moikka ! olen siis 16vuotias suht normaali naisen alku, jolla on nyt monta ongelmaa johon kaipailisin apua!
ensinnäkin siis nukun todella huonosti (yössä 2h hyvin levottomasti TAI sitten nukun todella paljon (12-13h). olen alkanut myös puhua unissani erittäin paljon ! ( ennen en ole puhunut)
seuraava ongelmani on se että kuukautiseni olivat viimeeksi tammikuussa, ennen ne ovat olleet päivälleen kohdallaan. nyt on ollut paljon menkkojen alkamisen merkkejä, mutta ei näy eikä kuulu... ja raskauden mahdollisuutta ei ole ( en ole ollut yhdynnässä ikinä)
ongelmanani on myöskin se että koulussa en nykyään pysty keskittymään, kokeista tulee huonoja numeroita ja olen erittäin äkäinen ja turhaudun tosi helposti kaikkeen mitä teen, aamuisin päätäni särkee ja kuumetta on vähintään joka toinen päivä.
erosimme poikaystäväni kanssa eilen, ja paras ystäväni kuoli tässä hiljattain...
Nyt jos joku osaisi millään auttaa, tai on ollut samanlaisia oireita , apu olisi erittäin tärkeää ! mahtaakohan tämä johtua stressistä näim ysiluokan loppupuolella, vai migreeniä tai masennusta ( masennus on todettu vuosi sitten lievänä)
ensinnäkin siis nukun todella huonosti (yössä 2h hyvin levottomasti TAI sitten nukun todella paljon (12-13h). olen alkanut myös puhua unissani erittäin paljon ! ( ennen en ole puhunut)
seuraava ongelmani on se että kuukautiseni olivat viimeeksi tammikuussa, ennen ne ovat olleet päivälleen kohdallaan. nyt on ollut paljon menkkojen alkamisen merkkejä, mutta ei näy eikä kuulu... ja raskauden mahdollisuutta ei ole ( en ole ollut yhdynnässä ikinä)
ongelmanani on myöskin se että koulussa en nykyään pysty keskittymään, kokeista tulee huonoja numeroita ja olen erittäin äkäinen ja turhaudun tosi helposti kaikkeen mitä teen, aamuisin päätäni särkee ja kuumetta on vähintään joka toinen päivä.
erosimme poikaystäväni kanssa eilen, ja paras ystäväni kuoli tässä hiljattain...
Nyt jos joku osaisi millään auttaa, tai on ollut samanlaisia oireita , apu olisi erittäin tärkeää ! mahtaakohan tämä johtua stressistä näim ysiluokan loppupuolella, vai migreeniä tai masennusta ( masennus on todettu vuosi sitten lievänä)
Vastaukset 7
Vanhimmat
aauttakaaaa :(
Sun kannattais käydä lääkärissä ja otattaa verikokeita. Pyydä myös kilpirauhaskokeet ehdottomasti.
mitä muita oireita on näissä kilpirauhasjutuissa :o ?
Paino nousee, hiukset lähtee, paleltaa...
Pelkkä kilpirauhaskokeissa käynti ei riitä, sen jälkeen tarvitaan lääkäri joka oikeasti osaa arvioida tulokset. Terveyskeskuksesta voi hankkia lähetteen kokeisiin, mutta tulosten kanssa on mentävä sisätautilääkärille.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistynyt nopeasti ja yhä useammin sen taustalla on ns. sisäilmasairaus, eli homeiden tai kemikaalitoksiinien saastuttama sisäilma esim. koulussa ja/tai kotona. Se onkin sitten jo vaikeampi ongelma, etyenkin alaikäiselle joka ei voi vaikuttaa koti- tai koulurakennusten kuntoon.
hmmm no näitä oireita minulla ei oole mutta onhan se hyvä käydä toki tutkituttamassa :) kiitos paljon !
Kaikilla ei paino nouse, eikä hiukset lähde sun muuta. Oireet ovat yksilöllisiä.
Kilpirauhasen ongelmat?
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kilpirauhanen.htm
Vaadi tutkimuksia.
Syö kunnolla ja vältä viljaa ja sokeria.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on vähintään 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Tehoa liikuntaan:
Riittävä D-vitamiinin saanti (yhdessä muun aidon kunnon ruuan kanssa) vaikuttaa oleellisesti lihasten kasvuun, voimaan ja kestävyyteen sekä lihasten palautumiseen. D-vitamiini on ratkaisevassa asemassa, kun elimistö kuljettaa kalsiumia lihassoluihin, jotta ne voivat supistua ja työskennellä. Ilman riittävää D-vitamiinia lihaksissa ei ole voimaa. Kun kalsiumin on vuorostaan aika poistua lihassoluista, jotta lihakset voivat rentoutua, tarvitaan riittävästi D-vitamiinia. Muutoin riskinä on, että lihakset alkavat krampata, kipeytyvät ja palautuminen heikentyy.
Ennestään tiedetään, että matala seerumin D-vitamiinin pitoisuus liittyy lihasten heikkoon kuntoon ja väsymykseen, etenkin ikäihmisillä. Tutkimus vahvistaa itä-saksalaisten urheilulääkäreiden jo kauan tuntemaa tosiasiaa: D-vitamiini parantaa lihaskuntoa. Suomen viranomaissuositus on pahasti ajasta jäljessä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2482
"Patients with vitamin D deficiency often experience symptoms of muscle fatigue. Our findings in a small group of patients with very low vitamin D levels show that muscle efficiency significantly improves when vitamin D status is improved.''
http://www.sciencedaily.com/releases/2013/03/130317221446.htm