Ylkä löytää morsiamensa...
Ei morsian tanssi eikä karkeloi
ennen kuin häät alkavat, ja kun soitto Kuninkaan soi!
Ei, - työssä hän ahertaa!
Ruokaosansa kullekin jakaa, ei laiskana makaa.
Luuk 12:35-48
Ei, ei?
Morsiamen sydän Yljän ääntä kuuntelee!
Kun Mestari sanoo: varoita Tyhmiä, kärsi vaivaa, työtä tee!
Kun Ylkä suree suruttomien teitä, ei Morsiansielu taistelua kesken heitä!
Ei, ei hän täällä mukavuutta, ihanuutta mieli,
vaikka kiitosta laulaakin kieli,
keskellä kärsimystä ja tuskaa!
Yljän Valo valaisee yötä mustaa...
On aika sodan ja aika rauhan,
on aika taistelun, sitten aika levon autuaan!
Katso minuun, ota oppia Mestarista!
Ei Hän itselleen elänyt, ei etsinyt viihdettä maailmassa...
Mutta öisin, kun vielä pimeä kattoi maan,
Hän etsi Isän ihanuuden, löysi ylistyksen, paratiisin maan!
Siinä Taivaan syli avoin,
niin yhdistyi työ ja lepo - Jumalan tavoin!
Ei ole lepoa ilman työtä,
ei tule Herran päivää, ennen keskiyötä!
Siihen saakka Viisaat neitsyet ahkeroikoon!
Se on rakkautta Ylkään, Hän tehtävään lähetti, myös pasuna soikoon!
Vielä joku eksynyt kuulee, vielä joku nukkuva havahtuu.
Herra rakastaa harhautuneita, Hän palveluksista ilahtuu...
Sanoo kerran: Sinä hyvä ja uskollinen! Mene Herrasi iloon, karkeloiden!
Niin sanoo Henki amen, kunnia Kuninkaan Ylhäisen!
Sydän taivaassa, jalat maassa!
Niinkuin Herramme, ristillä, Voiton aatossa!
Ei morsian tanssi eikä karkeloi
ennen kuin häät alkavat, ja kun soitto Kuninkaan soi!
Ei, - työssä hän ahertaa!
Ruokaosansa kullekin jakaa, ei laiskana makaa.
Luuk 12:35-48
Ei, ei?
Morsiamen sydän Yljän ääntä kuuntelee!
Kun Mestari sanoo: varoita Tyhmiä, kärsi vaivaa, työtä tee!
Kun Ylkä suree suruttomien teitä, ei Morsiansielu taistelua kesken heitä!
Ei, ei hän täällä mukavuutta, ihanuutta mieli,
vaikka kiitosta laulaakin kieli,
keskellä kärsimystä ja tuskaa!
Yljän Valo valaisee yötä mustaa...
On aika sodan ja aika rauhan,
on aika taistelun, sitten aika levon autuaan!
Katso minuun, ota oppia Mestarista!
Ei Hän itselleen elänyt, ei etsinyt viihdettä maailmassa...
Mutta öisin, kun vielä pimeä kattoi maan,
Hän etsi Isän ihanuuden, löysi ylistyksen, paratiisin maan!
Siinä Taivaan syli avoin,
niin yhdistyi työ ja lepo - Jumalan tavoin!
Ei ole lepoa ilman työtä,
ei tule Herran päivää, ennen keskiyötä!
Siihen saakka Viisaat neitsyet ahkeroikoon!
Se on rakkautta Ylkään, Hän tehtävään lähetti, myös pasuna soikoon!
Vielä joku eksynyt kuulee, vielä joku nukkuva havahtuu.
Herra rakastaa harhautuneita, Hän palveluksista ilahtuu...
Sanoo kerran: Sinä hyvä ja uskollinen! Mene Herrasi iloon, karkeloiden!
Niin sanoo Henki amen, kunnia Kuninkaan Ylhäisen!
Sydän taivaassa, jalat maassa!
Niinkuin Herramme, ristillä, Voiton aatossa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiirastorstaina virrrestä 63
Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen.
Jo särkyy sydämeni kun tuskaas muistelen.
Sua taivaan kunnialla ylhäällä palveltiin
nyt orjantappuralla pääs pyhä pyhä kruunattiin.
Virrestä 439
Auta että muistan aina,
miksi kaiken uhrasit:
että pitkäperjantaina
minut, Jeesus, lunastit.
Tahdot palveluksen työhön
voittamasi johdattaa,
kirkastamaan maailmassa
Isän suurta kunniaa.
Virvoittava aloitus.
On Herran jäljissä sovelias ies,
sen Lähettäjä ties!
Ja antoi työn,
antoi kiitoksen lahjan!
Antoi tuskan ja näyn
antoi voiman vahvan!
Ei, liikaa työtä - ei aherrusta!
Vaikka yö olisi musta?
Vain ennalta valmistetut teot,
niissä rukouksen ja kiitoksen sävel,
kaikki - kaikki on valmista aivan!
Ja Mestarin askelet edellä - tiellä taivaan!
Työ on lepoa, kuin Maria Herran jalkojen juuressa,
kun on pieni ihminen - Kädessä Suuressa!