Olen tämän jo aiemminkin esittänyt, mutta vastauksia ei ole kuulunut.
Eli:
Millä tavalla naisia syrjitään 2000-luvun Suomessa?
Käytännön esimerkkejä, kiitos.
(naisen euro-propaganda ei käy vastaukseksi, koska se on jo moneen kertaan osoitettu paikaansapitämättömäksi vääristelyksi)
Eli:
Millä tavalla naisia syrjitään 2000-luvun Suomessa?
Käytännön esimerkkejä, kiitos.
(naisen euro-propaganda ei käy vastaukseksi, koska se on jo moneen kertaan osoitettu paikaansapitämättömäksi vääristelyksi)
Vastaukset 50
Vanhimmat
*Aurinkoinen hymy*
No eipä juuri mitenkään, tasa-arvo tarkoittaa mielestäni mahdollisuuksien, valintojen ja tilaisuuksien tasa-arvoa, ja kyllähän ne jo aika hyvin toteutuvat 2000-luvun Suomessa.
Tasapäistämisestähän ei kuitenkaan ole kysymys, eivätkä sukupuolet tule koskaan olemaan ihan kaikessa yhteismitallisia, joten jossain suhteessa vielä riittää pohtimista. Muuttuneessa maailmassa, jossa naiset toimivat miesten tavoin tulee uusia kysymyksiä ja asetelmia jotka saattavat aiheuttaa kitkaa sukupuolten väliin. Toisaalta naisilta vaaditaan näyttöjä ja suorituksia, toisaalta haikaillaan entisiä aikoja jolloin roolit olivat selkeämmin erilaiset.
Sitäpaitsi vähän varuillaan on syytä aina olla. Miehet eivät koskaan ole luopuneet "ikiaikaisista eduistaan" vapaaehtoisesti, ja maailma on edelleen täynnä järkyttäviä esimerkkejä siitä millaista on elää naisena miesten määrittelemässä diktatuurissa.
Jokseenkin ympäripyöreä vastaus. Kaipaisin konkreettisempaa vastausta.
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo siis toteutuu aika hyvin, eli ei mielestäsi täydellisesti? Missä asiassa on varaa parantaa?
Mitä ovat nämä naisilta vaaditut (erityis?) näytöt ja suoritukset?
Ettei sinun suhtautumisesi miehiin kuitenkin olisi hieman vainoharhainen, ellei peräti (sukupuoli)rasistinen. Ei miehiin pidä suhtautua lähtökohtaisesti potentiaalisina naista alistavina diktaattoreina.
Milloinkohan asiattomasta miessukupuolen demonisoinnista ja leimaamisesta päästään eroon? Liekö liian keskeinen osa ideologiaa, että siitä noin vain luovuttaisiin.
Summa summarum: mitään konkreettista esimerkkiä naisten syrjimisestä 2000-luvun Suomessa ei ole vieläkään tullut esiin.
Näyttöä odotellessa.
:)
Kiitos kysymästä, minulla on asiat varsin hyvin.
Tosin olen joutunut uhraamaan osan naisellisuudestani toimimalla miesvaltaisella ( = hyvin palkatulla) alalla, jota luontaiset kykyni ja taipumukseni eivät juurikaan tue. Mutta huomattavasti parempi näin, kuin joutua laskemaan elatuksensa sen varaan miten sattuu naisena jotain yksittäistä miestä miellyttämään.
Elän ja toimin itse sellaisessa ympäristössä jossa ei ole syytä vainoharhaisuuteen miesten suhteen. Päin vastoin, alan ymmärtää ja nähdä niitä ongelmia joita yhteiskunnallinen murros on tuonut miehille tullessaan.
Feminismi - tasa-arvoni naisena- on siis jotain joka on toiminut omalla kohdallani. Huoleni kohdistuukin pääsääntöisesti niihin naisiin ( ja miehiin) joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin itselläni.
Naiset ovat - ja tulevat aina olemaan fyysisesti heikompi sukupuoli, naiset kantavat, synnyttävät ja ottavat suurimman vastuun jälkikasvusta. Miehillä on taipumusta reagoida väkivaltaisesti tai äärikonservatiivisesti tilanteissa joissa he kokevat ettei muutakaan ratkaisumallia enää ole. Nämä ovat sellaisia yhteiskunnallisia yhtälöitä joiden kanssa on syytä pysyä valppaana ja kantaaottavana.
Tarkalleen ottaen nyt ei ollut kyse sinusta, vaan ilmiöstä nimeltä naisten syrjiminen Suomessa (minkä olemassaoloon jotkut uskovat).
No vastauksesi edelleen alleviivaa sitä, että vaikka muuta väitetään, todellisuudessa naisilla on tässä yhteiskunnassa asiat mallillaan. Edes yksittäistapauksia, joissa nainen on tullut syrjityksi sukupuolen perusteella tai kohdeltu epätasa-arvoisesti ei tunnu löytyvän.
Anteeksi jos olen hieman tungeitteleva, mutta minkä osan naisellisuudestasi on miesvaltainen ala sinulta riistänyt? Eivätkö anna operoida konttinosturia hame päällä?
Mitähän yhteiskunnallista murrosta tarkoitat ja mitä ongelmia se on tuonut miehille? Esimerkkitapauksia? Kaipaan edelleen konkretiaa. Nyt tekstisi on lähinnä suurpiirteistä (ellei peräti aatteellista) maalailua.
Niin, miehet ovat taipuvaisia alistamaan naisia, väkivaltaisia, potentiaalisia raiskaajia, eivät huolehdi jälkikasvustaan ja niin edelleen. Leimoja voidaan lyödä - ja niitä myös lyödään. Jotkut leimaavat maahanmuuttajat negatiivisesti, toiset miessukupuolen.
Jos oma suhtautuminen miehiin on varautunut ja negatiivinen, ei ensimmäiseksi kannata lähteä tekemään siitä yhteiskunnallista ongelmaa, vaan punnita, ja ehkä jopa punnituttaa asiaankuuluvien ammattilaisten toimesta omat ajatuksensa, että josko se vika sittenkin piilisi siellä.
"Jos oma suhtautuminen miehiin on varautunut ja negatiivinen, ei ensimmäiseksi kannata lähteä tekemään siitä yhteiskunnallista ongelmaa, vaan punnita, ja ehkä jopa punnituttaa asiaankuuluvien ammattilaisten toimesta omat ajatuksensa, että josko se vika sittenkin piilisi siellä. "
Olet aivan turhaan puolustuskannalla. Feminismissä ei ole kyse juuri sinusta, tai sinun vihaamisestasi. Mistä tuollainen ajatus on tullut?
Lisäksi haluaisin tietää että millä tavalla se, että sinä leimaat feministit, on ylevämpää kuin väitteesi siitä että feministit leimaavat miessukupuolen? Teet aivan samaa kun väität feministien tekevän, mutta olet kuitenkin parempi? Tosin tällä palstalla feministit eivät näytä olevan niitä solvaajia, joten tahtoisin perusteita väitteellesi.
Se vaan että kun on 15 vuotta syytetty väkivaltaisiksi, nasvihaajiksi, sortajiksi, "miehen euro" diskurssia, sukurutsaajiksi, seksihäiriköiksi, naisia rutiininomaisesti tappaviksi, homososiaalisiksi....jopa isänpäivänä teemana on miesten väkivaltaisuus, niin kyllä se on laittanut monen tavallisen miehen vähän puolustuskannalle.
Kuka muuten masinoi tuon kaiken vihan miehiä kohtaan?
Feministit aloittivat sonnan heiton, eivät suostu sitä lopettamaan ja haluavat kiihdyttää tahtia. Tyhmempikin alkaa pikku hiljaa puolustautua, kun páskaa sataa niskaan jatkuvasti. Puolustautumista on yleensä tavattu pitää parempana, sallittavampana ja ehä ylevämpänäkin, kuin raivohullua hyökkäystä.
Anti-antifeministi repostelee täällä hyvällä palkallaan. Hohhoijjaaaa....
"Toisaalta naisilta vaaditaan näyttöjä ja suorituksia..."
Eikö naisilta saisi vaatia näyttöjä, etenkin, kun lupaukset ja puheet ovat kovia?
Opettajat eivät uskalla komentaa koulussa tyttöjä samalla tavalla kuin poikia.
Raiskauskulttuuri on edelleen hyvin voimissaan Suomessa. Siinä nyt yksi esimerkki.
Jos et tiedä mitä raiskauskulttuuri on, googleta.
http://seksualisti.blogspot.fi/2011/07/raiskauskulttuuria.html
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/77917-raiskauskulttuuri-ja-feministien-sokea-piste
1. Jokainen mies on raiskaaja/potentiaalinen raiskaaja/raiskauksen kannattaja
2. Länsimaissa vallitsee raiskauskulttuuri
Oliko tässä jotain uutta?
Raiskaus on rikos ja siitä rangaistaan suhteellisen ankarasti. Jos yhteiskunta olisi niin naista sortava ja miesten mielen mukainen, kuten feministit haluavat uskoa, olisi raiskaus tietenkin sallittua kansanhuvia.
Googletin.
Hitto. Minut raiskattiin kerran yökerhossa. En edes tiennyt, ennen kuin tutustuin tämän raiskauskulttuurin määritelmään asiasta.
Kuinkakohan moni muu mies on kokenut saman?
Valaisisitteko paremmin tietävät minuakin siitä, mitä tämä raiskauskulttuuri oikein on? Kuulostaa siltä, että olen itsekin saattanut joutua sellaisen uhriksi.
Ei ole ihan vielä selvinnyt, mutta raiskauksen lisämääritelmä löytyi googlaamalla pikaisesti:
> Toisen väkivaltainen riisuminen tai fyysinen kopelointi on jo raiskaus.
Yökerhossa yritti nuori nainen toistuvasti tarrata haaroista. Suuttui kun en antanut.
Feministin mielestä raiskaus on tapahtunut, jos nainen kokee, että raiskaus on tapahtunut. Lisäksi raiskauksen merkit täyttyvät ilman muuta, jos nainen koska tahansa, myös kesken yhdynnän, sanoo "ei".
Muhammad, Abdi ja heidän kaverinsa saattaisivat osata vastata paremmin siihen, mitä on raiskauskulttuuri ja mistä se on tänne tuotu.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013032316819619_uu.shtml
Googletit mutta et silti saanut selville mitä sana tarkoittaa.
Suomentaen Wikipediasta:
"Raiskauskulttuuri tarkoittaa kulttuuria, jossa raiskaus ja seksuaalinen väkivalta on yleistä ja/tai raiskausta ja seksuaalista väkivaltaa kohtaan vallitsevat asenteet, normit, käytännöt ja media normalisoivat, selittelevät, suvaitsevat ja jopa hyväksyvät sitä. "
Missä tuossa sanotaan, että raiskauskulttuuri on uskomus siitä, että kaikki miehet ovat raiskaajia? Jos löydät sellaisen kohdan, niin kerrotko minullekin. Kyse on sitä kohtaan vallitsevista asenteista ja opituista normeista, niihin ovat syyllisiä kaikki jotka niitä viljelevät. Minun äitini varmasti omaa jotain noista asenteista, eikä hän ole mies.
Raiskauskulttuuria on se, että raiskauksen uhria vastuutetaan ja syytetään hänelle tapahtuneesta rikoksesta, suorasti tai epäsuorasti. Raiskauskulttuuria on neuvojen antaminen naisille ja tytöille siitä, kuinka välttää tulemasta raiskatuksi. Kyseiset neuvot ovat myös typeriä, tehottomia ja loukkaavia, mutta ei siitä nyt sen enempää.
Raiskauskulttuuria murtavaa ja oikeasti tehokasta politiikkaa seksuaalirikosten ehkäisyssä olisi ihmisten valistaminen. Valistaminen seksuaalisuudesta, suostumuksesta ja ihan käytännön neuvoja siitä miten pyytää suostumus ja miten toimia jos sitä ei saa. Tätä voitaisiin opettaa peruskoulussa, sekä tytöille että pojille, ja senkin jälkeen esimerkiksi ammattikouluissa, lukioissa, kolmannella asteella, naistutkimuksessa jne.
Raiskaus ja muu seksuaalinen väkivalta on rikos, jota pitäisi pyrkiä nimenomaan ennaltaehkäisemään koska asiaan voitaisiin vaikuttaa äärettömän paljon valistamalla. Tehottomat ja seksistisen loukkaavat neuvot siitä, kuinka minihame tai humalatila antaa luvan loukata toisen ihmisen koskemattomuutta eivät tule auttamaan yhtä ainuttakaan uhria, tai estämään raiskausta.
Itse asiassa päinvastoin; tuollainen puhe juuri jakaa naisia ikään kuin kahteen luokkaan; on ne kunnon tytöt ja sitten on ne vähemmän kunnon tytöt. Miehet alkavat sisäistää sen viestin ja kun miehet alkavat ajatella joitain naisia vähemmän kunnioitettavina kuin toisia, se yllyttää loukkaamaan fyysistä koskemattomuutta ja siitä seuraa seksuaalista väkivaltaa.
Eli ystävät rakkaat, joka kerta kun leimaatte tai syytätte raiskauksen uhria puheissanne, niin se ihan oikeasti vaikuttaa niihin käsityksiin mitä meillä kaikilla on tästä asiasta. Vähän vastuuntuntoa toivoisin.
Liekö moni täällä seurannut viime aikojen suoranaista raiskausilmiötä Steubenville-tapauksen ympärillä Yhdysvalloissa. Siinähän on käynyt niin, että kyseessä ei ole vain raiskauskulttuuri raiskauksen uhrin syyttämisen kautta, vaan asetelma uhrista on käännetty täysin päälaelleen.
Sosiaalisessa mediassa raiskatusta tytöstä on kirjoiteltu mitä hirveimpiä asioita, kun taas ne pojat jotka postittivat videon sammuneesta tytöstä, nauraen teolleen, he ovatkin uhreja.
Ja itse asiassa juuri ne samat tyypit jotka ovat syyttäneet uhria ja säälineet tekijöitä, ovat juuri niitä samoja jotka uskovat että raiskaus on jotain jonka "normaali mies tekisi vastaavassa tilanteessa".
Eli, seuraavan kerran kun joku vänisee täällä että ne pahat feministit leimaavat miehiä, niin kehottaisin katsomaan ihan vastakkaiseen suuntaan. Eivät ne ole feministejä, jotka kaikkia miehiä epäilevät raiskaajiksi, vaan niitä ihmisiä, jotka ajattelevat miehen olevan joku impulssiensa varassa oleva elukka, saalistaja joka käy kimppuun kun vaan saa tilaisuuden.
Surullista.
"Feministin mielestä raiskaus on tapahtunut, jos nainen kokee, että raiskaus on tapahtunut. Lisäksi raiskauksen merkit täyttyvät ilman muuta, jos nainen koska tahansa, myös kesken yhdynnän, sanoo "ei". "
Miksi kukaan kokisi että raiskaus on tapahtunut, mikäli sitä ei ole tapahtunut? Ymmärräthän että kokeminen tapahtuu siellä oman pään sisällä, se miten asian kokee, sitä ei voi teeskennellä. Jos kokee että on tullut raiskatuksi, silloin todennäköisesti on tullut raiskatuksi.
Sitä paitsi tuo "ei":n sanominen ikään kuin uhrin puhtoisuutta ja suostumuksen puutetta korostavana on naurettava ja vanhentunut ajatus, ja ylläpitää raiskauskulttuuria. Raiskaaja aivan vuorenvarmasti tietää milloin suostumusta ei ole saatu, sekä tiedostavan että tiedottoman uhrin kohdalla. Hän ei tee raiskausta siksi, ettei tietäisi että suostumusta ei ole, hän tekee sen siksi ettei välitä suostumuksesta. Hän haluaa vain ottaa sen minkä haluaa, toisen ihmisen kustannuksella. Minusta koko väite tuollaisesta "selkeän" ei:n sanomisesta on osoitus siitä, että sen esittäjä pitää kanssakeskustelijaa/raiskauksen uhria täysin idioottina. Koen tuon myös loukkaavaksi naisena. Siis minäkö en osaisi päättää enkä itse tietäisi, mikä fyysinen kontakti on toivottua ja mikä ei? Todella aliarvioivaa.
Ja entä ne raiskaukset, joissa suostumusta ei mitenkään voi olla? Eli ne, joissa uhri on jotenkin tiedottomassa tilassa. Huumattu, alkoholin vaikutuksen alaisena, tms.
Kokeminen ei kuitenkaan riitä muissa rikostyypeissä. Ei riitä, jos "koen", että Pekka veti minua turpaan, vaan jotain todisteitakin turpaanvedosta täytyy olla poliisille esittää.
Mutta miksi kukaan kokisi, että turpaanveto on tapahtunut, mikäli sitä ei ole tapahtunut?
Ahaa, kyllä minä sitten ole tullut raiskatuksi useamman kerran, en edes muista kuinka monta kertaa, sekä avioliitossa että muuten. Olen 32-vuotias mies. En ole antanut lupaa etukäteen minuun kohdistuneisiin kopelointeihin ja koen, että ole näinollen tullut raiskatuksi.
Ei herranjumala nyt oikeesti vitun ämmät näitä teidän typeriä juttujanne. Jotenkin vaikea uskoa, että teidän aivonne ovat keskimäärin vain kolmanneksen miesten aivoja kevyemmät. Kyllä luulisi, että teidän aivonne ovat korkeintaan 1/10 miesten aivoista. Ja ihan turha tulla sanomaan, ettei sillä aivojen koolla ole väliä, kyllä sillä näyttää olevan paljonkin väliä.
Kunnianloukkaus, uhkaus, rikokseen pakottaminen, kiristäminen -kaikki rikoslain nimikkeitä, joissa kokemus huomioidaan riittävänä syynä tutkinnan aloittamiselle ja syytteen nostamiselle. Todistaminen on näissäkin hankalaa ilman "fyysisiä" todisteita, mutta siksi rikoslaki sisältää mm. aihetodisteet.
Menepä poliisille sanomaan, että koet kunniaasi loukatun, kun naapuri Pete vitsaili ylipainostasi kadulla tavatessanne.
Kunnialoukkaus, uhkaus ja rikokseen pakottaminen kun ovat laissa määriteltyjä tapahtumia. Määritelmien pitää ihan aikuisten oikeasti täyttyä, että voidaan sanoa rikoksen tapahtuneen.
Raiskauksessa taas (tiettyjen henkilöiden mielestä) riittää, että joskus keksii, ettei oikeastaan halunnutkaan seksiä ja kokee täten tuleensa raiskatuksi. Pahinta tässä on se, että ihan oikeitakin raiskauksia tapahtuu, ja nämä tapaukset sitten nostavat kynnystä tuomita niistä...
Todistamisen hankaluus on toinen aisia, eikä sinällään liity siihen, onko rikos tapahtunut vai ei - lähinnä siihen, saadaanko siitä joku tuomittua vai ei.
Tuossa olet varmasti oikeassa. Kaikesta ei voi/kannata tehdä rikosilmoitusta. Oman järjen käyttöä ei ole missään kielletty. Mutta seksuaalirikoksiin liittyvä lainsäädäntö pyrkii Suomessa turvaamaan seksuaalisen itsemäärämisoikeuden, myös avioliitossa. Tuon oikeuden rikkomiseen riittää periaatteessa kiellonvastainen toiminta, missä tahansa tilanteessa. Se, että toinen henkilö kokee pettymystä tai ettei hänen toiveitaan/halujaan välittömästi täytetä -ei oikeuta toiminnan jatkamiseen. Tätä kutsutaan myös ihmisyydeksi.
Raiskauksen kokemus tai itsemäärämisoikeuden rikkominen ratkaistaan sitten syyttäjän harkinnan ja viime kädessä oikeustuomioistuimen kautta. Ei mitätöimällä jonkun toisen ihmisen kokemuksia keskustelupalstalla omien mielipiteiden ja ennakkoasenteiden pohjalta. Sama periaate pätee kiristykseen, kunnianloukkaukseen ym.
Yleensä kun puhutaan seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, tulisi minusta käyttää samoja rajoituksia kuin henkilökohtaisen koskemattomuuden kanssa. Esimerkiksi seksiehdotusta ei tulisi kokea raiskaukseksi, vaikka näin onkin. Minusta si, että joku vaikka menee niin pitkälle, että (hui kauhistus) koskee yökerhossa vastakkaisen sukupuolen edustajaan (aiheuttamatta fyysistä kipua/vammaa), ei myöskään ole raiskaus.
Se on normaalia sosiaalista kanssakäymistä. Ei se muutu raiskaukseksi vain siksi, että joku sen sellaiseksi kokee.
Sama tämä katumusraiskaus, jossa ensin suostutaan seksiin, mutta jälkikäteen muutetaan mieltä. Tämäkin täyttää raiskauksen tuntomerkit, kun niitä näiltä palstoilta lukee.
Ja se on surullista.
Viittaan edelliseen tuon kokemuksen osalta. Tässä hetki aikaa, niin ajattelen kanssasi ääneen. Näin miehenä: on hetkiä, tilanteita ja ihmisiä. Saatan koskea naiseen, myös seksuaalisesti, saatan ehdottaa suorasukaisesti seksiä, jos olen hyvin lähellä absoluuttista varmuutta että se on oikea tapa juuri tällä hetkellä. Jos saan samantien palautteen, että nyt tuli tehtyä virhe, niin pyydän vilpittömästi anteeksi ja/tai yritän laukaista tilanteen jotenkin, että toinen ei koe itseään uhatuksi.
En pidä millään tavoin oikeana koskea toiseen ellen ole mahdollisimman varma, että se tulkitaan positiivisena signaalina. En tietysti ole ajatustenlukija, joten virheitäkin on sattunut. Mutta kaikki edellyttää, että luen tilannetta ja ihmistä oikein. Jos toinen ei tunne oloaan uhatuksi tai epämiellyttäväksi, niin se on hyvä lähtökohta. Ja se on tehtävä heti ensimmäisestä kontaktista lähtien. Silloin voi lähteä rakentamaan jonkinlaista luottamussuhdetta, mikä ikinä siinä tilanteessa sattuukin olemaan tavoite mielen pohjalla (vink). Mutta: Se mitä minä toivon ja mitä haluan on minun asiani, en voi vetää siitä mitään johtopäätöstä tai oikeutusta mihinkään. Minulle se on normaalia kanssakäymistä. En tiedä, mitä tarkoitat sanalla "katumusraiskaus". Useimmiten minulla on ennen seksiä ainakin jonkinlainen käsitys, jos naisella on jokin piilevä motiivi (em. kosto jollekin) lähteä jatkamaan. Oman kokemuksen pohjalta suosittelisin, että jättää silloin asian siihen.
Ihan sama juttu muuallakin. Jos känninen huutelee kadulla, että "v´ttu mää tapan", ei poliisi ala tosissaan tutkimaan asiaa tappouhkauksena, vaikka miten haluaisit tehdä siitä ilmoituksen.
Sen sijaan kun nainen tekee raiskausilmoituksen, haetaan epäilty välittömästi kuulusteluihin ja HÄN joutuu käytännössä todistamaan, ettei ole raiskannut.
Myöskään perättömästä raiskausilmoituksesta ei tule rangaistusta. Tasa-arvo ei tunnu olevan ihan kohdillaan, vaan vaikuttaa siltä, että naista suositaan vahvasti.
Katumusraiskaus tarkoittaa yleensä sitä, että nainen jää kiinni syrjähypystään ja keksii kertoa, että se olikin raiskaus.
Ahaa, kiitos. Ilmankos en ymmärtänyt, en ole ikinä kuullutkaan että jollekulle olisi käynyt näin. Ehkä liikun väärissä piireissä tuon suhteen. Tai sitten oikeissa, riippuu varmaan mistä katsoo.
Netistä äkkiä selasin pohjatietoja tuohon n.1000 ilmoitetusta raiskauksesta vain pieni osa päätyy tuomioistuimeen. Poliisi jättää syyttämättä ison osan noista, syyt tietysti vaihtelee. Vaikea tietysti näin äkkiä keksiä, miten asiaan muuten saisi selvyyttä kuin puhuttamalla epäiltyä. Pätee tietysti kaikkiin rikoksiin. Tuossa puhutaan kuitenkin aika marginaalisesta ilmiöstä, valitettavasta sellaisesta tietysti, eikö totta? Itse en vetäisi kauhean pitkälle meneviä päätelmiä mihinkään suuntaan. Tietty olisi hyvä, jos olisi jokin keino tai laki, jolla voisi puuttua mistä tahansa aiheesta tehtyyn perättömään rikosilmoitukseen, jos taustalla on selkeästi osoitettavissa vahingoittamistarkoitus. Liekö kunnianloukkauksen määre täyttyisi tuossa?
Eihän se kokeminen riitä raiskauksessakaan, en ymmärrä vertaustasi. Raiskauksen syytekynnys on itse asiassa aivan liian suuri ja siinä on muitakin puutteita.
Esimerkiksi se, että raiskaus Suomen laissa määritellään niin, että se ei ole itsessään väkivaltaa. Vasta se, että jos uhri myös hakataan/pahoinpidellään/silvotaan raiskauksen lisäksi, se vasta on määritelmän mukaan väkivaltaa.
Mutta hetkinen, mitähän se raiskaus sitten on, jos ei väkivaltaa?
Vaikka turhaan minä sinulta kyselen, sinä olet niitä jotka ylläpitävät raiskauskulttuuria asenteillaan ja joille on vain tärkeää olla naisia vastaan. Minua ei kiinnosta miettiä miksi.
"Yleensä kun puhutaan seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, tulisi minusta käyttää samoja rajoituksia kuin henkilökohtaisen koskemattomuuden kanssa. Esimerkiksi seksiehdotusta ei tulisi kokea raiskaukseksi, vaikka näin onkin. Minusta si, että joku vaikka menee niin pitkälle, että (hui kauhistus) koskee yökerhossa vastakkaisen sukupuolen edustajaan (aiheuttamatta fyysistä kipua/vammaa), ei myöskään ole raiskaus."
Ketä vastaan sinä oikein väittelet? Kenen sinä luulet olevan tuosta eri mieltä? Kuka on sanonut että ehdotus seksistä on raiskaus?
Tuskin kukaan raiskauksen uhri ikinä on kokenut ehdotusta seksistä raiskaukseksi. Sen sijaan moni tekijä on varmaan sanonut "ehdottaneensa seksiä" vaikka oikeasti on yrittänyt raiskausta eli käynyt uhriin kiinni.
Juuri tämän takia suostumuksesta pitäisi opettaa kaikille, sillä on selvästi ihmisiä jotka eivät ymmärrä miten pyhä asia sen pitäisi olla.
Ns. pettämistä tapahtuu kyllä ihan kaikissa piireissä. Saattaa tietysti olla, että niissä sinun oikeissa piireissäsi ei jäädä niin helposti kiinni.
Ei kovinkaan vaikeaa. Jos muita todisteita ei ole kuin ilmoituksen tekijän väite, pitäisi riittää yksinkertainen puhelinsoitto: tällaista on kerrottu, pitääkö paikkansa? Jos vastaus on, ettei pidä, asia on siinä. Onhan vain sana sanaa vastaan.
Sitten, kun on todisteita, on asia tietysti ihan toinen.
Tasa-arvon kannalta tällaisissa epäselvissä tilanteissa poliisin olisi myös alettava samalla innolla tutkia asiaa, jos syytetty mies keksii tehdä vastaavan raiskausilmoituksen naisesta. Sehän käy helposti, koska mitään rangaistusta väärästä ilmoituksesta ei ole tarjolla.
Haluatko määritellä raiskauksen väkivallaksi?
...on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
...on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Huomaat varmaan, että raiskaus on rikoksena ankarampi ja siksi ei ole ainakaan naisten edun mukaista käsitellä sitä väkivaltana.
Kuka on sanonut? Ehdotus seksistä on ehdottomasti feministien mielestä seksuaalista ahdistelua, joka täytyy päättäväisesti tuomita.
Naisasialiitto sanoo näin:
" Seksuaalinen häirintä on laaja ongelma, ja häirintää esiintyy yleisesti jo lasten ja nuorten keskuudessa, kuten kouluissa ja oppilaitoksissa."
Jokainen ehdotus, joka ei johda seksiin, on tietenkin häirintää. Nainenhan joutuu torjumaan häiritsevän ehdotuksen. Miehen on siis oltava täysin varma asiastaan, ennen kuin menee ehdottelemaan. Muuten syyllistyy ahdisteluun. Nainen voi sen sijaan koska tahansa ehdottaa mitä tahansa, koska se taas on naisen oikeus.
Heh, en sitä epäilekään etteikö pettämistä olisi kaikissa piireissä. En vain on ole koskaan kuullut sitä perusteltavan raiskauksella. Tapahtuuko em. sinun ystäväpiirissäsi sellaista?
Olisin kyllä aika varovainen tuohon suuntaan lähtemisestä. Minusta kuitenkin rikostutkinta (tai tuossa esitutkinta) edellyttää kaikkien osapuolten kuulemista. Poliisihan kuitenkin tutkii, että onko jatkotoimenpiteisiin ylipäätään aihetta. Henkilökohtainen kuuleminen on kuitenkin tärkeä kaikkien oikeusturvan kannalta. Plus, että on aiemmin tapahtuneita rikoksia, em. vaikka lapsen hyväksikäyttö, joka on saattanut jatkua vuosia, mutta josta ei ole mitään fyysisiä todisteita välttämättä saatavilla.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/142571/Raiskausilmoituksista yli viidennes perattomia
Siitä voit tutustua asiaan, ihan poliisi kertoo. Äläkä nyt yritä olla liian nokkela. Se, ettei sinun ympyröissäsi tapahdu, ei tarkoita ettei asia voisi olla totta. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, ettei sinulle kerrota kaikkea? No, pääsithän nyt kertomaan, että kuulut ainakin omasta mielstäsi parempiin piireihin.
Lisää:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121216445924_uu.shtml
Ja ulkomailta:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013022616723163_ul.shtml
Kaikkihan nämä ovat "kokeneet" tulleensa raiskatuiksi.
Niin juuri, henkilökohtainen kuuleminen. Sitähän juuri ehdotin ja jos kuultu kiistää eikä todisteita ole, pitäisi tutkinta lopettaa siihen. Se, että naisen sanaa pidetään miehen sanaa luotettavampana ja pelkästään sen perusteella annetaan tuomio, on kaukana tasa-arvosta.
Muistutan edelleen, että myös pojat voidaan raiskata! Rooman aikoihin homoseksi oli erittäin suosittua! Miesten vallanhalu ei ulotu pelkästään naisiin ja lapsiin, vaan ihan kaikkeen! Syytä siis olla miestenkin varuillaan, ettei perse näytä liian herkulta toisten miesten silmään!
Rooman aikoihin ehkäisy oli alkeellista, joten oli ehkä syytäkin hakea turvallisempia vaihtoehtoja.
Poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä on kasvanut.
Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleiden raiskausten lukumäärä ylitti tuhannen rajan (1039).
Tilastoidun raiskausrikollisuuden kasvu on ollut yli 20 prosenttia vuodesta 2007 lähtien.
Kymmenvuotisjaksolla 2002–2011 tilastoitujen raiskausten määrä on kaksinkertaistunut.
Poliisin kaikki määrärahat ja työaika menee hoitaa näitä "raiskauksia".
Mielenkiintoista on se että alhaisen suojaikärajan omaavassa Espanjassa vain alle pari prosenttia naisista kokee tulleensa seksuaalisesti ahdistelluksi, kun taas Suomessa ja Ruotsissa luku on 4 kertainen lähes 10%.
Mistähän tämä johtuu? Voiskohan johtua siitä että Ruotsissa tilastoidaan KOKO MAALILMAN ENITEN RAISKAUKSIA, siitä syystä että pohjoismaissa raiskauksen MÄÄRITELMÄ on niin laaja että lähes minkä tahansa seksuaalinen teko voidaan tulkita raiskaukseksi?
Suomessakin on lukuisia "raiskauksia" jotka on tehty esim. parin vuoden aikana lähes päivittäin, kun ex-vaimo käy tekemässä raiskausilmoituksen ex-miehestään, jokaisesta kerrasta kun he ovat olleet yhdynnässä!
Ei mikään ihme että raiskaustilastot kauhistuttavat?
Mikä tahansa asia saadaan näyttämään pahalta, kun lähes kaikki seksuaaliset teot määritellään seksirikoksiksi?
Poliisin tietoon tulleiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut.
Vuonna 2007 poliisin tietoon tulleiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten lukumäärä ylitti tuhannen rajan (1025).
Tilastoidun lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on tilastointikaudella 1998-2007 yli kaksinkertaistunut.
Poliisin kaikki määrärahat ja työaika menee hoitaa näitä "raiskauksia".
Ei mikään ihme että lasten hyväksikäyttötapaukset kauhistuttavat?
Mikä tahansa asia saadaan näyttämään pahalta, kun lähes kaikki seksuaaliset teot määritellään seksirikoksiksi?
Linkit löydät verkosta, voit miettiä niitä ihan itse. Suosittelen nukkumaanmenon aikaan.
Omia kokemuksia, 15-vuotta freelancerina atk-alalla eri työyhteisöissä, ei ihan sanatarkkoja, mutta saat idean tuohon syrjintään:
"Kato miten keikuttaa persettään, tietäähän se mitä tollanen haluaa. Reittä pitkin noustaan."
"Ei vittu, kato miten on tyttö ollut kotona ruoka-aikaan. Meni tuolit uusiksi."
"X on parempi tohon hommaan, akkoihin ei voi luottaa sillain"
"Oisko parempi jos joku tytöistä hoitais tarjoilun?"
"X olis hyvä henkilöstöpäällikkö, naiset osaa sen homman"
"Ei sille voi antaa ylennystä, tosi outoa jos tulis yhtäkkia nainen mukaan. Se muuttais koko johtoryhmän dynamiikan"
"Likat on parempia noissa hanttihommissa, suunnittelupuolella ne ei pärjää".
Ja yksi lisää, opin juuri:
"Eivätkö anna operoida konttinosturia hame päällä?"
Olen muuten mies, vain tiedoksesi....
Annetaan miesten hoitaa ajattelu ja naisten keskittyä siihen sähläämiseen.
Kasvatus ei useinkaan ota huomioon lapsen yksilöllisyyttä (tyttöjen värit, harrastukset jne.), vähättelemättä tai ihannoimatta sinänsä mitään. Pakollinen asevelvollisuus vain miehille (siis ei mikään feministinen mielipide, mutta kannatan palkka-armeijaa). Median tuoma naiskuva ja se iänikuinen "esineellistäminen", mies- ja naisalat työelämässä...
Minä antaisin lapsen valita omat värinsä, oman hiustyylinsä ja tukisin kaikessa mitä tykkää harrastaa. Sukupuoli tulee tietty kertoa, mutta thats it. Tietää sitten onko biologinen rooli hautoa munaa ja synnyttää vai siittää.