Jos ja kun kerran olen tämmöinen viikonloppu-isi,
niin onko se naisnäkökulmasta jonkinlainen huono
asia johon ei kannata tutustua? Jos jossain alat
juttusille miehen kanssa ja hän keskustelun
puolivälissä sanoo olevan viikonloppu-isi, niin
tuleeko siitä automaattisesti miinusta miehelle?
En tiedä onko näin joten siksi asiaa tässä utelen.
Välillä vain tuntuu että tämä titteli on vähän
kuin jonkin luokan "kirous". Isänä olen omasta
mielestä pirun hyvä ja nään lastani paljon ja
muutenkin hoidan velvollisuuteni koska rakastan
lastani ja rakastan lapsia ylipäänsä muutenkin.
Mutta ehkä mun olisi sittenkin pitänyt hommata
titteliksi YH-isi, se minun mielestä olisi ollut
se parempi vaihtoehto joka saa naisen ehkä vähän
kiinnostumaankin. No, kommentteja jään
odottelemaan asiasta. Ja ikä vielä mainitakseni,
olen 25.v
niin onko se naisnäkökulmasta jonkinlainen huono
asia johon ei kannata tutustua? Jos jossain alat
juttusille miehen kanssa ja hän keskustelun
puolivälissä sanoo olevan viikonloppu-isi, niin
tuleeko siitä automaattisesti miinusta miehelle?
En tiedä onko näin joten siksi asiaa tässä utelen.
Välillä vain tuntuu että tämä titteli on vähän
kuin jonkin luokan "kirous". Isänä olen omasta
mielestä pirun hyvä ja nään lastani paljon ja
muutenkin hoidan velvollisuuteni koska rakastan
lastani ja rakastan lapsia ylipäänsä muutenkin.
Mutta ehkä mun olisi sittenkin pitänyt hommata
titteliksi YH-isi, se minun mielestä olisi ollut
se parempi vaihtoehto joka saa naisen ehkä vähän
kiinnostumaankin. No, kommentteja jään
odottelemaan asiasta. Ja ikä vielä mainitakseni,
olen 25.v
Vastaukset 19
Vanhimmat
Höpsö olet kun edes kysyt moista asiaa.
Eli ei väliä.
Ikää 38, rahat menee elatusmaksuihin, ja naiset
katsoo pitkin nenänvarttaan vikoja bongaillen.
Jotenkinhan minun on oltava huono, kun kerran
eronnut olen... Ex on ominut lapset niin, että
tappelun kanssa saan tavata. Vähän vähänlaisesti
tuppaa naurattelemaan.
merkistystä sillä onko miehellä lapsia vai ei.
Tunteet mieheen merkitsevät enemmän. Totta kai
lapset pitää ottaa suhteessa huomioon. Itse olen
100 %:nen yksinhuoltaja ja miehet karsastavat
naista, joka on lastensa kanssa yksin. Tämän olen
huomannut eron jälkeen. Eli kyllä miehetkin
osaavat olla yhtä valikoivia. Olen lueskellut
kirjeenvaihtoilmoituksia, mutta näissäkin
kriteerit ovat vaativia.
...luen minäkin mutta sielläkin kaikki Yh-äidit
on minua aina vähän vanhempia. Mistä lie löytyisi
ne minun ikäiset Yh-äidit? Semmoinen sopisi
minulle kuin nenä päähän. Oikeastaan yksinäinen
nainen ei ole niin paljoa minun makuun kun Yh-
äiti!
Oletko kirjeenvaihto ystäviä löytänyt jo???
en ole löytänyt kirjeenvaihtoystäviä. Mun ikäiset
miehet vaativat niissäkin aivan liikaa. Pitäisi
olla sinkku, hyvän näköinen, mielellään ei lapsia
sekä hyvä palkkainen.
Missäköhän on aivan tavallinen suomalainen mies,
joka osaa keskustella, pussaa ja ottaa huomioon
toisetkin?
Ikäsi on vielä niin hämärän peitossa etten osaa
sanoa missä ne sinun etsimäsi miehet on.
Itse en etsi sinkkua, enkä etsi "missiä", vaan
normaalia naista joka rakastaa minua juuri
sellaisena kuin olen. En ole itsekään
mikään "mister" suomi joten en myöskään vaadi
vastapuolelta mitään älyttömyyksiä, vaikka ei
minun mielestä ulkonäkö ratkaise asiaa. Toki on
tärkeää että vierästään aamulla löytää naisen
jota niin mielellään katsoo. En halua "säikähtää"
joka aamu avatessani silmiäni joten on sillä
ulkonäöllä sinänsä vähän merkitystä.
Enkä usko että kukaan tässä maailmassa voi sanoa
ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Se joka
sanoo, melko varmasti valehtelee.
Itse haluaisin semmoisen rauhallisen äiti-ihmisen!
Mutta, löydänkö semmoista? Siinäpä kysymys...
on hieman yli 30. Oman ikäiseni miehet ovat eri
asioista kiinnostuneita mitä itse olen. Vaikea on
etsiä oman ikäistä seuraa, kun ikäiseni miehet
hakevat itselleen unelmien naista. En käy
ravintoloissa kuin pakottavissa tilanteissa
(ainoastaan firman tilaisuuksissa) eli en tapaa
kovinkaan paljon itseni ikäisiä miehiä.
Tanssimassa käyn säännöllisesti, mutta usein
tanssilavoilla on hieman vanhempia miehiä.
Kaipa löydän joskus miehen, joka huomaa
minutkin :-) Toivossa on hyvä elää, vai mitä.
...elää kunhan ei liian kauaa joudu elämään sen
pelkän toivon kanssa. Olishan se niin mukavaa jos
joskus ne toiveet kävis toteenkin. Mutta kyllä
meillä joskus vielä se tuuri käy, odotetaan
vain...
toivottavasti onnistuisi... mutta elän kuitenkin
tätä päivää ja keskityn lapsiini. Luulen et hyvää
kannattaa odottaa pitempäänkin. Toisaalta, kun
tiedän mitä haluan, en tule tyytymään vähempään.
Eli jos en saa mitä haluan olen mieluummin
yksin....
ei se este ole, ei edes hidaste..
on tosi hyvä, että tapaatte säännöllisesti,
muksut tarvii isän. aikusten ihmisten pitäs osata
järjestää asiat niin, että lapsilla on hyvä olla.
jos ei ole riitoja ex-vaimon kans, ei ole mitään
ongelmia. jos toista todella rakastaa, rakastaa
myös niitä lapsia..
Olet ehkä saanut yksipuolista palautetta tai
saatat huomaamattasi tulkita asioita
väärin...harmi!
Minun mielestäni on melkoista yleistystä, jos
viikonloppuisiä pidetään jotenkin ala-arvoisina.
Laatu on kaikkein tärkeintä!Olen itse nähnyt
melkoisen esimerkin miehestä, joka ns.riisti
jälkikasvun äidiltä "alkamalla" oman maineensa
tähden yh-isäksi..niinkuin nostaakseen itseään
lähipiirin silmissä...eihän siitä mitään ole
tullut ELI ei ne isä-yh:t ole yhtikäs parempia,
päinvastoin jopa huonompia!!Tsemppiä sinulle!!
Itse pelkäisin yh-isään rakastuttuani, että jos
suhde ei olekaan sitä mitä haluaisin, niin minä
kuitenkin jatkaisin suhdetta kiinnyttyäni
lapseen/iin. Tämä yhtälö ei toimisi!! Toisaalta en
usko, että yksikään vastuuntuntoinen vanhempi
tutustuttaisi lapsiaan joka ainoaan heilaansa,
vaan vasta tavattuaan ihmisen, jonka kanssa haluaa
aloittaa uuden elämän, toisi tämän osaksi lastensa
elämää.
Monet pelkäävät joutuvansa leikkimään äitiä,
tappelemaan exän kanssa tai sitä, että lapset
vihaavat heitä...
Viikonloppu-isit ovat miehiä siinä missä muutkin
ja tavasta, jolla he puhuvat lapsistaan ja
kohtelevat heitä, voi päätellä jo paljon hänen
luonteestaan, periaatteistaan...
Yleensä lapsestaan huolehtiva mies on mielestäni
"enemmän" mies, kuin samanikäiset kanssatoverit,
jotka hilluvat joka viikonloppu baarissa jahdaten
sen viikonlopun uhrejaan.
...vai enemmän mies kuin lapsettomat
kanssatoverit. Niinpä niin.
Missä sinä olet? Tuommoisen naisen mä varmaan
tarvitsisin. Tai tuommoinen nainen kuullosti
minun korvaan jostain syystä erittäin hyvältä.
Mistä minä sinunlaisen naisen löytäisin? Siinä
viikon kysymys.
lapsi ei ole este eikä hidaste,miksipä en
tapailisi vkonloppu isää ja suunnittelisi
pitemmälle..ei vain sattunut
kohdallani..sanoisimpa että paljon mieluummin
itse valitsisin vkonloppu isän kuin rentun
baareissa hyppelehtivän..tai muuten kokemattoman..
... mikset ole sitten sinäkin kohdalle sattunut?
Kyllä maailma on julma kun ei sitä oikeaa tuo
kohdalle sitten millään. Eikö vain?
Mutta ehkä joskus tai sitten ei =)
varmasti kohdallesi tulee "sopiva"..tuttava
piirissäni ei ole yhtäkään joka kyseisen asian
vuoksi ei tutustuisi ihmiseen lähemmin..ja mun
mielestä yh-isit ovat vielä paremmassa valossa
kuin yh-äidit..johtuneeko siitä että on paljon
vähemmän miehiä jotka kantaa kunnon vastuun
lapsestaan..joten paremmin
mahdollisuudetkin.kunhan muistaa aina tarpeeksi
ajoissa mainita asian.kirjeenvaihto ilmoituksista
ei luulisi kovinkaan monta varteenotettavaa
muutenkaan ilmaantuvan..jos itse satut
miellyttämään naista niin mikä sen
hellyyttävämpää kuulla/nähdä sut lapsesi
kanssa,se nimittäin kertoo paljon=)!
Kiitos niistä, mutta huomioksi sanon että olin se
Viikonloppu-isi enkä Yh-isi. Niilläkin aika suuri
ero kuitenkin loppujen lopuksi.
Itse mielelläni Yh-isi olisin jos se vain työni
vuoksi olisi mahdollista ja onhan se mahdollista
mutta lapsen hoitoajat olisi aivan älyttömiä.
Olisi yö hoitoja ja pitkiä päiviä. Kolmivuorotyö
ei oikein sovi yksinhuoltajalle.
juup,ajattelemattomuutta kirjotin..juup,no
kumminkin..vkonloppuisät ovat edelleenkin
paremmassa valossa kuin vastaavat äidit..naisia
on liikaa;),tai vastuunkantavia miehiä liian
vähän..??juup..;)
No, itse kannan vastuuni juuri niin hyvin kun
vain kykenen ja kannan vaikka en kykenisikään. En
vain tunnu kelpaavan niille kenen kanssa juttuun
olen päässyt. Mutta ehkä joskus vielä kelpaan.
Käyppä lukemassa tekstini Äidit sivulta
otsikolla "Naiset, kommentteja kiitos."
Sano sinäkin sananen jos asiasta mielipidettä
löytyy.