Kevyesti liehuvat helmat,
Ilon ja juhlan soitto.
Minä harjoittelen, kohta hääkarkelot alkaa!
Kuraiset raskaat lahkeet,
Varoitussireenien pasuunansoitto
Sinnittely vasten viimaista tuulta.
Mehän olemme samalla pellolla...
Miksi sinä kuulet jylyn kun minun korvissani soi tamburiini?
Viimainen tuulesi on minulle kevään ilon viesti.
Minä kerään pellolta häihin tanssivien joukon,
Sinä vedät vielä viimeiset mutakuopista mukaan.
Minä olen Maria, sinä olet Martta.
Perillä saat sinä sen ensimmäisen valssin.
Ilon ja juhlan soitto.
Minä harjoittelen, kohta hääkarkelot alkaa!
Kuraiset raskaat lahkeet,
Varoitussireenien pasuunansoitto
Sinnittely vasten viimaista tuulta.
Mehän olemme samalla pellolla...
Miksi sinä kuulet jylyn kun minun korvissani soi tamburiini?
Viimainen tuulesi on minulle kevään ilon viesti.
Minä kerään pellolta häihin tanssivien joukon,
Sinä vedät vielä viimeiset mutakuopista mukaan.
Minä olen Maria, sinä olet Martta.
Perillä saat sinä sen ensimmäisen valssin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olipa kaunis! Kiitos, siskoni, minäkin tulen!
Kuljetaan kaikki samaa matkaa, riemu saatossa! Ylistys ja Kunnia olkoon Herran!
Tähän sopisi vielä You Tube; Kari Tapio, Oon kuullut on kaupunki tuolla.
Minullakin olisi kaunis laulu, mutta kun youtubesta ei löydy kunnon versiota -
"Oi katso lapsein, olen kanssasi, oi käsivartein sua kantavi.
En yksin sua jätä milloinkaan, jos minuun luotat vaan.
Sun kotiin johdan ikimajoihin, saat siellä olla iät luonani.
En yksin sua jätä milloinkaan, jos minuun luotat vaan.
Et puolinaisin voi palvella sä Isän rakkautta,
et puolinaisin voi kulkea sä tietä taivahan.
Sut tahdon kokonaan omistaa ja verelläin puhdistaa.
Jos tahdot ristiä kantaa saat kruunun omistaa."
säv. san. Allan Mäntyniemi
Ilmestyskirja:
3:11 Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.
Aloituksen tekstissä näkyy ihanasti kuinka Herra on antanut eri tehtäviä, mutta samaa satoa korjaamme. Martta oli työteliäs ja Maria oli haaveilija, mutta Jumalalle yhtä tärkeitä.
Katsokoon Maria ettei kummeksu Martan taakkaa ja vaivannäköä.
Katsokoon Martta, ettei väheksy Marian ylistystä ja paikkaa Mestarin jalkojen juuressa.
Ei ole helppoa kantaa taakkaa, mutta ei ole helppoa myöskään ylistää kun maailma vaatii murhetta. Molemmat sotivat tavallaan. Katsotaan ettemme oudoksu toistemme tehtäviä, ettei meidän havaittaisi jäävän katkerina matkalle.