Death metal-bändeille tärkeintä ovat kriitikkojen arvostelut

Hei!

Oletteko koskaan huomanneet, että Suomi on täynnä ö-tason death metal-bändejä, joiden musiikki on aivan täyttä kuraa ja jotka mielellään lähettelevät omia demojaan ja rupilevyjään omille kavereille arvosteltavaksi, esim. imperiumiin?

Ja sen jälkeen kun samalla tasolla olevat baaritutut ovat arvostelleet nämä rupituotokset arvioilla 9/10 niin samat bändit julkaisevat mielellään kyseisiä arvosteluja esim. omilla facebook-sivuillaan (max. 50-300 tykkääjää omasta lähipiiristä) kertoen, että "taas lätty sai hyvät arvostelut". Ikäänkuin vakuutuksena siitä, että heidän musiikissaan olisi pienintäkään järjellistä elementtiä. Ja sen jälkeen nämä samat rupibändit äänestyttävät itseään kaikenmaailman Nummirockin demosedissä, jotta pääsisivät c-lavalle esiintymään omille kavereilleen.


Kuulostaako tutulta? Varmasti kuulostaa mikäli on vähääkään seurannut kantakuppiloiden selkääntaputuskulttuuria.


Yleensäkin bändin tasosta kertoo kaiken olennaisen se, että bändi tekee musiikkia pelkkiä kriitikoita varten. Jos nämä bändit ovat omasta mielestään niin erinomaisia miksi ne eivät kiinnosta ketään, levyjä ei osteta ja tykkääjiäkään ei näy edes facebook-sivuilla muutamaa lähibaarin selkääntaputtelijaa lukuunottamatta? Syy selviää kun pistää nämä "hyvät arvostelut saaneet lätyt" levysoittimeen pyörimään ja kuuntelee mitä oksentamista kajareista kuuluu.

Yrittäkää lapset jo pikkuhiljaa ymmärtää se, että musiikin teko ei ole jokaista varten ja jos oikeasti ei ole mitään annettavaa ja samalla tasolla olevia bändejä löytyy 1000 jo omasta kaupungista niin voi vapaasti jättää oman kuran tekemättä tai ainakin julkaisematta.

Vaikka onkin niin kivaa olla "hevimaassa" nimeltä Suomi niin se ei tarkoita sitä, että jokaisella urpolla pitää väkisinkin olla bändi, jos rahkeet eivät riitä edes alkeellisen musiikin tekemiseen, jos musiikissa ei ole pienintäkään persoonaa eikä kuran seasta pysty erottamaan yhtäkään melodiaa tai edes nuottia.