Tasapuolinen adoptiolaki .

No, ne kaksi miestä ottavat niistä kahdesta naisesta puolisot itselleen, ja tekevät niitä lapsia. Jos ihan aikuisen oikeasti tahtoo olla isä tai äiti lapselleen, niin silloin pitää ns.kieltää omat mielihalunsa, ja tehdä sen mihin kykenee.

Kyllä homot ja lesbot tietääkseni ovat ihan kykeneviä lapsentekoon, tahdosta se on kiinni.

Kun ottavat puolisn , siis menevät avioliittoon , niin asiahan on ratkaistu , ei tarvita mitään uutta aborttilakia .
Lasten oikeuden mukaisesta jaosta saattaa tulla riitaa .

"miten toteutetaan tasapuolinen mahdollisuus saada perheeseen lapsia ."

Missä sanotaan että sellainen pitäisi olla? Eihän nytkään mikään laki sano että miehen pitäisi henkilökohtaisesti saada synnyttää lapsi, se kun biologisesti mahdotonta. Kaikkien "ei-biologisten" keinojen pitääkin sitten olla tasapuolisesti saatavilla mutta se on ihan eri asia.

Käsittääkseni perheen sisäinen adoptio on jo mahdollista, jolloin esim. YH-lesbon vaimo voi adoptoida puolisonsa lapset. Tulevaisuudessa varmasti myös ulkopuolinen adoptio on mahdollista, mutta käsittääkseni esim. Kiina asettaa tiukat rajat, että millaisiin perheisiin lapsi voidaan antaa. Lasta ei anneta esim. liian vanhoille vanhemmille eikä samaa sukupuolta oleville.

Ainakin USA:ssa moni homopariskunta saa lapsia ns. muumimuki-menetelmällä eli vuokrataan kohtu, johon istutetaan miesten siittiöillä hedelmöitetty munasolu. Munasolu voi olla luovuttajan tai kohdunvuokraajan oma. Ainakin toistaiseksi kohdunvuokraus on Suomessa kiellettyä, mutta mikäänhän ei estä Suomessakin sitä, että esim. homo- ja lesbo-parit sopivat asiasta keskenään, joskin ongelmia tulee tietenkin siinä, että jos synnyttäjä merkitään äidiksi, niin vain toinen miehistä voi olla virallisesti isä, jolloin toinen nainen ja toinen mies jäävät ilman virallista asemaa suhteessa lapseen.

Ruotsissa käytiin melkoinen "poliittinen" keskustelu ja kiivas, joka johti siihen että Politiikot kävelivät asiantuntijoiden ohitse, eivät edes paljon kuunnelleet heitä. Politiikkojen asenteesta kertoo sen, että heidän oma asemansa ja taloudellinen hyöty oli paljon tärkeämpää, kuin pienten lasten hyvinvointi.

Seuraavat huomattavat organisaatiot, joilla on asiantuntemusta lasten hyvinvoinnista, olivat ilmaisseet voimakkaan vastustuksen homoadoptioehdotusta vastaan: Rädda Barnen (Pelastakaa lapset), Barnombudsmannen (Lapsiasiamies), Nätverket för Adoptionsorganisationer (Adoptio-organisaatioiden verkosto).

Myös seuraavat organisaatiot ilmaisivat vastustuksensa: Socialstyrelsen (Sosiaalihallitus), NIA (Valtion valiokunta kansainvälisiä adoptiokysymyksiä varten), Svenska Läkaresällskapet (Ruotsin lääkäriseura), Sveriges Psykologförbund (Ruotsin psykologiliitto), Familjerättssocionomernas Riksförening (Perheoikeussosionomien valtakunnallinen yhdistys), Föreningen Sveriges Kommunala Familjerådgivare (Ruotsin kunnallisten perheneuvojien yhdistys), AFO-Organisationen för adopterade och fosterbarn (AFO – järjestö adoptio- ja kasvattilapsille), Adopterade koreaners förening (AKF – Adoptoitujen korealaisten yhdistys), Forum för adopterade (Adoptoitujen foorumi), Förbundet Adoptionscentrum (Adoptiokeskus-liitto), Familjeföreningen för Internationell Adoption (Perheyhdistys kansainvälistä adoptiota varten), Barnen Framför Allt – Adoptioner (Lapset ensin), Riksförbundet Barnens Rätt i Samhället (BRIS – Valtakunnallinen liitto – Lasten oikeus yhteiskunnassa), Rädda Barnen (Pelastakaa lapset), Familjerättssekreterarna (Perheoikeuden sihteerit), Adoptionsrådgivningen (Adoptioneuvonta), Nätverket Adopterades Röst (Verkosto Adoptoitujen ääni), Barnens Vänner (Lasten ystävät).

Kaikki nämä organisaatiot ja asiantuntijat vastustivat homoadoptiolakia.

Esimerkiksi Ruotsin psykologien järjestö kommentoi seuraavasti: ”Ehdotus perustuu maailmankuvaan, jossa lapsi on sivuseikka ja vanhemmuus on kaikki kaikessa. Ehdotuksen teksti osoittaa täydellistä ymmärryksen puutetta lapsen tarpeita kohtaan.” (Ruotsiksi: Promemorian har tillkommit utifrån en världsbild där barnet är perifert och föräldrarskapet står i centrum. Författningstexten uppvisar en total avsaknad av förståelse för och kunskap om barns behov.)

Världen Idag -lehden haastattelussa 18.5.2005 Lars Ahlin, Ruotsin psykologien järjestön puheenjohtaja, kommentoi järjestönsä antamaa terävää vastausta: ”Me emme yleensä ilmaise itseämme tällä tavalla, jos emme usko, että se oli ehdotuksen suuri puute. Suuri ongelma on se, että emme tiedä, miten lapseen vaikuttaa se, että hänet kasvattaa kaksi samaa sukupuolta olevaa aikuista. Me olemme valinneet ottaa lapsen näkökulman siksi, että tietoa on liian vähän. Todistusaineistoon perustuva tutkimus puuttuu. Tietysti se on vaikea moraalinen ongelma, mutta me emme saa tehdä kokeiluja lapsilla. Jos me olisimme tienneet varmasti, että lapset eivät joudu alttiiksi tarpeettomille vaaroille, olisi tilanne ollut eri. Mutta lapset eivät kykene puolustamaan itseään.”
(”Så här formulerar vi oss inte om det det inte upplevs som en verklig brist i promemorian. Bristen på kunskap om hur barn påverkas av att växa upp med två föräldrar av samma kön är ett stort problem.
- Vi har valt att inta barnperspektivet på grund av att det finns för lite kunskap, den evidensbaserade forskningen saknas. Det är ju visst ett moraliskt dilemma, man kan inte göra experiment på barn. Kunde vi vara säkra på att barnen inte utsätts för onödiga risker, då hade det varit en annan situation.
- Barnen kan ju inte föra sin egen talan.)

Muistakaa että homoseksuaaliset lapset tulevat lähes aina heteroperheistä jossa on mies ja nainen.

Pitäisikö miehen ja naisen välisessä parisuhteessa adopitioikeus kieltää.

Pitäisikö miehen ja naisen välinen avioliitto kieltää.

Näin homoseksuaalisuus loppuu?