa ja luokattoman ala-arvoista sontaa ihan täysin vakavissaan ja tosissaan? Ihan samaa sontaa kuin koraanikin, vain eri niminen paketti.

No kaikki myöhemmätkin kanssakäymiset uskisten kanssa ovat sitten todella osoittaneet sen pohjattoman tyhmyyden, jonka umpipimeässä keskiaikaisessa suossa uskikset tarpovat. Järjen käyttö aina jyrkästi kiellettyä, samoin kaikki looginen ja kriittinen ajattelu. Tietenkään mikään laki ei kiellä olemasta aivoton idiootti, mutta vaikka itse haluaisikin olla idiootti ja olla koskaan käyttämättä aivojaan, niin se ei silti oikeuta kieltämään aivojen käyttöä muilta ihmisiltä, kuten uskikset, nuo säälittävät vähämieliset jälkeenjääneet aina yrittävät tehdä.

luettu on.

Myönnän, en ole lukenut. Lapsuuden kodissani em. kirjaa ei ollut,eikä sitä löydy nytkään kirjahyllystäni. Olen kyllä ajatellut, että joku kesä, kun ei ole parempaakaan lukemista, luen sen, jos sen saa kirjastosta lainattua. Ostamaan en ala.

Filosofian proffani aikoinaan sanoi, että yleissivistykseen kuuluisi Raamatun lukeminen. Siitä asti olen ajatellut sen lukea, mutta aina on ollut jotain omasta mielestäni mielenkiintoisempaa työn alla.

Syystä, että en ole Raamattua lukenut, en osallistu sitä käsitteleviin keskusteluihin ;)

On luettu useampaan kertaan ja myös apokryfikirjoja on tullut luettua.

Jonkin verran jaksoin alusta raamattua lukea, ja sitten ut:sta jotain evankeliumia. Kieli on ajoittain kaunista, mutta suurin osa kirjasta on melkoisen tyhjänpäiväistä jaarittelua ja satuilua.

Sen suurempaa sivistyksellistä merkitystä tuon kirjan lukemisella ei ole. Se on vain yksi lukemattomista uskonnollisista kirjoista.

Kerran luin urantia-kirjaa nettisivulta. Se oli täyttä soopaa, mutta sisältönsä puolesta ei raamattua huonompaa kuin ehkä tyylillisesti.

Parempi siis lukea hyvää kirjallisuutta, jota löytyy helposti yhdeksi ihmiselämäksi. Lukemisen arvoa ei tule liioitella, mutta vielä vähemmän väheksyä.

Olen lukenut koko Raamatun moneen kertaa lävitse, myös Uuden testamentin alkukielisenä Nestle-Alandin Novum Testamentumista. Viime aikoina en ole Raamattua lukenut.

Kahdesti on mennyt läpi. Viimeisellä kerralla tein muistiinpanoja.
Lisäksi on tullut kahlattua repullinen teologien kirjoja ja varhaisia kiellettyjä kristillisiä kirjoituksia.
Lisäksi on tullut tutustuttua melko paljon antiikin maailman uskontoihin.

Raamatun luku vahvisti ulkopuoliset olettamukset sen moraalittomuudesta että tieteiden vastaisuudesta.

Valtaisa teologien ja pappien kaarti valehtelee raamatun sivellisyydestä. Hyvää sanomaa löytyy etsimällä sivulauseista ja nekin ovat lainaa monijumalaisista uskonnoista.

Kaksi kertaa on tullut luettua "kannesta kanteen", lisäksi otteita sieltä täältä useamminkin.

Viimeinen läpiluku oli vuonna 1976.

Köykäiseksi havaitsin, sisällöltään.

On luettu. Saarnaajan kirja ehkä parasta antia.

Olihan se kokonaan pakko kerran lukea. Pätkiä olen lukenut jälkeenkin.

Olen lukenut sen satukirjaksi. Useimmat sadut ovat hyviä. Raamatun kiduttavat kertomukset aiheuttavat ahdistusta. Ei sellaisia voi kukaan kovin pitkästi kaivata.

Olisinkohan pari kertaa läpi lukenut, ja sitten ne apokryfikirjat, ja sitten vielä jotain vanhoja kirkkoisien tekstejä, ja niitä Egyptistä löydettyjä gnostilaisia kirjoituksia.

Kuinka moni palstan kristityistä on lukenut koko Bhagavad-gitan lävitse?

Ahaa. Ja silti väittävät, että Krishna ei ole jumala.