Mitä Britannian ja Ranskan ylimmässä poliittisessa ja sotilaallisessa johdossa oikein ajateltiin kun tuollaista edes harkittiin? Ryhdytään sotaan Neuvostoliittoa vastaan Suomen takia, tuskin nyt sentään. Eiköhän Norjan ja Ruotsin malmivarojen kaappaus ollut mielessä mutta miten se olisi tehty, millä joukoilla, mikä oli suunnitelma? Koko yritys oli täysin järjetön ja epärealistinen, kenen idea?
Talvisota ja länsivaltojen avustusretki
Kysyn vaan
27101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sehän oli vain sellaista imagon kohotusta, että oltiin tarjoamassa apua, jota ei todellisuudessa olisi saatu perille. Saattoihan siinä jollakin olla jotain todellistakin, mutta aika utopistinen idea.
Kannattaa lukea aikalaisen kirjoittama kirja, Väinö Tanner: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana, on mielenkiintoinen kirja monessakin mielessä, tätäkin asiaa sivutaan monessa kohdassa.
Miten joukot ja kalusto olisi Suomeen saatu, paljonko niitä olisi tullut ja mikä järki olisi alkaa sotimaan Neuvostoliittoa vastaan? Kai tämän operaation tavoitteet on tiedossa?
Kyllähän se on luettavissa vaikkapa Winston Churchillin muistelmista. Hän ei operaation eräänä pääsuunnittelijana edes vaivaudu suuremmin peittelemään tarkoituksiaan. Talvisodan apu oli hyvä tekosyy ottaa haltuun Narvikin satama ja Pohjois-Ruotsin rautakaivokset. Tuskinpa Karjalaan asti olisi joukkoja riittänytkään, mutta tarkoitus olikin vain estää Saksaa saamasta Kiirunan malmia. Brittien oma raudantarvehan ei tällaiseen operaatioon sinänsä pakottanut.
Pohjois-Ruotsin rautakaivokset haltuun muutamalla kymmenellä tuhannella miehellä, ei nyt sentään. Tuskin Ruotsi olisi siihen suostunut ja jos olisikin niin Saksa olisi puuttunut peliin. Lisäksi joukkojen kuljettaminen paikan päälle ja huoltaminen olisi ollut vaikeaa, todella typerä suunnitelma.
Niin, no, järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä. Suunnitelmahan oli Suomen osalta yksinkertaisuudessaan Petsamon miehitys/puolustus/mittavien malmivarojen turvaaminen Neuvostoliitolta. Länsivaltojen joukot olisivat koostuneet noin 130 000 miehestä, joista suuri enemmistö olisi lähetetty jo etukäteen Norjaan ja Ruotsiin malmikenttiä suojaamaan. Suomeen asti olisi tullut ehkä yksi tai kaksi divisioonaa (muutama kymmenen tuhatta miestä), mutta nämäkin olisivat jääneet edellä mainituista syistä Petsamoon. Ja siellä he olisivat todennäköisesti nököttäneet vielä rauhansopimuksen jälkeenkin, uutterasti vahtien mihin osoitteeseen Petsamon malmit lähetetään.
Varsinaisille sotatoimialueille Kannakselle ja Laatokan Karjalaan ei brittejä tai fransmanneja olisi missään suunnitelmissa tullut.
Varmasti britit ja ranskalaiset olisivat tulleet pääosin Kannakselle ja Laatokan Karjalaan, mutta heti rauhan tultua siirtyneet pysyvästi Petsamoon ja Norjaan, sikäli mikäli tämä lännen apu olisi talvisodan ratkaissut.
Ruotsin puolelle nyt britit ja ransakalaiset tuskin olisivat suorasukaisesti siirtyneet, mutta jo tietoisuus siitä, että lähellä Kiirunaa on heitä, olisi hankaloittanut Hitlerin suunnitelmia Ruotsin suhteen. Ruotsi olisi halunnut välttää joutumisen sotatoimialueeksi ja joutunut valitsemaan puolensa. Se tuskin olisi ollut Saksa.
Stalin kuuli avustusretkikunnasta, säntäili nukkumatta edestakas kauhuissaan ja teloitutti muutaman kymmentä rauhoittuakseen.
"Stalin kuuli avustusretkikunnasta, säntäili nukkumatta edestakas kauhuissaan ja teloitutti muutaman kymmentä rauhoittuakseen. "
Ja solmi hädissään pikaisen rauhan. Retkikuntahanke ajoi tarkoituksena ja sekös stallareita yhä jurppii yli 70 vuotta myöhemmin:-D
Mitä väliä tällä on. Sinä tiedät miten kävi. Saksalaiset lepäili Norjassa naiden välillä Ingaa ja Birgittaa. Hyökkäsivät nekkulaan, hävisivät ja lähtivät kotiin. Haluatko itkeä Kansainvälisen tahtiin sitä, että viidellä prosentilla norjalaisista on saksalainen opa. Ne nimittäin nai aika lujaa Ingridia. Suomi poika työnteli Svetlaanaa vasta kun oli kännistä selvinnyt. Norjalaiset ja iivanat eivät saaneet juuri yhtään pantua paksuksi saksalaisia ja suomalaisia. Siemen vaikuttaa vieläkin. Kysy vaikka ABBAN laulajalta.
Kyllä sitä hyvinkin saatettiin vakavasti harkita. Pohjois Ruotsissa kun nimittäin oli rautamalmia ja Petsamossa nikkeliä jota ei luultavasti oltaisi haluttu antaa saksaisille (tai venäläisillekkään).
Suomen virallista avunpyyntöä vain odotettiin lännessä, ainakin puheiden mukaan.
Noiden haltuunsaaminen oli Pariisin ja Lontoon herrojen toiveuni. Nekkula ja Nasu oli vahvempia. Dunkerquessa tämä testattiin. Jos jo noin pahasti tuli turpaan teutooneilta, niin miten sitten karvahatuilta.
Juuri näin, Neuvostoliitto ja Saksa olisi tuollaiset haaveet torpanneet.
Taisi tulla kuitenkin aika iso lasku Kriegsmarinelle Norjan seikkailusta. Ryssillähän laivastoa ei juuri ollut ollenkaan. Itämeren pohjukassa olivat eristyksissä.
Talvella -40 Itämeri oli poikkeuksellisen vahvassa jäässä.
NL:n Itämeren laivaston pääosa talvehti Kronstadtissa, mutta keveitä voimia myös Baltian satamissa.
Voimat olivat merkittävän suuret mm kaksi taistelulaivaa, kaksi ristelijää, 28 hävittäjää, 65 torpedoalusta ja 90 sukellusventtä ym.
Itämeren pohjukkaan ne eristettiin kesällä -41.
"Noiden haltuunsaaminen oli Pariisin ja Lontoon herrojen toiveuni. Nekkula ja Nasu oli vahvempia. Dunkerquessa tämä testattiin."
Mutta vasta kesällä 1940. Nyt puhumme maaliskuusta 1940.
"Jos jo noin pahasti tuli turpaan teutooneilta, niin miten sitten karvahatuilta. "
Vähän omituinen lause? Ne karvahatut olivat juuri Talvisodassa todistaneet olevansa surkeata kamaa. Saksalaiset olivat sitä vastoin Puolassa tuoneet maailman tietoisuuteen uuden sanan 'Blitzkrieg'.
Ja ranskalaiset olivat todistaneet olleensa mitä? Superurheita kääpiö käppäniä? Etkö muista, että ranskalaisten "urheellisuuteen" se kaatui koko homma. Dietl oli valmiina vetäytymään svenssonien internoitavaksi. Pojat lähti helvettiin Narvikista kuultuaan Pariisin kerman antautuneen tangoissaan vahvoille ja mahtaville teutooneille. Ranskalaisten osuushan tästä meitä avustavasta retkikunnasta olisi ollut merkittävä. Tuskin edes Walther Kirke piti näitä pellejä vakavastiotettavina sotilaina.
Pelleilyä se koko avustusretkikuntapuuhastelu oli. Ei kai Englanti ja Ranska olleet sentään niin voimansa tunnossa, että olisivat alkaneet sotia samaan aikaan sekä Saksaa että N-liittoa vastaan. Tai ehkä Englanti saattoi laskea Ranskan kykenevän sotaan molempia vastaan, itsehän se ei olisi kyennyt valtaamaan edes Monacoa.
Täytyy ottaa huomioon aikajana. Suunnitelmathan tehtiin aikana, jolloin Britannia ja Ranska olivat vain muodollisesti sodassa Saksan kanssa, mutta käytännössä minkäänlaisia sotatoimia maiden välillä ei ollut. Raja oli tuohon aikaan täysin rauhassa, laukauksia ei ammuttu, eivätkä liittoutuneet todennäköisesti kuvitelleetkaan minkäänlaisen suuremman konfliktin syttyvän. Vallalla saattoi olla jo toive pikaisesta rauhasta. Saksan hyökkäys Ranskaan oli täydellinen yllätys, ja se tapahtui vasta toukokuussa 1940, muutama kuukausi talvisodan päättymisestä.
Neuvostoliittoa pidettiin tuohon aikaan Saksan liittolaisena idässä, ja sota sitä vastaan nähtiin näin ollen pienempänä pahana kuin esim. koko Itä-Euroopan luisuminen Stalinin valtaan. Ja tietenkin Lapin ja Pohjois-Norjan suunnalla liittoutuneiden suurena huolena oli kaivosten ja malmikenttien ajautuminen Neuvostoliiton tai Saksan hallintaan.
Miten länsivallat olisivat Neuvostoliittoa vastaan sotineet, ilmapommituksin?
No retkikunnan tarkoitus ei välttämättä ollut sotia itse vaan saada Suomi jatkamaan sotaansa pienen apulupauksen avulla. Kävikin niin , että kalpea Stalin hädissään ja eksyksissä käveli edes takas, telotutti jengiä hermostuksissaan ja teki lopulta rauhan lännenpelossaan. Suomalaiset ei taas menneet retkuun ollenkaan.
Noina päivinä Stalin oli kauhun lamauttama
Tärkeä huomio. Täytyy muistaa että jos Saksa ei olisi hyökännyt länteen niin länsi olisi saattanut hyvinkin jopa avustaa Saksaa Venäjää vastaan sodassa.
Niinpä, vaikka todennäköisemmin olisivat tyytyneet sivustakatsojan asemaan, kuitenkin ilman minkäänlaisia avustustoimia Neuvostoliiton hyväksi niin kuin tapahtuneessa historiankulussa. Mielenkiintoinen skenaario tosiaan, jos Saksa olisikin vuonna 1940 hyökännyt Ranskan sijaan suoraan Neuvostoliittoon. Valitettavasti tämän estivät Hitlerin henkilökohtaiset sekoilut Versaillesin rauhansopimuksen rikkomisesta.
Olipahan onnistunut välttämään arvaamattoman tilanteen ja pääsemään eroon hankalasta sodasta.
Ennenkuin ratkaisu syntyi hiki valui Stalinin otsalta ja kädet tärisivät. Kohtuullinen määrä teloituksia kuitenkin paransi hänen oloaan.
Patonkeillako ne siellä ois tapellu. Älä ny viitti. Tsetneeni bandiitt nauraa mordvalaisen tsustha bandiitiin kanssa kilpaa, jos Pierre pieru olisi kommareita mennyt kaatamaan. Mitä britteihin tulee, niin tietääkseni Ironsidellä oli siellä vielä jonkin verran vaikutusvaltaa. Parinkymmenen vuoden takaiset turpalöylyt oli mielessä paksussa kallossa.
Kaikki tapahtui silloin kun Stalinilla oli kauhea horkka