"pikkupoliitikkojen" ja virkamiesten halu sekaantua kaikkiin "pikku" asioihin. Pikkupolitikoinnin, jossa siis on jokin neste noussut näiden poliitikkojen ja joidenkin virkamiestenkin päähän, sijaan pitäisi kyetä katsomaan vähän pidemmälle ja rakentavan yhteistyön nimissä. Sille aidolle eepeen ja Seinäjoen kehittämiselle ei jää aikaa, kun pitää näyttää "valtaansa" keinoja kaihtamatta oman roolin tai työn kannalta epäoleellisissa asioissa.
Toinen iso ongelma on sisäsiittoisuuden suosiminen! Jopa maakunnallisissa organisaatioissa tehtäviä ja virkoja pyritään väen väkisin täyttämään sisäsiittoisesti. Kyllähän se tiedetään jo lisääntymisbiologiasta miten siinä käy, perinnölliset sairaudet lisääntyy ja "rotu" ei vahvistu. Perinnöllisistä syistä se "neste" siellä korvien välissä vain kertaantuu johtopaikoilla. Toisaalta, onhan toki johtavilla viranhaltijoilla helpot ajat sen jälkeen edessä, kun alainen on valtavassa kiitollisuuden velassa esimiehelle, helpot alaiset ovat kritiikittömiä nöyriä "sotilaspalvelijoita" joita on helppo johtaa. Mutta vain erittäin huono esimies tai toimialajohtaja haluaa itselleen helppoja kiitollisuudenvelassa olevia alaisia.
Organisaatioihin, erityisesti niiden johtopaikoille pitää saada uutta verta, uusia ajatuksia eikä vain yhtä ja samaa rakennusta tai maakuntaa kiertäneitä kellokkaita, joita väkisin yritetään työntää pesteihinsä, keinoja kaihtamatta. Näillä kellokkailla on vielä useimmiten oma etu se tärkein etu, ei organisaation etu!
Toki demokratia antaa kaikenlaisia keinoja tähän, mutta ovatko ne moraalisesti ja eettisesti oikein, jos hallintokunnan, lautakunnan tai johtokunnan alaiset viranhaltijat alkavat toimia demokratian keinoja käyttäen oman organisaations ylimmän luottamusmieselimen päätösten vastaisesti yrittäen eliminoida demokratian tuottamat päätökset. Kaiken huippu tässä on se, että maakunnan jotkut luottamusmieselimet ja johtavat virkamiehet antavat vihreää valoa toisen maakunnallisen organisaation alaisten virkamiesten (poliittiselle ja uskonnolliselle) hyvä veli-toiminnalle. Siinä nämä tällaisen toiminnan mahdollistavat, antaessaan itseään nenästä viedä tällä tavoin, kunnanhallitukset menettävät lopunkin uskottavuuden oman toimintansa osalta. Ja tässä tullaan taas siihen pikkupolitikointiin. Kun kunnanhallitus antaa tällaisissa asioissa käytännössä valtansa toisen organisaatio pikkuvirkamiehelle,myöntyessään hänen esityksiinsä, menettää kunnanhallitus myös luotettavuutensa yhteistyökumppanina suhteessa muihin kuntiin aivan täysin. Tuonkin ajan se kunnanhallitus voisi käyttää siihen miten kehittää omaa kuntaa ja samalla maakuntaa.
Toinen iso ongelma on sisäsiittoisuuden suosiminen! Jopa maakunnallisissa organisaatioissa tehtäviä ja virkoja pyritään väen väkisin täyttämään sisäsiittoisesti. Kyllähän se tiedetään jo lisääntymisbiologiasta miten siinä käy, perinnölliset sairaudet lisääntyy ja "rotu" ei vahvistu. Perinnöllisistä syistä se "neste" siellä korvien välissä vain kertaantuu johtopaikoilla. Toisaalta, onhan toki johtavilla viranhaltijoilla helpot ajat sen jälkeen edessä, kun alainen on valtavassa kiitollisuuden velassa esimiehelle, helpot alaiset ovat kritiikittömiä nöyriä "sotilaspalvelijoita" joita on helppo johtaa. Mutta vain erittäin huono esimies tai toimialajohtaja haluaa itselleen helppoja kiitollisuudenvelassa olevia alaisia.
Organisaatioihin, erityisesti niiden johtopaikoille pitää saada uutta verta, uusia ajatuksia eikä vain yhtä ja samaa rakennusta tai maakuntaa kiertäneitä kellokkaita, joita väkisin yritetään työntää pesteihinsä, keinoja kaihtamatta. Näillä kellokkailla on vielä useimmiten oma etu se tärkein etu, ei organisaation etu!
Toki demokratia antaa kaikenlaisia keinoja tähän, mutta ovatko ne moraalisesti ja eettisesti oikein, jos hallintokunnan, lautakunnan tai johtokunnan alaiset viranhaltijat alkavat toimia demokratian keinoja käyttäen oman organisaations ylimmän luottamusmieselimen päätösten vastaisesti yrittäen eliminoida demokratian tuottamat päätökset. Kaiken huippu tässä on se, että maakunnan jotkut luottamusmieselimet ja johtavat virkamiehet antavat vihreää valoa toisen maakunnallisen organisaation alaisten virkamiesten (poliittiselle ja uskonnolliselle) hyvä veli-toiminnalle. Siinä nämä tällaisen toiminnan mahdollistavat, antaessaan itseään nenästä viedä tällä tavoin, kunnanhallitukset menettävät lopunkin uskottavuuden oman toimintansa osalta. Ja tässä tullaan taas siihen pikkupolitikointiin. Kun kunnanhallitus antaa tällaisissa asioissa käytännössä valtansa toisen organisaatio pikkuvirkamiehelle,myöntyessään hänen esityksiinsä, menettää kunnanhallitus myös luotettavuutensa yhteistyökumppanina suhteessa muihin kuntiin aivan täysin. Tuonkin ajan se kunnanhallitus voisi käyttää siihen miten kehittää omaa kuntaa ja samalla maakuntaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.