Puurakentaminen

"Kyllä ne sienet ja mikrobit kasvaa siinä betonipinnassakin kun sopiva kosteuden suoma kasvualusta löytyy. "

Aivan, kyllä betoni voi olla sienien ja mikrobien ksvualusta, mutta ei niiden (eikä tulen) ruokaa. Siinä se oleellinen ero.

"Puu tuhoutuu ainoastaan saamalla kosteutta samoin kuin betonikin. "

Mutta entäpä nämä vedenalaiset betonirakenteet? Unohtuiko se betonille kuuluva ominaisuus, että sen puristuslujuus vain lisääntyy kosteissa oloissa.

Betoni kestää. kirjoitti:

"Kyllä ne sienet ja mikrobit kasvaa siinä betonipinnassakin kun sopiva kosteuden suoma kasvualusta löytyy. "

Aivan, kyllä betoni voi olla sienien ja mikrobien ksvualusta, mutta ei niiden (eikä tulen) ruokaa. Siinä se oleellinen ero.

"Puu tuhoutuu ainoastaan saamalla kosteutta samoin kuin betonikin. "

Mutta entäpä nämä vedenalaiset betonirakenteet? Unohtuiko se betonille kuuluva ominaisuus, että sen puristuslujuus vain lisääntyy kosteissa oloissa.

Lue lisää

Ei unohtunut ensinnäkään vedenalaisiin valuihin siltoihin ei käytetä normaalia betonia. Kysymys on siitä betonielementit laitetaan villojen päälle vielä märkien sellaisten homehtuminen on varmaa. Vesieristyksistä ei huolehdita oikein eikä anneta riittävästi kuivumisaikaa.

Ferrobetonista pientalojen rungot!
Suomessa on rakennettu ferrobetonista kymmeniä vuosia. Katsokaa vaikka rapattuja seiniä. Ne ovat ferrobetonia(http://www.ferrocement.com). Seinässä on sinkittyä teräsverkkoa ja rappaus, ferrobetonissa sinkittyä teräsverkkoa ja erikoisbetonia. Siitä on tehty muualla maailmassa moskeijoitten katot, vesijohdot, viemärit, tornitalot, uima-altaat, jäte- ja vesisäiliöt, pientalot, hallit ja Suomessa yli 40 vuotta laivoja tai veneitä, uivia lomamökkejä, laitureita, siltoja, uuneja, saunan kiukaita, lietelantaloita, kalankasvatusaltaita, perunakellareiden vesieristeitä, lämpömuureja, kasvihuoneitten ja lintuloitten lämmitettäviä kasvualustoja jne.!

Minusta kaikki puutalot, alustat, rungot ja puutalojen paloseinät pitäisi tehdä ferrobetonista! Sen jälkeen rungon voi vuorata puulla, tapetilla, tiilellä tai millä kukin haluaa. Puu on kaunista ja suositeltavaa. Lisäksi sitä on meillä paljon. Ikävä vain, että sitä ei nykyisin valkata eikä valikoida oikeisiin käyttötarkoituksiin, kuten ennen. Suomi osaa viedä, mutta ei jalostaa puuta?

Ferrobetonikokemuksia on Suomessa runsaati yli 40 vuoden ajalta mm. VTT:llä ja lukuisilla alan asiantuntijoilla. Tämän teräsverkkolaminaatin ongelmia ovat betonimenekin romahtaminen verrattuna massiiviseen betonirakentamiseen, raudoittajien ammattitaidottomuus tehdä teräsverkkolaminaattia, rakennustarkastajien ja viranomaisten tietämättömyys koko asiasta.

Puinen pientalo tai pienkerrostalo on nopea ja helppo rakentaa ferrobetonista (teräsverkkolaminoimalla) puu- tai teräsrungon varassa. Runko tehdään tietysti rasituskohtien mukaan mitoitettuna.
Ferrobetonin(kansainvälisesti ferrocement.com) toi Suomeen 1970 Suomen Betoniyhdistyksen dosentti Heikki Kaitila ennen kuolemaansa. Hänen mielestään ferrocement ei kuvannut materiaalia ja rakennetta oikein, kuten ei myös sementti perinteisessä betonirakentamisessa. Siksi Suomessa se on Ferrobetoni, joka on erikoisbetonia: Kvartsia, paksusinkkistä verkkoa, runkoteräksiä, vettä ja silikaa. Siinä käytettävä betoni on kuin hartsi, jonka moni tuntee, teräkset täysin suojattu, verkot sitkistävät rakenteen ja ominaispaino alumiinin luokkaa. Valmis ohut ferrobetonirakenne on siitä erilainen kuin massiivibetoni, että se on elastinen ja kimmoisa( vertaa lujitemuoviin)
Kuoripaksuudet ovat esim. 150 m2:n talossa n. 10 mm ja itsekantavat, 8 m:n jännevälillä olevat katot 15 mm, lämmönkerääjäputkien kohdalta 20 mm.
Massa on erittäin hidasta ja siksi sitä voi kuvioida erilaisilla pintakuvioilla tai valaa suoraan muotissa vaikka tiilikaton kuvioksi.

Puu on ollut vuosituhansia luonnonmukainen rakennusaine. Mutta tämän päivän ns. vihreät ovat kiivaasti betonin ja kivihiilen kannattajia. Jos ei näin, ja he eivät asuisi näillä mielipiteillä, niin olisivat muualla, sielä missä on luonnonmukaista rakennusta ja seutua. Mutta lentely veronmaksajien rahoilla ympäri maailmaa on mukavaa, voi sitten välillä pistäytyä Suomessa puhumassa potaskaa. Kansalle.

Isofaija kirjoitti:

Ferrobetonista pientalojen rungot!
Suomessa on rakennettu ferrobetonista kymmeniä vuosia. Katsokaa vaikka rapattuja seiniä. Ne ovat ferrobetonia(http://www.ferrocement.com). Seinässä on sinkittyä teräsverkkoa ja rappaus, ferrobetonissa sinkittyä teräsverkkoa ja erikoisbetonia. Siitä on tehty muualla maailmassa moskeijoitten katot, vesijohdot, viemärit, tornitalot, uima-altaat, jäte- ja vesisäiliöt, pientalot, hallit ja Suomessa yli 40 vuotta laivoja tai veneitä, uivia lomamökkejä, laitureita, siltoja, uuneja, saunan kiukaita, lietelantaloita, kalankasvatusaltaita, perunakellareiden vesieristeitä, lämpömuureja, kasvihuoneitten ja lintuloitten lämmitettäviä kasvualustoja jne.!

Minusta kaikki puutalot, alustat, rungot ja puutalojen paloseinät pitäisi tehdä ferrobetonista! Sen jälkeen rungon voi vuorata puulla, tapetilla, tiilellä tai millä kukin haluaa. Puu on kaunista ja suositeltavaa. Lisäksi sitä on meillä paljon. Ikävä vain, että sitä ei nykyisin valkata eikä valikoida oikeisiin käyttötarkoituksiin, kuten ennen. Suomi osaa viedä, mutta ei jalostaa puuta?

Ferrobetonikokemuksia on Suomessa runsaati yli 40 vuoden ajalta mm. VTT:llä ja lukuisilla alan asiantuntijoilla. Tämän teräsverkkolaminaatin ongelmia ovat betonimenekin romahtaminen verrattuna massiiviseen betonirakentamiseen, raudoittajien ammattitaidottomuus tehdä teräsverkkolaminaattia, rakennustarkastajien ja viranomaisten tietämättömyys koko asiasta.

Puinen pientalo tai pienkerrostalo on nopea ja helppo rakentaa ferrobetonista (teräsverkkolaminoimalla) puu- tai teräsrungon varassa. Runko tehdään tietysti rasituskohtien mukaan mitoitettuna.
Ferrobetonin(kansainvälisesti ferrocement.com) toi Suomeen 1970 Suomen Betoniyhdistyksen dosentti Heikki Kaitila ennen kuolemaansa. Hänen mielestään ferrocement ei kuvannut materiaalia ja rakennetta oikein, kuten ei myös sementti perinteisessä betonirakentamisessa. Siksi Suomessa se on Ferrobetoni, joka on erikoisbetonia: Kvartsia, paksusinkkistä verkkoa, runkoteräksiä, vettä ja silikaa. Siinä käytettävä betoni on kuin hartsi, jonka moni tuntee, teräkset täysin suojattu, verkot sitkistävät rakenteen ja ominaispaino alumiinin luokkaa. Valmis ohut ferrobetonirakenne on siitä erilainen kuin massiivibetoni, että se on elastinen ja kimmoisa( vertaa lujitemuoviin)
Kuoripaksuudet ovat esim. 150 m2:n talossa n. 10 mm ja itsekantavat, 8 m:n jännevälillä olevat katot 15 mm, lämmönkerääjäputkien kohdalta 20 mm.
Massa on erittäin hidasta ja siksi sitä voi kuvioida erilaisilla pintakuvioilla tai valaa suoraan muotissa vaikka tiilikaton kuvioksi.

Lue lisää

Vai että saunan kiukaita BETONISTA !!! Kerro missä niitä voi käydä ihailemassa!

Joo, kyllähän niin puu -kuin mineraalipohjaisistakin rakennusmateriaaleissa esiintyy rakennsuvirheiden tuloksena pahoja puutteellisuuksia. Mutta avasin keskustelun lähinnä sellaisa rakentamista koskien, jossa nämä virheet on onnistuttu välttämään. Mielestäni mineraalipohjaisia materiaaleja on viime aikoina alettu aivan perustettomasti karsastaa. Mutta kyllä myös samantasoisten rakennusvirheiden kohdallakin mineraalipohjaiset materialit menestyvät puuta paremmin, joku sanoisi ylivertaisesti.

Mutta lopuksi haluan esittää lukijoille pohdinnan arvoisen esimerkkiväittämän: Jos olet myymässä kymmenen vuoden ikäistä omakotitaloasi, niin olen sitä mieltä, että lähes kaikki toivovat siinä tilanteessa, että kyseessä olisi kivitalo, eikä puutalo.

"Jos puusta ei rakennettaisi mitään, ja joku insinööri ehdottaisi että aletaan tekemään puutaloja niin todennäköisesti hänet naurettaisiin pihalle."

Olen samaa mieltä niin siteeratun virkkeen, kuin myös lopputekstin osalta. Avasin keskustelun tarkoituksella hieman provosoivasti, sillä minua on alkanut kiusata medissa levinnyt villitys ylistää puurakentamista materiaalin itsensä takia. Kyllä puusta voi rakentaa asuintaloja ja viihtyisiähän niistä tuleekin. Puusta myös kehitellään jatkuvasti uusia hyviä tuotteita.

Mutta kaiken tämän keskellä pitää muistaa mineraalipohjaisten tuotteiden hyvät puolet. Ei puu voi niiden kanssa kilpailla muuten kuin tällaisten seikkojen, kuten viihtyisyyden, kotimaisuuden ja hankintahintansa puitteissa. Hintaetu tosin alkaa muuttua kyseenalaiseksi tuotteen käyttövuosien kertymisen myötä.

Minua ainakin suorastaan kammottaa nuo ajetut paloturvallisuusvaatimusten muutokset siinä tavoitteessa, että puusta voitaisiin alkaa rakentaa monikerroksisia kerrostaloja. En kammoksu kehitystä pelkästään mahdollisten tulipalojen, vaan myös vesivahinkojen takia.