jos on murtunu ja yksinäinen sydän joka yrittää tääl vaa aueta ja saada edes jotain tukea? itsesääliä ja katkeruutta,onko se paha asia et tääl kirjotan sitte? onko se pahuutta taj jotenki väärin että aukenee jos on paha olla? varsinki siskoillesa ja veljillesä Herrassa mitä en voi edes nähdä...? pitäskö täs lähtä saatanalle avautuu? tosi joskus tuntuu et siltäki enemmä saa myötä tuntoa ku teiltä,senku myy sielusa sille,tietenki menettää kaike mut ainaki se taputtaa päälle ja sanoo hyvä poika, tee mitä haluut kuha et lähe mu piiristä..luultavasti parempia "siskoja ja veljiäki" sais siinä piiris mitä oon täs jumala piiris saanu
onko se sitte paha asia
teh mies24v
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vittu ei yhtää kaunista sanaa taj edes tukevaa sanaa mitä oon tääl heilunu, vuosia jo erämaassa ,ei yhtää tukevaa sanaa, ei ihmistä mikä vaa tulis et veli Herrassa tässä oon heilu mite haluat me välitetää susta,ihmine toiselle,veli/sisko Herrassa toiselle.
Hei taas. Joku aika sitten kävin lukemassa kirjoituksia, en ajanpuutteen vuoksi lukenut kaikkea, mutta joku kirjoituksesi kosketti. Kuvailemasi olotila voisi päättyä paatumukseen. Rukous voisi auttaa, jos tahdot. -Rakas Jeesus, tiedät elämäni, sen vaikeudet, kuinka elämääni hallitsevat ikävät muistot, kahlitsevat ajatukset, sanat, teot ja laiminlyönnit, (päihteet ja riippuvuudet). Anna minulle armosi, niin että voisin (luopua päihteistä ja riippuvuuksista) vapautua pahasta elämästäni, ikävistä muistoista ja saisin uusia, hyviä ja kauniita muistoja tilalle. Niin, että voisin kiittää ja ylistää hyvyyttäsi minua vääryyden tekijää kohtaan, (sillä kaikki me olemme syntiä tehneet ja olemme Jumalan kirkkautta vailla), sillä onhan lunastustyösi niin suuri. En tiedä, miten tähän suhdaututaan, mutta halusin tämän kirjoittaa. Jokainen suhtautuu omalla tavallaan.
Jatkan vielä; 1 Joh.1:9