Köyhät "kurjuuden kuiluun"

Sosiaalihuollon asiakkaita putoamassa kurjuuden kuiluun

Hyvinvointivaltion etuuksien karsinta 1990-luvun laman seurauksena näkyy yhä voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaalityöntekijät kohtaavat yhä usein kaltoinkohdeltuja asiakkaita.

Terveydenhuollossa sosiaalityöntekijät kohtaavat jatkuvasti asiakkaita, joiden tilanne on kohtuuton.

Monimutkainen lainsäädäntö voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei saa tukea mistään.

Monen sekä psyykkinen että fyysinen kunto voi rapautua, kun hoitoon ei ole varaa ja motivaatio katoaa.

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijälle kohtuuttomiin tilanteisiin joutuneet asiakkaat ovat arkipäivää, sanoo johtava sosiaalityöntekijä keskussairaalasta.

- Isoja velkaantumisia, työttömyyttä, tämänkaltaisia asioita, jotka heijastuvat perheitten tilanteessa pitkään. Sellaisia tilanteita on asiakkailla paljon.

Rahavaikeuksiin joutuneet ihmiset voivat sairastuessaan joutua valitsemaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.

- Sairastuneen tilanne voi pahentua. Motivaatio voi olla heikko ja sairauden hoito kallista: hoidot maksavat ja lääkkeet maksavat.

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät tekevät muiden viranomaisten, eläkeyhtiöiden ja järjestöjen kanssa laajaa yhteistyötä asiakkaiden asioissa.

Erilaisten tukien tiukentaminen alkoi parikymmentä vuotta sitten 1990-luvun laman myötä.

Monet hyvivointivaltion lupaukset ovat tutkijan mukaan vaihtuneet kohtuuttomuuksiin, eikä lakikaan aina tarjoa riittävää tukea.

- Hyvin paljon on sekä laittomia käytäntöjä ja ohjeistuksia että myös sellaisia että laiminlyödään niitä velvollisuuksia, jotka lain mukaan täytyisi hoitaa, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Metteri Tampereen yliopistosta!!!!!!!!!!

- Sellaista toimintakulttuuria voi olla esimerkiksi toimeentulotuen jakamisessa. Se voi olla kuntakohtaista, jossa ohjeistetaan tietyllä tavalla, jolloin se saattaa olla ristiriidassa perustuslain ajatuksen kanssa, että kaikista ihmisistä pidetään huolta.

Tutkija on saanut tiedot yli kolmeltasadalta terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä.

Moni asiakas ei enää jaksa ajaa omaa asiaansa.

- Voi olla, että ihminen ei saa eläkettä, mutta toisaalta häntä ei huolita töihin, koska hänet on todettu työkyvyttömäksi. Myöskään kuntoutusta ei tarjota, vaan annetaan virallinen päätös, ettei kannata kuntouttaa, koska ihminen on niin huonossa kunnossa. Ihminen jää määrittelyjen keskelle, väliinputoajaksi.

Tutkija Anna Metterin mukaan näiden ihmisten määrä psykiatrian sosiaalityön vastaanotoilla kasvaa.

- Kun ihminen kiertää muutaman vuoden järjestelmän välissä, niin siinä rapautuu jo henkinen ja psyykkinen kuntokin, vaikka alunperin ei sellaisesta ole kysymys.

Muutama vuosi järjestelmän välissä riittää Metterin mukaan rapauttamaan monen ihmisen psyykkisen kunnon.

- Jos ihminen jää yksin ja kokee, että koko järjestelmä on välinpitämätön häntä kohtaan, niin ihminen voi masentua. Näissä tapauksissa monet kokevat, että he ovat menettäneet ihmisarvonsa tässä yhteiskunnassa.

- On alettu uudelleen puhua ennaltaehkäisemisestä, mutta toisaalta se näkökulma voi olla toinen. Nyt puhutaan riskien hallinnasta! Siis jotenkin ajatellaan, että ihmiset on riskejä, ei tavallaan lähdetä siitä ihmisten tarpeiden kuulemisesta.

http://areena.yle.fi/tv/a14482030