Borgåbladetin Jan Erik Andelin kirjoittaa, miten Freudenthalin ajatukset yhä vaikuttavat svenskfinlandissa.
Ensimmäiseksi Andelin siteeraa ulkopuolista lähdettä, Encyclopaedia Britannicaa: ”Freudenthaliin vaikutti voimakkaasti (…) August Sohlman, ruotsalainen lehtimies, joka oli kirjoittanut rasistisen puolustuspuheen Suomen valtaapitävälle ruotsinkieliselle enemmistölle ja vastusti siinä suomalaisuusliikettä. (Freudenthal var starkt påverkad av [...] August Sohlman, en svensk journalist som hade skrivit ett rasistiskt försvar för Finlands dominerande svenska majoritet mot kraven från den finska nationaliströrelsen.)
Irrallisten sitaattien perusteella ei voida tuomita ketään, joka eli kauan sitten. Mutta Andelin toteaa, että samanhenkisiä puheita esiintyy yhä ja varsin epämiellyttävällä tavalla. Kun pakkoruotsi-keskustelu kuumenee, ovat ruotsinkielisten vastaukset usein vaistomaisen Freudenthalhenkisiä – ”suomalainen on vain tyhmä, hänen edellytyksensä oppia kieliä ovat vähäisiä ja haluttomuutensa on suuri, hänen kulttuurinsa on lyhyttä/nuorta, ja vailla syvyyttä. (” - finnen är bara dum i huvet, hans förutsättningar att lära sig språk små och hans ovilja stor, hans kultur kort och grund.”)
Freudenthalin ajatustapa elää ja voi hyvin.
Ensimmäiseksi Andelin siteeraa ulkopuolista lähdettä, Encyclopaedia Britannicaa: ”Freudenthaliin vaikutti voimakkaasti (…) August Sohlman, ruotsalainen lehtimies, joka oli kirjoittanut rasistisen puolustuspuheen Suomen valtaapitävälle ruotsinkieliselle enemmistölle ja vastusti siinä suomalaisuusliikettä. (Freudenthal var starkt påverkad av [...] August Sohlman, en svensk journalist som hade skrivit ett rasistiskt försvar för Finlands dominerande svenska majoritet mot kraven från den finska nationaliströrelsen.)
Irrallisten sitaattien perusteella ei voida tuomita ketään, joka eli kauan sitten. Mutta Andelin toteaa, että samanhenkisiä puheita esiintyy yhä ja varsin epämiellyttävällä tavalla. Kun pakkoruotsi-keskustelu kuumenee, ovat ruotsinkielisten vastaukset usein vaistomaisen Freudenthalhenkisiä – ”suomalainen on vain tyhmä, hänen edellytyksensä oppia kieliä ovat vähäisiä ja haluttomuutensa on suuri, hänen kulttuurinsa on lyhyttä/nuorta, ja vailla syvyyttä. (” - finnen är bara dum i huvet, hans förutsättningar att lära sig språk små och hans ovilja stor, hans kultur kort och grund.”)
Freudenthalin ajatustapa elää ja voi hyvin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Freudenthalin ajatustapa elää ja voi hyvin."
Mitaleja jaettiin vielä vuonna 2007. Freudentalia ne palvovat edelleen.
On hienoa, että löytyy rehellisiä suruja. Kuvaavaa on, että kukaan valtamedian suomalaistoimittaja ei USKALLA kirjoittaa totuutta!
Muutenkin olen huomannut, että Itä-Uudellamaalla on enemmän järkeviä suruja kuin muualla.
Toki poikkeuksiakin löytyy, kuten Mikaela Nylander. Surusveko on samanlainen, oli hän mistä tahansa.
Niin, suomalaisia vain halvennetaan kuin itsestäänselvyytenä.
Halventajina ovat myös usein suomalaiset itse !
Viimeksi tulleessa pressiklubi-ohjelmassa tökkäsi korvaan
kun naistoimittaja kommentoi Heidi Hautalan jupakkaa:
"Meillä on demokratia vielä niin nuorta"...
Siis mitä..... ?
Suomi sai nykyaikaisen yksikamarisen kansanedustuslaitoksen
1906 ja ensimmäiset vaalit mies(nainen) / ääni
periaatteella pidettiin 1907. Muut pohjoismaat oilvat
vielä kaksikamarisia kuten on suuressa osassa
maailmaa nykyäänkin.
Suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä
euroopassa ja kolmantena maailmassa.
Nyt siis tuo kaikki oli merkityksetöntä.
"Meillä on demokratia vielä niin nuorta..."
Näyttäkää maa jossa tämäntasoinen demokratia on
vanhempaa ?
,,,ja keskustelu jatkuu yhä.