Lisäpöytäkirja "talvisota"

Miten? Millä voimilla? Eiväthän he pystyneet syksyllä 1944 miehittämään huomattavasti pienempää Suursaarta keskellä Suomenlahtera? Etelä-Suomen miehitys vuonna 1945 on ankka ja täyttä utopiaa!

Voimaton! kirjoitti:

Miten? Millä voimilla? Eiväthän he pystyneet syksyllä 1944 miehittämään huomattavasti pienempää Suursaarta keskellä Suomenlahtera? Etelä-Suomen miehitys vuonna 1945 on ankka ja täyttä utopiaa!

Hitlerin laskutaidoillahan koko sota aloitettin ja käytiin loppuun asti.

Voimaton! kirjoitti:

Miten? Millä voimilla? Eiväthän he pystyneet syksyllä 1944 miehittämään huomattavasti pienempää Suursaarta keskellä Suomenlahtera? Etelä-Suomen miehitys vuonna 1945 on ankka ja täyttä utopiaa!

Nythän ei ollut kyse siitä mihin se olisi pystynyt vaan mitä se harkitsi.
Tuo Suursaaren testilaboratorio varmasti _hiukan_ hillitsi aikeita.
Muista Fabritius.

voimissaan? kirjoitti:

Nythän ei ollut kyse siitä mihin se olisi pystynyt vaan mitä se harkitsi.
Tuo Suursaaren testilaboratorio varmasti _hiukan_ hillitsi aikeita.
Muista Fabritius.

Hehe. Minä harkitsen myös Mersua, mutta tyydyn Golfiin. Onko nykyään 'harkitseminen' noin suuri asia?

Voimaton! kirjoitti:

Miten? Millä voimilla? Eiväthän he pystyneet syksyllä 1944 miehittämään huomattavasti pienempää Suursaarta keskellä Suomenlahtera? Etelä-Suomen miehitys vuonna 1945 on ankka ja täyttä utopiaa!

Saksahan laidastaan miehitti valtiot, jotka halusivat erota sodasta ja jättää Saksan johtaman leirin, Suomi taisi olla ainoa joka jäi miehittämättä.

Syynä oli varmasti se, että Saksa ei olisi siihen yksinkertaisesti pystynyt enää 1944 loppukesästä, Suomen armeija oli ollut koko sodan ajan ihan eri tasolla, kuin oli Italian ja muiden liittolaisten joukot, saksalaiset tajusivat myös sen, että torjuntavoitoissa väläytetty voima, osoitti nimenomaan sen, että Suomi ei ole näännyttänyt itseään vielä loppuun, kuten on monet muut maat, vaan on valmis käymään ratkaisutaisteluita, ketä tahansa vastaan.

Suomalaiset oli myös valmistautuneet erittäin hyvin tähän irtautumiseen, saksalaisten joukot oli alueilla joilla ei sotatopimien kannalta ollut mitään merkitystä Suomelle, avainkohdat valtakunnasta oli täysin suomalaisten hallussa ja jopa saksalaisten joukkojen kuljetukset pääkaupungin läpi, oli kokonaan lopetettu jo 1943 vuoden alussa.

Eli suomalaiset oli seuranneet tapahtumia muissa maissa ja ottaneet niistä opikseen, eli Suomea ei samalla tavalla enää pystytty yllättämään, kuten muut oli yllätetty.

näinhän semeni kirjoitti:

Saksahan laidastaan miehitti valtiot, jotka halusivat erota sodasta ja jättää Saksan johtaman leirin, Suomi taisi olla ainoa joka jäi miehittämättä.

Syynä oli varmasti se, että Saksa ei olisi siihen yksinkertaisesti pystynyt enää 1944 loppukesästä, Suomen armeija oli ollut koko sodan ajan ihan eri tasolla, kuin oli Italian ja muiden liittolaisten joukot, saksalaiset tajusivat myös sen, että torjuntavoitoissa väläytetty voima, osoitti nimenomaan sen, että Suomi ei ole näännyttänyt itseään vielä loppuun, kuten on monet muut maat, vaan on valmis käymään ratkaisutaisteluita, ketä tahansa vastaan.

Suomalaiset oli myös valmistautuneet erittäin hyvin tähän irtautumiseen, saksalaisten joukot oli alueilla joilla ei sotatopimien kannalta ollut mitään merkitystä Suomelle, avainkohdat valtakunnasta oli täysin suomalaisten hallussa ja jopa saksalaisten joukkojen kuljetukset pääkaupungin läpi, oli kokonaan lopetettu jo 1943 vuoden alussa.

Eli suomalaiset oli seuranneet tapahtumia muissa maissa ja ottaneet niistä opikseen, eli Suomea ei samalla tavalla enää pystytty yllättämään, kuten muut oli yllätetty.

kyllä kuljetettiin kesäkuun lopussa -44 Tallinnasta Suomeen Helsingin kautta.

"ja jopa saksalaisten joukkojen kuljetukset pääkaupungin läpi, oli kokonaan lopetettu jo 1943 vuoden alussa."

Pois Greif kyllä vietiin Hangon kautta elokuun alussa ja pääkaupunkia suojaava Osasto H oli hälytettynä.

123. D eli Greif kirjoitti:

kyllä kuljetettiin kesäkuun lopussa -44 Tallinnasta Suomeen Helsingin kautta.

"ja jopa saksalaisten joukkojen kuljetukset pääkaupungin läpi, oli kokonaan lopetettu jo 1943 vuoden alussa."

Pois Greif kyllä vietiin Hangon kautta elokuun alussa ja pääkaupunkia suojaava Osasto H oli hälytettynä.

Tuusulassa oli divisioona, vedettynä rintamalta "lepäämään" .

näinhän se meni kirjoitti:

Tuusulassa oli divisioona, vedettynä rintamalta "lepäämään" .

Oli kyllä koulutuskeskus, jossa pataljoonan verran 1926 syntyneitä ja rykmentin esikunta.

Voimaton! kirjoitti:

Miten? Millä voimilla? Eiväthän he pystyneet syksyllä 1944 miehittämään huomattavasti pienempää Suursaarta keskellä Suomenlahtera? Etelä-Suomen miehitys vuonna 1945 on ankka ja täyttä utopiaa!

Joo kyllä se tuossa vaiheessa oli ihan utopiaa.

Mutta alkuvuodesta -44 Suomen johto joutui ottamaan tuonkin vaihtoehdon huomioon.

Ylin johto pelkästi, että mikäli NL:n ennen suurhyökkäystä tarjoamat rauhanehdot hyväksyttäisiin armeijan vielä seisoessa voittamattomana valloitetuilla alueilla kaukana Karjalassa, pidettäisiin raskaan rauhan solmineita poliitikkoja hermonsa menettäneinä maanpettureina.

Niinpä armeijan tehokkuus sodassa Saksaa vastaa sen yrittäessä maan miehittämistä voisi olla niin ja näin. Tuossa vaiheessa Baltiakin oli edelleen Saksan hallussa joten tukialueita maihinnousulle vielä oli. Silloin kun Suomi hyväksyi aselevon, saksalaiset oli ajettu jo kauas Suomenlahden etelärannalta.

Näin ulkomuistista, joku varmaan voisi vähän tarkentaa.

-Make- kirjoitti:

Joo kyllä se tuossa vaiheessa oli ihan utopiaa.

Mutta alkuvuodesta -44 Suomen johto joutui ottamaan tuonkin vaihtoehdon huomioon.

Ylin johto pelkästi, että mikäli NL:n ennen suurhyökkäystä tarjoamat rauhanehdot hyväksyttäisiin armeijan vielä seisoessa voittamattomana valloitetuilla alueilla kaukana Karjalassa, pidettäisiin raskaan rauhan solmineita poliitikkoja hermonsa menettäneinä maanpettureina.

Niinpä armeijan tehokkuus sodassa Saksaa vastaa sen yrittäessä maan miehittämistä voisi olla niin ja näin. Tuossa vaiheessa Baltiakin oli edelleen Saksan hallussa joten tukialueita maihinnousulle vielä oli. Silloin kun Suomi hyväksyi aselevon, saksalaiset oli ajettu jo kauas Suomenlahden etelärannalta.

Näin ulkomuistista, joku varmaan voisi vähän tarkentaa.

Ei se ihan noin ollut, saksalaiset olivat kyllä vielä Virossa ja taistelut Balttiasta käytiin Suomen taistelujen jälkeen, Suomessa torjuntaisteluissa palvelleet virolaiset menivät omiin rytinöihinsä välittömästi, kun joukot saatiin täältä irrotettua.

Vaara tossa mainitsemassasi skenaariossa oli pikemminkin se, että jos välit laitetaan saksan kanssa poikki ennenkuin rajoillamme olevat puna-armeijan yhtymät tuhotaan, niin joudutaan taistelemaan yhtäaikaa kahta suurvaltaa vastaan, eli Saksaa ja N-liittoa.
Mikään sopimushan ei sitä takaisi, etteikä myös N-liitto tulisi mukaan estämään saksalaisten mahdollista maahantunkeutumista, kun välit siihen laitetaan poikki.

Siinä mielessä oli täysin selvä, että on järkevämpää käydä taistelut ensin ja vasta sitten kun varsinaisen vihollisen sotilaallinen voima on syöty alueella, laitetaan välit poikki Saksaan, sillä asetoimitukset katkeaa samalla hetkellä kun tieto aselevosta N-liiton kanssa ilmoitetaan julkisesti.