Susien pannoitusta tekee Suomessa neljän miehen tiimi, jota johtaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen.
Ryhmä on kuluvan talven aikana pannoittanut jo 14 sutta eri puolilla maata.
Yhden suden pannoituksen on arvioitu maksavan alle 10 000 euroa. Pannoitukseen liittyviin helikopterilentoihin tutkijoilla on tänä keväänä käytössään 60 000 euroa.
"Parempi pysyä poissa"
Pannoitus on sujunut tänä vuonna aiempaa vaikeammin, sillä osa maanomistajista on kieltänyt tutkijoita tulemasta mailleen kelkalla tai kopterilla.
Tutkimusmestari Seppo Ronkainen muistuttaa, että maanomistajat eivät voi estää tutkijoita lentämästä. Hän ei kuitenkaan aio taistella tutkainta vastaan.
- Jos ilmapiiri on sellainen, että meitä ei suvaita, niin silloin on parempi, että on poissa, hän myöntää.
Vastustusta on aiemmin esiintynyt maanomistajien keskuudessa mm. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta nyt mieliala on levinnyt myös Ylä-Savoon.
Ronkaisen mukaan tilanne on parempi esimerkiksi Kainuussa, jossa on paljon metsähallituksen ja metsäyhtiöiden maita. Niillä alueilla tutkijoilla on lupa liikkua.
- Se on siellä väljempää.
Tutkijat eivät ole tervetulleita
Ylä-Savossa asuva Ronkainen sai omakohtaista tuntumaa asukkaiden mielialoista Sonkajärvellä, kun hän kohtasi tiellä paikallisia metsästäjiä.
Ronkaiselle tehtiin tuolloin selväksi, etteivät pannoitusta tekevät "eläinrääkkääjät" ole tervetulleita metsästäjien maille.
- Jos näin on, niin silloinhan minä en ole, pyrki Ronkainen sovittelemaan.
Maanomistajista vain osa vastustaa pannoitusta, mutta esimerkiksi Sonkajärvellä on jo lähes 20 000 hehtaaria maata, jonne susien pannoittajia ei kaivata.
Asian vahvistaa viiden metsästysseuran tiimiä johtava sonkajärveläinen Kalevi Holm.
- Maanomistajien kanta on se, että tutkijoilla ei ole tänne näillä näkymin minkäänlaista asiaa.
RKTL: metsästäjille tulossa nettipalvelu
Holmin mukaan maanomistajien mielipide johtuu siitä, että metsästäjät eivät ole saaneet haluamaansa vastakaikua RKTL:ltä.
- Petoyhdysmiehet ovat monta vuotta antaneet sinne tietoa, mutta sieltä ei tule meille minkäänlaista tietoa.
Jatkossa tietoa on kuitenkin luvassa. RKTL aikoo kädenojennuksena metsästäjille avata syksyllä erityisen nettipalvelun, josta metsästäjät voivat saada tietoa pantasusien liikkeistä.
Nettipalvelu täydentäisi jo käytössä ollutta susipuhelinta, jonka palvelua on tarkoitus tulevalla metsästyskaudella jatkaa kevääseen saakka.
- Nyt on varmasti oikea hetki miettiä sitä, tunnustaa Ronkainen.
- Meillä on kova halu, että meillä olisi välit kunnossa.
Yle.fi
Ryhmä on kuluvan talven aikana pannoittanut jo 14 sutta eri puolilla maata.
Yhden suden pannoituksen on arvioitu maksavan alle 10 000 euroa. Pannoitukseen liittyviin helikopterilentoihin tutkijoilla on tänä keväänä käytössään 60 000 euroa.
"Parempi pysyä poissa"
Pannoitus on sujunut tänä vuonna aiempaa vaikeammin, sillä osa maanomistajista on kieltänyt tutkijoita tulemasta mailleen kelkalla tai kopterilla.
Tutkimusmestari Seppo Ronkainen muistuttaa, että maanomistajat eivät voi estää tutkijoita lentämästä. Hän ei kuitenkaan aio taistella tutkainta vastaan.
- Jos ilmapiiri on sellainen, että meitä ei suvaita, niin silloin on parempi, että on poissa, hän myöntää.
Vastustusta on aiemmin esiintynyt maanomistajien keskuudessa mm. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta nyt mieliala on levinnyt myös Ylä-Savoon.
Ronkaisen mukaan tilanne on parempi esimerkiksi Kainuussa, jossa on paljon metsähallituksen ja metsäyhtiöiden maita. Niillä alueilla tutkijoilla on lupa liikkua.
- Se on siellä väljempää.
Tutkijat eivät ole tervetulleita
Ylä-Savossa asuva Ronkainen sai omakohtaista tuntumaa asukkaiden mielialoista Sonkajärvellä, kun hän kohtasi tiellä paikallisia metsästäjiä.
Ronkaiselle tehtiin tuolloin selväksi, etteivät pannoitusta tekevät "eläinrääkkääjät" ole tervetulleita metsästäjien maille.
- Jos näin on, niin silloinhan minä en ole, pyrki Ronkainen sovittelemaan.
Maanomistajista vain osa vastustaa pannoitusta, mutta esimerkiksi Sonkajärvellä on jo lähes 20 000 hehtaaria maata, jonne susien pannoittajia ei kaivata.
Asian vahvistaa viiden metsästysseuran tiimiä johtava sonkajärveläinen Kalevi Holm.
- Maanomistajien kanta on se, että tutkijoilla ei ole tänne näillä näkymin minkäänlaista asiaa.
RKTL: metsästäjille tulossa nettipalvelu
Holmin mukaan maanomistajien mielipide johtuu siitä, että metsästäjät eivät ole saaneet haluamaansa vastakaikua RKTL:ltä.
- Petoyhdysmiehet ovat monta vuotta antaneet sinne tietoa, mutta sieltä ei tule meille minkäänlaista tietoa.
Jatkossa tietoa on kuitenkin luvassa. RKTL aikoo kädenojennuksena metsästäjille avata syksyllä erityisen nettipalvelun, josta metsästäjät voivat saada tietoa pantasusien liikkeistä.
Nettipalvelu täydentäisi jo käytössä ollutta susipuhelinta, jonka palvelua on tarkoitus tulevalla metsästyskaudella jatkaa kevääseen saakka.
- Nyt on varmasti oikea hetki miettiä sitä, tunnustaa Ronkainen.
- Meillä on kova halu, että meillä olisi välit kunnossa.
Yle.fi
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä olla pönte?
Kysy tuolta Vajakki pödeltä mikäli se vielä pystyy vastaamaan.
Näyttää siltä että sen pöde (= Pöytäviina) alkaa olla pian ei vaan vajakki vaan kokonaan tyhjennetty.
Rahnaa kyllä näyttää loytyvän jonnijoutaviin susien pannoituksiin, samalla kun vanhukset saa virua vaipoisaan. Se on sitä viherhiipparien priorisointia.
Vaadin korvesta siirrettävän ylimääräisiä susia Helsinkiin. Muutama Ruoholahteen ja saman verran Kallioon kaupunkilaisluonnonsuojelijoiden ja heidän lastensa iloksi!
on se jännä, jos metsästäjä käyttäisi moottorikelkkaa metsästyksessä se on KAUHIAA, mutta kun nämä pannoittajat käyttävät helikoptereita ja moottorikelkkoja se on ihan jees. Susi ei ynmärrä ajaako sitä takaa metsästäjä vai pannoittaja. Samaa kauhua se tuntee. Pannoittajilta pitäisi KIELTÄÄ moinen julma tapa. Viherpiiperöt ovat kuin jesuiitat: "tarkoitus pyhittää keinot".
Pannoista tulee susille haavoja kaulaan.