Olav S Melin vaikeni myös Freudenthalista
Olav S Melin, Magman toimitsija, kirjoittaa kitkerään sävyyn HBL:ssä Soinista ja Huatalasta ja "maan tavasta", jota hän katsoo kummankin ylläpitäneen.
Hautalan siten, että ei ole eronnut(vaikka Wallinin piti!!) ja Soinin siten, että ei ole erottanut Halla-ahoa.
Mitään Melin ei puhu Freudenthalista ja mitalinjaosta.
Ei mitään siitä, miten Rkp nyt suhtautuu tuohon rasistiin, ihannehahmoonsa, jonka mitalissa lukee: "Pohdi suurmiehen tekoja!"
Etelän Rkp:ssä vallitsee täysi hiljaisuus Freudenthalista.
Pohjanmaan hss-mediassa Freudenthaliin edelleen nojataan ja häntä ei aiota hylätä.
Hautalan siten, että ei ole eronnut(vaikka Wallinin piti!!) ja Soinin siten, että ei ole erottanut Halla-ahoa.
Mitään Melin ei puhu Freudenthalista ja mitalinjaosta.
Ei mitään siitä, miten Rkp nyt suhtautuu tuohon rasistiin, ihannehahmoonsa, jonka mitalissa lukee: "Pohdi suurmiehen tekoja!"
Etelän Rkp:ssä vallitsee täysi hiljaisuus Freudenthalista.
Pohjanmaan hss-mediassa Freudenthaliin edelleen nojataan ja häntä ei aiota hylätä.
Aika erikoista, että Melin hyökkää Hautalaa vastaan. Hautalahan on kova sveko.
Ylensä svekot suojaavat toisiaan. Tosin Melin kannattaa pakkoruotsin poistoa eli eoi ole tavallinen svekosuru.
Ylensä svekot suojaavat toisiaan. Tosin Melin kannattaa pakkoruotsin poistoa eli eoi ole tavallinen svekosuru.
Ilmeisesti Axel Olof Freudenthal on ollut merkittävä henkilö suomenmaalaisessa kielipolitiikassa. Otin hyllystä akateemikko Päiviö Tommilan ja FL Maritta Pohlsin kirjan ”Herää Suomi” 1989. Freudenthal on jostain kumman syystä koko kirjan läpi käyvä henkilö:
s. 65: Ruotsinkielisissä piireissä etenkin sitten kielentutkija A. O. Freudenthalin toiminnan seurauksena ”keksittiin” uudessa tilanteessa ruotsinkielinen kansa, jossa alettiin nähdä omakielinen taustaryhmä. Sen läntisistä juurista ei ollut epäilyksiä; kiistaa käytiin vain sen iästä. Ruotsalaiskansallisen näkemyksen omanneet eivät voineet mitenkään nähdä suomenkielistä ja heimoltaan suomalaiskansallista kansaa omaksi identiteettiryhmäkseen, etenkin jos se edellä mainittujen rotutulkintojen perusteella katsottiin alempitasoiseksi, josta ei ollut sivistyskansaksi.
s 90: Samaan aikaan alkoi myös suomenmielisten vastapuoli hahmottua vivahteikkaammaksi. A. O. Freudenthalin ruotsalaiskansallinen liike alkoi saada jalansijaa laajemmaltikin kuin vain ylioppilaspolitiikassa ja vuonna 1871 syntyi nelisen vuotta elänyt, Freudenthalin ideologista julistusta tunnustava Vikingen-lehti. [juuri tämä Vikingen oli Freudenthalin kielipolitiikan tärkein äänenkannattaja, ja niinpä L A Puntila väitöskirjassaan on hyvin paljon siteerannut Viking-lehdessä olleita Freudenthalin rasistisia kirjoituksia].
s 101: Lehdistö kirjoitti nimenomaan ”svekomaanesista” ja ”ruotsinkiihkoisista” yleisemmin kuin aikaisemmin. Vaikka A. O. Freudenthalin Vikingen ei ollut heti saanutkaan seuraajia, jatkoivat sen työtä poliittista ruotsinmielisyyttä kehittäen Borgåbladet ja Viipurissa ensin Viborgs Tidning ja sitten Östra Finland”.
s 359: Heidän asianajajikseen ilmoittautui nuori yliopistomies A. O. Freudenthal, jonka pääteesejä oli se, että Suomen kansaan kuului kaksi eri kansallisuutta. Valtiolliset ja yhteiskunnalliset olot sekä historia eivät ratkaiseet, sen sijaan erottava tekijä oli kieli.
s 365: Kiven tulo uusmaalaiseen osakuntaan on noteerattu siinä vaiheessa, kun sinne vuonna 1862 ilmestyi ensimmäisiä fennomaaneja, joista svekomaani Freudenthal totesi, että he eivät pelkää julistaa kovaäänisesti fennomaanisia mielipiteitään. ”Ensimmäiselle tilalle panen Kiven, joka on kirjoittanut Kullervon ja on raivokas tai täysin käännyttämätön ihminen”.
s 388: Samalla kieli-kansallisuusideologialla mitä Snellman edusti kärjisti sitten kielitaistelun uudelleen A. O. Freudenthal, svekomanian johtava ideologi. Freudenthalin falangi, ”Viikingit”, oli monessa suhteessa rakikaalifennoihin verrattava rabulistiryhmä, joka sai osakseen suurta huomiota.
s 415: Ruotsinkieliset ovat Freudenthalin ja hänen jälkeensä kielipuolueen oppien mukaisesti harjoittaneet eristäytymispolitiikkaa puhumalla ruotsinkielisestä ”kansallisuudesta” vastakohtana suomalaisille.
Jos todella haluaa paneutua Axel Olof Freudenthalin rotuoppeihin, niin silloin on välttämättä mentävä Vikingen –lehden kirjoituksiin, jotka L. A. Puntila on huolellisesti tutkinut väitöskirjassaan. Monenmoista rasismia kuului Freudenthalin aikakauteen, mutta suomalaisiin, jotka hän sentään tunsi läpikotaisin, hänen rasistinen suhtautumisensa oli aikakauteenkin suhteutettuna ääri-ilmiö. Ja tällaisen rasistin nimeä kantaa edelleen Rkp:n jakama Freudenthal-mitali ”i tre valör”, josta kultaisen on saanut vain Elisabeth Rehn (jonka kuningatartien Suomen tasavallan presidentiksi kuulemma katkaisi Suomalaisuuden Liitto ry).
s. 65: Ruotsinkielisissä piireissä etenkin sitten kielentutkija A. O. Freudenthalin toiminnan seurauksena ”keksittiin” uudessa tilanteessa ruotsinkielinen kansa, jossa alettiin nähdä omakielinen taustaryhmä. Sen läntisistä juurista ei ollut epäilyksiä; kiistaa käytiin vain sen iästä. Ruotsalaiskansallisen näkemyksen omanneet eivät voineet mitenkään nähdä suomenkielistä ja heimoltaan suomalaiskansallista kansaa omaksi identiteettiryhmäkseen, etenkin jos se edellä mainittujen rotutulkintojen perusteella katsottiin alempitasoiseksi, josta ei ollut sivistyskansaksi.
s 90: Samaan aikaan alkoi myös suomenmielisten vastapuoli hahmottua vivahteikkaammaksi. A. O. Freudenthalin ruotsalaiskansallinen liike alkoi saada jalansijaa laajemmaltikin kuin vain ylioppilaspolitiikassa ja vuonna 1871 syntyi nelisen vuotta elänyt, Freudenthalin ideologista julistusta tunnustava Vikingen-lehti. [juuri tämä Vikingen oli Freudenthalin kielipolitiikan tärkein äänenkannattaja, ja niinpä L A Puntila väitöskirjassaan on hyvin paljon siteerannut Viking-lehdessä olleita Freudenthalin rasistisia kirjoituksia].
s 101: Lehdistö kirjoitti nimenomaan ”svekomaanesista” ja ”ruotsinkiihkoisista” yleisemmin kuin aikaisemmin. Vaikka A. O. Freudenthalin Vikingen ei ollut heti saanutkaan seuraajia, jatkoivat sen työtä poliittista ruotsinmielisyyttä kehittäen Borgåbladet ja Viipurissa ensin Viborgs Tidning ja sitten Östra Finland”.
s 359: Heidän asianajajikseen ilmoittautui nuori yliopistomies A. O. Freudenthal, jonka pääteesejä oli se, että Suomen kansaan kuului kaksi eri kansallisuutta. Valtiolliset ja yhteiskunnalliset olot sekä historia eivät ratkaiseet, sen sijaan erottava tekijä oli kieli.
s 365: Kiven tulo uusmaalaiseen osakuntaan on noteerattu siinä vaiheessa, kun sinne vuonna 1862 ilmestyi ensimmäisiä fennomaaneja, joista svekomaani Freudenthal totesi, että he eivät pelkää julistaa kovaäänisesti fennomaanisia mielipiteitään. ”Ensimmäiselle tilalle panen Kiven, joka on kirjoittanut Kullervon ja on raivokas tai täysin käännyttämätön ihminen”.
s 388: Samalla kieli-kansallisuusideologialla mitä Snellman edusti kärjisti sitten kielitaistelun uudelleen A. O. Freudenthal, svekomanian johtava ideologi. Freudenthalin falangi, ”Viikingit”, oli monessa suhteessa rakikaalifennoihin verrattava rabulistiryhmä, joka sai osakseen suurta huomiota.
s 415: Ruotsinkieliset ovat Freudenthalin ja hänen jälkeensä kielipuolueen oppien mukaisesti harjoittaneet eristäytymispolitiikkaa puhumalla ruotsinkielisestä ”kansallisuudesta” vastakohtana suomalaisille.
Jos todella haluaa paneutua Axel Olof Freudenthalin rotuoppeihin, niin silloin on välttämättä mentävä Vikingen –lehden kirjoituksiin, jotka L. A. Puntila on huolellisesti tutkinut väitöskirjassaan. Monenmoista rasismia kuului Freudenthalin aikakauteen, mutta suomalaisiin, jotka hän sentään tunsi läpikotaisin, hänen rasistinen suhtautumisensa oli aikakauteenkin suhteutettuna ääri-ilmiö. Ja tällaisen rasistin nimeä kantaa edelleen Rkp:n jakama Freudenthal-mitali ”i tre valör”, josta kultaisen on saanut vain Elisabeth Rehn (jonka kuningatartien Suomen tasavallan presidentiksi kuulemma katkaisi Suomalaisuuden Liitto ry).
1 VASTAUS:
No en minä noista sitaateista löydä mitään rasismiin viittaavaa? Löydästkö muka sinä?
Kyseessä oli aikoinaan kahden aatesunnan ristiriita ja näkemyserot. Entä sitten?
Itse siteeraat: " ”Viikingit”, oli monessa suhteessa radikaalifennoihin verrattava rabulistiryhmä, joka sai osakseen suurta huomiota."
Svekomania vs fennomania, jälkimmäinen oli ensin.
"Jos todella haluaa paneutua Axel Olof Freudenthalin rotuoppeihin, niin silloin on välttämättä mentävä Vikingen –lehden kirjoituksiin, jotka L. A. Puntila on huolellisesti tutkinut väitöskirjassaan."
Mikset muka itse ole paneutunut koska asia on sinulle niin tärkeä? Vastaan puolestasi. Koska lehdestä ei ole löydettävissä suoria sitaatteja!
Autosuomalainen Puntila on tulkinnut lehden henkeä ja aatemaailmaa.
Jos AOF olisi ollut merkittävä politikko hänen jäljiltään löytyisi kirjallista tuotantoa ja puheita yms mutta lötyy vain Puntilan väitöskirja jossa Puntila kertoo mitä svekomaanit ajattelivat ja mihin ideologiaan he kansalliaatteensa nojasivat sekä Vikingen lehden vanhat numerot Valtionarkistossa!
KÖYHÄÄ TALA!! MISSÄ TODISTEET???
AOF on netti fennojen luoma brändi!!!
Googlatkaa ihmeessä, löytyy pari Wiki-artikkelia henkilösta AOF ja loput jutut on keskustelupalstojen spämmiä!!! Verratkaapa Snellmannin joka sentään oli oikea politikko!
Kyseessä oli aikoinaan kahden aatesunnan ristiriita ja näkemyserot. Entä sitten?
Itse siteeraat: " ”Viikingit”, oli monessa suhteessa radikaalifennoihin verrattava rabulistiryhmä, joka sai osakseen suurta huomiota."
Svekomania vs fennomania, jälkimmäinen oli ensin.
"Jos todella haluaa paneutua Axel Olof Freudenthalin rotuoppeihin, niin silloin on välttämättä mentävä Vikingen –lehden kirjoituksiin, jotka L. A. Puntila on huolellisesti tutkinut väitöskirjassaan."
Mikset muka itse ole paneutunut koska asia on sinulle niin tärkeä? Vastaan puolestasi. Koska lehdestä ei ole löydettävissä suoria sitaatteja!
Autosuomalainen Puntila on tulkinnut lehden henkeä ja aatemaailmaa.
Jos AOF olisi ollut merkittävä politikko hänen jäljiltään löytyisi kirjallista tuotantoa ja puheita yms mutta lötyy vain Puntilan väitöskirja jossa Puntila kertoo mitä svekomaanit ajattelivat ja mihin ideologiaan he kansalliaatteensa nojasivat sekä Vikingen lehden vanhat numerot Valtionarkistossa!
KÖYHÄÄ TALA!! MISSÄ TODISTEET???
AOF on netti fennojen luoma brändi!!!
Googlatkaa ihmeessä, löytyy pari Wiki-artikkelia henkilösta AOF ja loput jutut on keskustelupalstojen spämmiä!!! Verratkaapa Snellmannin joka sentään oli oikea politikko!
Onko Tala saanut kerättyä nimiä listoille? Kansa on selvästi kyllästynyt näiden talojen ruotsinkielisiä koskevaan mustamaalaukseen. Nyt nämä talat ovat onneksi suurimpana jarruna nimien keräämiselle, ei kukaan täysjärkinen jaksa tuollaista yksisilmäistä kiihkoilua katsella.
1 VASTAUS:
Eihän Suomessa sodan jälkeen ole ketkään muut kansalliskiihkoillut kuin svekosurut!
Jos nousee yksi suomalainen tekemään samaa, niin johan meteli syntyy.
Pohdi tätä Jeesuksen sanomaa ja tee johtopäätös:
" Ota ensin hirsi pois omasta silmästä ja sitten vasta malka toisen silmästä"
Jos nousee yksi suomalainen tekemään samaa, niin johan meteli syntyy.
Pohdi tätä Jeesuksen sanomaa ja tee johtopäätös:
" Ota ensin hirsi pois omasta silmästä ja sitten vasta malka toisen silmästä"
Ahvenanmaalaisten pyhimmästä muistomerkistä on otettu kuvia:
http://www.nordisk.nu/gallery/index.php?n=3932
http://agricola.utu.fi/keskustelu/images/kuvitus/hakaristi_ahvenanmaa.jpg
http://www.nordisk.nu/gallery/index.php?n=3932
http://agricola.utu.fi/keskustelu/images/kuvitus/hakaristi_ahvenanmaa.jpg
Freudenthal var nog en viktig Jesus för varenda finlandssvensk. Så har det alltid varit, och så kommer det att vara. För evigt.
På natten satt han i källaren och injicerade gult och svart bläck i råttors ögonvitor för att dom skulle få en svekoman-look. Ibland såg man honom i Tuonela där han smög omkring och målade svanar i smyg. Han var helt övertygad om att dom skulle bli tvättäkta finlandssvenskar bara man målade dom tillräckligt ofta och avlade dom enligt vinkeln på näbben (uppåt=sveko, nedåt=fenno).
Många vet inte att Freudenthal var en hård kompositör också. Han skrev en av dom första kompositionerna för syntetisator med "Axel F", som sedan Harold Faltermayer blev känd för http://www.youtube.com/watch?v=dASqLXiuomY
Han har också grundat ett institut för matematisk rashygien som har specialiserat sig på det integrala motsatsförhållandet mellan IQ och tandtroll. http://www.fisme.science.uu.nl/fisme/en/
Amen
På natten satt han i källaren och injicerade gult och svart bläck i råttors ögonvitor för att dom skulle få en svekoman-look. Ibland såg man honom i Tuonela där han smög omkring och målade svanar i smyg. Han var helt övertygad om att dom skulle bli tvättäkta finlandssvenskar bara man målade dom tillräckligt ofta och avlade dom enligt vinkeln på näbben (uppåt=sveko, nedåt=fenno).
Många vet inte att Freudenthal var en hård kompositör också. Han skrev en av dom första kompositionerna för syntetisator med "Axel F", som sedan Harold Faltermayer blev känd för http://www.youtube.com/watch?v=dASqLXiuomY
Han har också grundat ett institut för matematisk rashygien som har specialiserat sig på det integrala motsatsförhållandet mellan IQ och tandtroll. http://www.fisme.science.uu.nl/fisme/en/
Amen
Parannamme palvelua
