UKK itse totesi Jatkosodan synnystä Suomi-Neuvostoliitto- seuran 30-vuotisjuhlissa 1974 näin:
"Tapahtumien kulku lähti liikkeelle ensisijaisesti suomalaisten tietoisista päätöksistä. Käsittääkseni Suomen sotilasjohdon ja Rytin hallituksen päätös hakeutua yhteistyöhön Hitlerin Saksan kanssa voidaan nähdä johdonmukaisena seurauksena itsenäisyytemme ensimmäisten vuosikymmenten ulkopoliittisista pyrkimyksistä."
perjantaina, kesäkuuta 15, 2007
Marski, Urkki ja hymyilevät lampaat
http://jokisipila.blogspot.fi/2007/06/marski-urkki-ja-hymyilevt-lampaat.html
"Tapahtumien kulku lähti liikkeelle ensisijaisesti suomalaisten tietoisista päätöksistä. Käsittääkseni Suomen sotilasjohdon ja Rytin hallituksen päätös hakeutua yhteistyöhön Hitlerin Saksan kanssa voidaan nähdä johdonmukaisena seurauksena itsenäisyytemme ensimmäisten vuosikymmenten ulkopoliittisista pyrkimyksistä."
perjantaina, kesäkuuta 15, 2007
Marski, Urkki ja hymyilevät lampaat
http://jokisipila.blogspot.fi/2007/06/marski-urkki-ja-hymyilevt-lampaat.html
Vastaukset 35
Vanhimmat
Urkki myötäili itään. Ja vinoili kilpailijapuolueilleen.
Johdonmukaisestihan Suomella oli pohjoismainen suuntaus ja läntinen suuntaus (Englantiin ja Ranskaan). Mannerhein ei pitänyt saksalaisista ja toimi sen mukaisesti. Poliittisella puolella oli sekä ajatuksissa että teoissa samaa suuntaa.
Asiallisesti Kekkosen ajatukset ovat virheelliset, koska jatkosotaan johtaneella tiellä lähentyminen tuli Saksan suunnasta. Kun sota alkoi, noudatettiin aseveljeyttä. Jos lähestyminen olisi ollut Suomen aloitteesta ja sydämestä, oltaisiin nähty tiiviimpi yhteistyö ja kirjallinen liittosopimus. Kun aloite oli Saksan puolelta ja Suomi piti tahallaan etäisyyttä, kävi kuten luontevasti kävi.
liikkeelle ennen kaikkea NL:n politiikasta. Suomi katsoi turvaa löytyvän vain Saksalta.
Tietoisiin ja harkittuihin päätöksiin ei juuri ollut tilaa. Oli turvauduttava Saksaan tai valmistauduttava tuhoutumaaan.
Vuosien 1940-41 todellisuudessa voidaan puhua myös ajopuusta ja koskiveneestä. Tilanteet olivat monimutkaisia ja vaikeita.
Keväällä -44 oliin sitten täysillä Saksan rinnalla ja NL:n yritykset rauhoittaa tilannetta olivat myöhässä.Saksa valmistautui hyökkäykseen ja Suomi puolustukseen 22.6. 41 asti.
"Suomi katsoi turvaa löytyvän vain Saksalta."
Suomi liittoutui lopullisesti Saksan kanssa tilanteessa jossa Neuvostoliiton politiikka Suomeen nähden oli jo muuttunut. Vuoden aikana 1940 Neuvostoliitto oli Suomea kohtaan aggressiivinen, koska Saksa oli kiinni lännessä ja Neuvostoliitto vapaa toimimaan omalla länsirajallaan melkein mielensä mukaan. Molotov sai Berliinissä marraskuussa 1940 huomata Saksan asenteen Itä-Euroopan suhteen vaihtuneen. Se johti myös muutokseen Neuvostoliiton Suomen-politiikassa. Sen sävystä tuli sovinnollisempi, kesää 1941 kohti tultaessa suorastaan liehittelevä. Mutta Suomessakin oli uusi asenne päässyt vallalle. Tiedettiin Saksan varmasti hyökkäävän Venäjälle, minkä toivottiin aiheuttavan Neuvostoliiton täydellisen tuhon. Se mahdollistaisi Suur-Suomen luomisen. Leningradin kaupunkikin hävitettäisiin maan tasalle ja Suomen raja tulisi Nevalle. Sen kaiken suomalaiset hyväksyivät täynnä uskoa tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa liitossa Saksan kanssa.
"Saksa valmistautui hyökkäykseen ja Suomi puolustukseen 22.6. 41 asti."
Suomalaisilla ja saksalaisilla oli sopimus siitä, että Suomen hyökkäys alkaa heti, kun saksalaiset ovat saavuttaneet Väinäjoen, ja Suomi noudattikin suunnitelmaa täsmällisesti, niin kuin Barbarossa-operaation onnistumisen kannalta välttämätöntä olikin. Suomi ponnisti voimansa äärimmilleen v. 1941 täyttääkseen oman osuutensa Barbarossasta. Koskaan ei suomalaista elävää voimaa ole uhrattu yhtä siekailemattomasti kuin sinä vuonna. Oltiin lähellä suursuomalaisten, heimoromanttisten unelmien toteutumista. Ne olivat vieraita kansan enemmistölle, mutta elähdyttivät Suomen eliittiä ja sivistyneistöä.
Itse asiassa sopimuksessa ei puhuttu Suomen hyökkäyksestä mitään. Sota olisi hyvä julistaa, mutta Suomen ei olisi hyökättävä, vaan vain sitoa venäläisiä rajalleen
Suomi odotti NL:n provokaatiota voidakseen julistaa sodan ja se tulikin.
Saksa esitti sodan sytyttyä, että Suomi hyökkäisi heidän päästyään Väinäjoelle. Mitään sopimuksia ei ylipäänsä ollut. Saksa esitti toivomuksia ja Mannerheim noudatti niitä, jos katsoi hyväksi.Aluksi noudatti, myöhemmin ei.
Kerrotko nyt myös että mitkä Suomen tekemiset tai tekemättä jättämiset sitten johtivat tuohon asiaan että NL pommitti helsinkiä 25.6.1941?
Aktiiviset sotatoimet NL aloitti kuitenkin jo aiemmin:
"Tosin jo kolme tuntia Saksan hyökkäyksen alkamisen jälkeen ja siis ottamatta selvää Suomen asenteesta neuvostokoneet pommittivat Hangon ja Ahvenanmaan suunnilla suomalaisia linnakkeita ja laivoja, minkä lisäksi ammuntaa Suomen alueelle tapahtui itärajan eri suunnilla suomalaisten vastaamatta tuleen, mutta Neuvostoliitondiplomaattinen edustusjäi edelleen Suomeen."
Kerrotko vielä nyt kun näytät tietävän että mitä ihmettä ne suomalaiset sukellusveneet tekivät neuvostoviron aluevesillä 21-22.6.1941 välisenä yönä?
Pelkällä huviajelullako olivat nuo suomalaiset sukellusveneet eräänä kesäyönä Neuvostoliiton aluevesillä?::))
Se oli passiivinen sotatoimi (miinoitus), jolla autoimme Viroa. Sen sijaan NL aloitti heti 22.6.1941 aktiivisilla sotatoimilla (eli pommitti ja ampui tyksitöllä). Tämäkö oli sinulle uutta?
Olet näköjään sitä mieltä, että räjähtämätön pommi on parempi kuin räjähtänyt?
Passiivinen ja aktiivinen he he
Tämäkö oli sinulle uutta?
"Kolmen päivän puolueettomuus" Venäläisillä oli massiivinen tietous suomalaisten ja saksalaisten yhteistoiminnasta, että hyökkäykset suomen lentokenttiä vastaan ei tullut yllätyksenä.
On tietenkin silloin kun sillä autetaan Viroa.
Tottakai on, koska he itse tekivät samaa. Käynnistivät pommituslentoja Talvisodan aikana puolueettoman Viron maaperällä olleista tukikohdista. Tottakai sama on ok myös muiden tekemänä?
Osa Barbarossaa:
Suomen armeijan pääjoukon tehtäväksi jää Saksan pohjoissiiven etenemiseen koettaen sitoa mahdollisimman vahvat venäläisvoimat hyökkäämällä Laatokan länsi- tai molemmilta puolilta ja ottamalla haltuun Hanko.
Minusta tässä puhutaan hyökkäyksestä.
Virallisestihan Itsenäistä Viroa tai oikeammin sanottuna Eestiä ei ollut enää missään olemassakaan kesällä 1941
Joten Eipä sitten kukaan pystynyt enää auttamaan Viroa koskaan yhtään mitenkään.
Suomi ei koskaan tunnustanut Neuvosto-Eestiä.
Ja toki vanhaa Viroa pystyi auttamaan. Tasllinnan itäpuolelle laskettiin suuria miinakenttiä. Kun saksalaiset lähestyivät niin Tallinnasta lähti useampia neukkulaivoja karkuun kohti Pietaria. Ne olivat täynnä KGB-miehiä, venäläisiä virkakuntaa ja virolaisia myötäjuoksijoita. Moni laiva ajoi miinaan ja satoja henkiä hukkui. Tästä voit lukea netistä.
"Se oli passiivinen sotatoimi (miinoitus)"
Omalle alueelle tehty miinoitus on defesiivinen toimenpide. Neutraalille alueelle ,kuten esim. kansainvälinen merialue, laskettu miinoitus on terroritoimi. Toisen valtion alueelle, tässä tapauksessa Neuvostoliiton, tehty miinoitus on aktiivinen sotatoimi.
Miten kukaan edes kehtaa alkaa väittämään muuta?
"aktiivinen sotatoimi. "
Piti sanoa että offensiivinen sotatoimi.
offensiivinen, ennaltaehkäisevän defenssiivinen, kuka sen määrittelee. Mutta siitähän ei ollut puhetta, vaan siitä, että sotatoimi oli passiivinen. Neuvostoliitto ei tiennyt miinoista mitään, joten se aloitti provosoimattoman sodan.
"Toisen valtion alueelle, tässä tapauksessa Neuvostoliiton, tehty miinoitus on aktiivinen sotatoimi."
Suomi ei tunnustanut Neuvosto-Viroa.
"Miten kukaan edes kehtaa alkaa väittämään muuta? "
Helposti:-)
Sinun lempipaikkasisitten nyt varmasti on Etelä Puolassa sijaitseva auzcwishin birkenau.:::)))
Mikä on paras lämpäötila sinun mielestäsi ihmisten polttamiselle?
Väittää toki voit.
Mutta et sitten ole kyllä mitenkään uskottava väittelija.::))
Koska todisteen nyt kumminkin sinulta puuttuvat vallan kokonaan.::))
Mikä montun syvyys Katynissa puolalaisten teilaamiselle paras? Samoihin monttuihin tehtiin tilaa suomalaisillekin, mutta eivät tulleet. Oli muutakin tekemistä.
Niin puhutaan. Mutta todisteissa ei puhuta.
Sinun uskosi ei ole mikään päällimäinen murhe. Itsehän totesit, että et todistetta edes lue.
Miksipä se olisi?
Sinä vastaavasti osannet sanoa, että kuinka niskalaukauksella teloittaminen parhaiten suoritetaan? Jos ihailee KGB:tä niin taito on hyvä hallita:-)
Tietämättömälle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa
Kyllä todisteissa nyt vain puhutaan näin että:
"Suomen armeijan pääjoukon tehtäväksi jää Saksan pohjoissiiven etenemiseen koettaen sitoa mahdollisimman vahvat venäläisvoimat hyökkäämällä Laatokan länsi- tai molemmilta puolilta ja ottamalla haltuun Hanko.
Minusta tässä puhutaan hyökkäyksestä."
Ei vieläkään minkäänlaisia todisteita siletä suunnasta yhtään mistään.
Joten ei muuta kuin yritähän uudestaan hiukan paremalla menestyksellä.
Kiristelehänhän sinä nyt vain sitä hihamerkkiäsi löysässä käsivarressasi.
Ja voit sitten myös kyllä samantien myös lopettaa sen natsitervehdyksesi.
Tia ihan sama mulle.:DDDD
jollain h..vetin sekopäällä näkyy taas kerran olevan todella pahasti väärä lääkitys, mennyt sinset ja punaiset pillerit ihan sekaisin. Voi tietysti olle, että on syönyt jotain "taikasienisoppaakin".DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Joten olet nyt sitten vain pelkkä onneton mutuilija joiden jorinoilla ei ole minkäänlaista merkitystä mihinkään suuntaan yhtään missään.
Urkki piti kuuluisan puheensa ja se poiki seuraavan episodin:
"Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja Aimo Kairamo irtisanoi Juntusen lehden palveluksesta 2. joulukuuta 1974 presidentti Urho Kekkoselta tulleen ”myllykirjeen” perusteella. Juntunen oli aiemmin syksyllä pitänyt puheen sotaveteraaneille ja sanonut, että Kekkonen maksaa Neuvostoliitolle öljylaskua väärentämällä Suomen historiaa. Kysymys oli erityisesti Suomen joutumisesta jatkosotaan ja Juntunen oli tässä yhteydessä arvostellut Kekkosta ns. ajopuuteorian hylkäämisestä. Tiedonantaja-lehti julkisti puheen tekstin ja Kekkonen kirjoitti kirjeessään Kairamolle: ”Tämä on niin vastuutonta ja törkeää puhetta, että jään odottamaan, miten lehti sen voi hyväksyä.” Juntunen kommentoi erottamistaan Kekkoselle lähettämässään kirjeessä: ”Jos ulkomaankauppapolitiikka häiriintyy jonkin Juntusen neljästä sanasta, ei ole helppo uskoa vakuutteluihin, joiden mukaan ulkopolitiikkamme on hoidettu erinomaisesti.” Kairamo ei koskaan myöntänyt Kekkosen osuutta Juntusen irtisanomisessa, vaan hänen mukaansa Juntunen ei ollut enää vuosiin noudattanut puolueen ja lehden virallista linjaa. Kun Juntunen ja SDP:n puheenjohtaja Rafael Paasio tapasivat Juntusen saatua potkut, Paasio totesi Juntuselle: ”Se oli sinulle oikein.”
Sanomalehtimiesten Liitto vei Juntusen erottamisasian työtuomioistuimeen, joka totesi ratkaisussaan irtisanomisen laittomaksi ja määräsi lehden kustantajan, Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan, maksamaan Juntuselle 7000 markan vahingonkorvauksen. Erottamisen jälkeen Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen tarjosi Juntuselle työpaikkaa Verohallituksen tiedottajana, mistä Juntunen kieltäytyi, koska hän ei halunnut ”alkaa kehua veroja”.
Juntunen siirtyi 1975 kolumnistiksi Suomen Kuvalehteen silloisen päätoimittajan Mikko Pohtolan houkuttelemana. Pohtola, joka oli jo ennestään henkilökohtaisesti tuntenut Juntusen, asetti kuitenkin ehdoksi, ettei ”ulkopolitiikan venettä saanut keikuttaa”. Samoihin aikoihin Urho Kekkonen lopetti pakinoiden kirjoittamiseen samaan lehteen Liimatainen-nimimerkillä, joskaan hänen suhteensa lehteen eivät täysin katkenneetkaan. Suomen Kuvalehteen Juntunen kirjoitti vuoteen 1983 saakka."
Urkki oli tunnetusti pitkävihainen mies ja hän järjesti puhelinsoitolla 64-vuotiaalle Juntuselle potkut
Suomen Sosialidemokraatti-lehdestä. Onneksi Juntusella oli myös tukijoita ja hän löysi nopeasti (Urkin harmiksi) uuden työpaikan.
"Niin on jos siltä näyttää" oli pthän isämme käyttämä sanonta...
http://ukk.evvk.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_Juntunen
Olematon jätkä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aimo_Kairamo
Kekkosessa oli parasta se, että hänestä päästiin eroon. Muistan sen päivän!
On vastenmielistä ajatella kuinka suomalaisessa politiikassa on vieläkin mukana näitä Kekkosen ajan perässähiihtäjiä, kuten Paavo Väyrynen, Tupee-Pekkarinen jne.
Se 2. itsenäisyyspäivämieskin, eli Imelä-Eikka, on vielä elävien kirjoissa. Tämä tyyppihän oli pyytelemässä Kekkosta vielä seuraavallekin kaudelle... ja kaikki tiesi että ukko oli jo ylikypsä. No KePu pettää aina. Vain se on varmaa, että pettää.