Laulaessani tai vain ajatellessani virttä huomasin Haavion sanoista muodostuvan rukouksen. Oma henkeni yhtyi haparoiden anomaan tuoretta näkyä Suomen Siionille siitä, mitä merkitsee olla Kristuksen ruumis tässä ajassa, tässä maassa. Herra, aloita minusta! Merkillisen lähelle tulevaa runoa ja rukousta, sanoisin. Lue, laula, tässä ovat virren sanat.
Orjantappuroita kasvaa
syntiinlankeemuksen maa.
Moni harhaa turvatonna
tuntematta Jumalaa.
Jaksammeko, Herran kansa,
nähdä kylmin sydämin
vihamiehen saalistusta,
julmaa valtaa helvetin?
Moni kantaa kärsimystään
epätoivo sielussaan.
Moni vaipuu vierellämme
paatuneena kuolemaan.
Käytämmekö itsekkäästi
Herran suomaa armoa?
Eikö Jeesus Kristus kuollut
kaiken kansan puolesta?
Jeesus käski riemuvuotta
maailmalle kuuluttaa,
vangituille, sorretuille
viedä voiton sanomaa.
Jeesus käski riivaajaiset
lannistaa ja syöstä pois.
Sairaita hän neuvoi tuomaan
kärsimyksen yöstä pois.
Jeesus, pyhän nimes tähden
vuoksi kalliin veresi
valtakuntas työhön lähden,
apuun lähimmäisteni.
Kerron heille armostasi,
rakkautes työtä teen.
Kärsivien taakkaa kannan,
kuivaan tuskan kyyneleen.
Armopalkan saanhan sulta:
ilon auttaa, palvella.
Aarteeni sä itse olet,
Jeesus, kaikki kaikessa.
Saavu, Jeesus, ikävöity
seurakuntas odottaa.
Kerran luodaan, lupasithan,
uusi taivas, uusi maa.
http://www.patmos.fi/leo_meller_blogi/?entityId=166
Orjantappuroita kasvaa
syntiinlankeemuksen maa.
Moni harhaa turvatonna
tuntematta Jumalaa.
Jaksammeko, Herran kansa,
nähdä kylmin sydämin
vihamiehen saalistusta,
julmaa valtaa helvetin?
Moni kantaa kärsimystään
epätoivo sielussaan.
Moni vaipuu vierellämme
paatuneena kuolemaan.
Käytämmekö itsekkäästi
Herran suomaa armoa?
Eikö Jeesus Kristus kuollut
kaiken kansan puolesta?
Jeesus käski riemuvuotta
maailmalle kuuluttaa,
vangituille, sorretuille
viedä voiton sanomaa.
Jeesus käski riivaajaiset
lannistaa ja syöstä pois.
Sairaita hän neuvoi tuomaan
kärsimyksen yöstä pois.
Jeesus, pyhän nimes tähden
vuoksi kalliin veresi
valtakuntas työhön lähden,
apuun lähimmäisteni.
Kerron heille armostasi,
rakkautes työtä teen.
Kärsivien taakkaa kannan,
kuivaan tuskan kyyneleen.
Armopalkan saanhan sulta:
ilon auttaa, palvella.
Aarteeni sä itse olet,
Jeesus, kaikki kaikessa.
Saavu, Jeesus, ikävöity
seurakuntas odottaa.
Kerran luodaan, lupasithan,
uusi taivas, uusi maa.
http://www.patmos.fi/leo_meller_blogi/?entityId=166
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä virsi tuli tarpeeseen.
Olemme mieheni kanssa keskustelleet tämän viikon tapahtumista ja todenneet, että haluaisimme suorastaan paeta johonkin tätä kaikkea jumalattomuutta.Kun päivä päivältä ja viikko viikolta tulee aina uutta Raamattuun uskovia ihmisiä vastaan.Milloin hyvänsä avaa tv:n tai lehden, aina on jotakin homoista,kirkon "uusista" tuulista ja yleensä kaikesta jumalattomuudesta.Nytkö vasta runsaan 2000vuoden jälkeen on löytynyt oikea viisaus Raamatusta.Ne, jotka haluavat perustaa "vanhaan" Raamatun ilmoitukseen, työnnetään mediassa ja jopa "uususkovaistenkin"kautta maan rakoon.Tulee taivasikävä päästä tätä kaikkea pakoon.
Kuitenkin lopun aikoina ymmärrämme kaiken vain pahenevan.On nostettava päämme ja pidettävä oma rukouselämä ja muukin elämä lähellä Herraa.
Pääsemme em. virren sanoin kerran taivaaseen kaikkea tätä pakoon,kun luodaan uusi taivas,uusi maa.Jaksetaan vielä hetki ja yritetään kertoa tästä määränpäästämme mahdollisimman monelle.
Herra armahda vielä maatamme ja kansaamme!
Eräs lukija Mellerin runosta
Onpa ihana virsi !