Suomen SS- hallinto silloin kerran. Helsinkiin perustettiin SS-V

Einsatzgruppe Finnland toimi lyhyen aikaa saksalaisten sotavankileireillä Lapiissa Se lakkautettiin syksyllä -42 tarpeettomana.

Välirauhan aikana kylläkin toimi SN-Seura, joka oli avoimesti viides kolonna ja kommunistien peitejärjestö. Se työskenteli NL:n lähetystön valvonnassa pyrkien luomaan vallankumoustilanteen. Hallitus lakkautti sen syksyllä -40.

Ei toiminut!!! kirjoitti:

Einsatzgruppe Finnland toimi lyhyen aikaa saksalaisten sotavankileireillä Lapiissa Se lakkautettiin syksyllä -42 tarpeettomana.

Välirauhan aikana kylläkin toimi SN-Seura, joka oli avoimesti viides kolonna ja kommunistien peitejärjestö. Se työskenteli NL:n lähetystön valvonnassa pyrkien luomaan vallankumoustilanteen. Hallitus lakkautti sen syksyllä -40.

Lue lisää

Valehtelet! Ei ollut suurlähetystöä 1939-40 Suomessa Neuvostoliitolta.
Valehtelet! Olen Klenkka.

höpöhöpöpoikasi taas kirjoitti:

Valehtelet! Ei ollut suurlähetystöä 1939-40 Suomessa Neuvostoliitolta.
Valehtelet! Olen Klenkka.

Talvisodan rauhanteon jälkeen NL:n lähetystö palasi Helsinkiin ja poistui kesäkuussa -41.

Ei toiminut!!! kirjoitti:

Einsatzgruppe Finnland toimi lyhyen aikaa saksalaisten sotavankileireillä Lapiissa Se lakkautettiin syksyllä -42 tarpeettomana.

Välirauhan aikana kylläkin toimi SN-Seura, joka oli avoimesti viides kolonna ja kommunistien peitejärjestö. Se työskenteli NL:n lähetystön valvonnassa pyrkien luomaan vallankumoustilanteen. Hallitus lakkautti sen syksyllä -40.

Lue lisää

lakkautettiin kaikki muutkin einsatzgruppet koska Himmler piti ampumalla tehtäviä teloituksia henkisesti liian raskaina gruppejen miehistölle ja siirryttiin teolliseen surmaamiseen.

Höpö olet tosiaan kirjoitti:

Talvisodan rauhanteon jälkeen NL:n lähetystö palasi Helsinkiin ja poistui kesäkuussa -41.

Sanotko osoitteen? Oi sinnuu höpö höpöhomppeli Klenkka

oi sinnuu höpöhöp Kl kirjoitti:

Sanotko osoitteen? Oi sinnuu höpö höpöhomppeli Klenkka

toimi osoitteessa Bulevardi 21. Se kärsi vaurioita Talvisodan pommituksissa, mutta keväällä -40 lähetystön henkilöstö palasi siihen(?) lähettiläs Ivan Zotovin johdolla ja aloitti vilkkaan vakoilutoiminnan.

NL:n lähetystö kirjoitti:

toimi osoitteessa Bulevardi 21. Se kärsi vaurioita Talvisodan pommituksissa, mutta keväällä -40 lähetystön henkilöstö palasi siihen(?) lähettiläs Ivan Zotovin johdolla ja aloitti vilkkaan vakoilutoiminnan.

Lue lisää

Katsohan Bulsa Albertti kulman pommitustuhoja valokuvista, niin tiedät, että siihen palaneeseen ja romahtaneeseen taloon ei tullut ketään Valehtelet!

olen Klenkka kirjoitti:

Katsohan Bulsa Albertti kulman pommitustuhoja valokuvista, niin tiedät, että siihen palaneeseen ja romahtaneeseen taloon ei tullut ketään Valehtelet!

palasivat. Ainakin osassa talosta oli vain pieniä vaurioita, ikkunat rikki, koska venäläiset värjöttivät siinä muutaman päivän ennen kuin Saksan lähettiläs sai heille laivatilaa.
Saattoivat tietysti hankkia uudet tilatkin.

Joka tapauksessa kirjoitti:

palasivat. Ainakin osassa talosta oli vain pieniä vaurioita, ikkunat rikki, koska venäläiset värjöttivät siinä muutaman päivän ennen kuin Saksan lähettiläs sai heille laivatilaa.
Saattoivat tietysti hankkia uudet tilatkin.

Lue lisää

Bulevardin puoleinen osa romahti talosta täysin. Albertin puoleisen sisäpiha oli aaveseininä. Helsinkiläiset menivät sinne sisään ja sytyttivät kahteen kertaan uudelleen kaiken palamaan 30.11. ja 1.12. sekä 2.12. välisenä yönä.
Ei siinä suurlähetystöä pitänyt enää kukaan.
Luullakseni NL:n asioita osaksi hoiti välirauhan aikana kolme suomalaista yksityishenkilöä ja englantilainen Nikkelikaivosyhtiö.
Talosta on kuvia SK:n, Hesarin ja US:n arkistosivuilla.

Joka tapauksessa kirjoitti:

palasivat. Ainakin osassa talosta oli vain pieniä vaurioita, ikkunat rikki, koska venäläiset värjöttivät siinä muutaman päivän ennen kuin Saksan lähettiläs sai heille laivatilaa.
Saattoivat tietysti hankkia uudet tilatkin.

Lue lisää

Talvisodan vauriot korjattiin.

Jatkosodan pommituksissa kävi sitten huonosti 1942.
Sodan jälkeen NL toimi jonkin aikaa Baltian maiden entisissä tiloissa, mutta vaati sitten uuden tontin.

Ei tiedä asiasta mitään. Et muuten höpöpoika olisikaan.Näin sinulle käy aina.

Joka tapauksessa kirjoitti:

palasivat. Ainakin osassa talosta oli vain pieniä vaurioita, ikkunat rikki, koska venäläiset värjöttivät siinä muutaman päivän ennen kuin Saksan lähettiläs sai heille laivatilaa.
Saattoivat tietysti hankkia uudet tilatkin.

Lue lisää

Neuvostolähetystö hallitsi Bulevardin taloa parikymmentä vuotta. Jatkosodan syttyessä lähetystön henkilökunta jätti sen heinäkuun alussa 1941. Lähetystön ja kauppavaltuuskunnan sekä Maarianhaminan ja Petsamon entisten konsulinvirastojen virkamiehet matkustivat Helsingistä junalla Turkuun. Sieltä matka jatkui Oihonna-laivalla Saksaan ja junalla Turkkiin, jossa Neuvostoliiton lähetystön väki vaihdettiin Suomen entisen Moskovan lähetystön henkilökuntaan.


"Taivas oli rohkaisevan kirkas, Bulevardin lehmukset loistivat vihreinä ja suurehko väkijoukko oli kerääntynyt kadulle lähtijöitä tarkastelemaan. Oli aivan hiljaista, sanaakaan ei kuulunut väkijoukosta. Sulkeutunein, totisin kasvoin tuijottivat ihmiset lähtijöitä, mutta sulkeutuneen ilmeen takana leikki monen mielessä salainen hymy, helpottava tietoisuus, että neuvostolähetystön ja sen edustaman maailman tuhoisa, mutta samalla monelta kohdaltaan tragikoomillinen tarina oli nyt Suomen osalta tässä muodossaan päättynyt", Waltari kirjoittaa.

Bulevardi 21:n kohtalo sinetöitiin helmikuun kuudennen päivän iltana 1944, jolloin Neuvostoliiton pommikoneet saivat täysosuman omaan lähetystötaloonsa. Miina- ja palopommit sytyttivät rakennuksen ilmiliekkeihin. Katto romahti alas ja vain hiiltyneet seinät jäivät pystyyn.


Sodan päätyttyä rakennustyöt talon korjaamiseksi oli jo aloitettu 1947, kun Neuvostoliitto ilmoitti haluavansa lähetystölleen uuden tontin Kaivopuiston tuntumasta.

Kätilöopiston tontti Tehtaankadulta luovutettiin 1948 ja uutta lähetystötaloa alettiin rakentaa sotakorvaustyönä 1950-luvun vaihteessa. Se valmistui kesällä 1952. Ulkoministeri Vjatsheslav Molotovin määräyksestä graniittitalon julkisivun esikuvana oli Buckinghamin palatsi.

Bulevardi 21 siirtyi Suomen valtion omistukseen ja purettiin 1949. Purkutöissä häärivät tekniikan opiskelijat, jotka veivät tiilet Otaniemen teekkarikylän ensimmäisen talon rakennusaineiksi.

suunnilleen näin kirjoitti:

Bulevardin puoleinen osa romahti talosta täysin. Albertin puoleisen sisäpiha oli aaveseininä. Helsinkiläiset menivät sinne sisään ja sytyttivät kahteen kertaan uudelleen kaiken palamaan 30.11. ja 1.12. sekä 2.12. välisenä yönä.
Ei siinä suurlähetystöä pitänyt enää kukaan.
Luullakseni NL:n asioita osaksi hoiti välirauhan aikana kolme suomalaista yksityishenkilöä ja englantilainen Nikkelikaivosyhtiö.
Talosta on kuvia SK:n, Hesarin ja US:n arkistosivuilla.

Lue lisää

Tuo on jo höpöpojaltakin paksua pötyä, Talo pommitettiin helmikuussa -44.

Välirauhan aikana täällä toimi NL:n lähetystö ja tiukasti toimikin.

Katsohan tätä kirjoitti:

Neuvostolähetystö hallitsi Bulevardin taloa parikymmentä vuotta. Jatkosodan syttyessä lähetystön henkilökunta jätti sen heinäkuun alussa 1941. Lähetystön ja kauppavaltuuskunnan sekä Maarianhaminan ja Petsamon entisten konsulinvirastojen virkamiehet matkustivat Helsingistä junalla Turkuun. Sieltä matka jatkui Oihonna-laivalla Saksaan ja junalla Turkkiin, jossa Neuvostoliiton lähetystön väki vaihdettiin Suomen entisen Moskovan lähetystön henkilökuntaan.


"Taivas oli rohkaisevan kirkas, Bulevardin lehmukset loistivat vihreinä ja suurehko väkijoukko oli kerääntynyt kadulle lähtijöitä tarkastelemaan. Oli aivan hiljaista, sanaakaan ei kuulunut väkijoukosta. Sulkeutunein, totisin kasvoin tuijottivat ihmiset lähtijöitä, mutta sulkeutuneen ilmeen takana leikki monen mielessä salainen hymy, helpottava tietoisuus, että neuvostolähetystön ja sen edustaman maailman tuhoisa, mutta samalla monelta kohdaltaan tragikoomillinen tarina oli nyt Suomen osalta tässä muodossaan päättynyt", Waltari kirjoittaa.

Bulevardi 21:n kohtalo sinetöitiin helmikuun kuudennen päivän iltana 1944, jolloin Neuvostoliiton pommikoneet saivat täysosuman omaan lähetystötaloonsa. Miina- ja palopommit sytyttivät rakennuksen ilmiliekkeihin. Katto romahti alas ja vain hiiltyneet seinät jäivät pystyyn.


Sodan päätyttyä rakennustyöt talon korjaamiseksi oli jo aloitettu 1947, kun Neuvostoliitto ilmoitti haluavansa lähetystölleen uuden tontin Kaivopuiston tuntumasta.

Kätilöopiston tontti Tehtaankadulta luovutettiin 1948 ja uutta lähetystötaloa alettiin rakentaa sotakorvaustyönä 1950-luvun vaihteessa. Se valmistui kesällä 1952. Ulkoministeri Vjatsheslav Molotovin määräyksestä graniittitalon julkisivun esikuvana oli Buckinghamin palatsi.

Bulevardi 21 siirtyi Suomen valtion omistukseen ja purettiin 1949. Purkutöissä häärivät tekniikan opiskelijat, jotka veivät tiilet Otaniemen teekkarikylän ensimmäisen talon rakennusaineiksi.

Lue lisää

Wikikin on sitten täynnä höpö höpöhassulihomppeli poikia Klenkalle?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset_Helsingissä


"Seuraavat pommitukset ajoittuvat klo 15.00-16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle. Niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin varrella, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon.[2] Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.[6]

"Seuraavat pommitukset (30.11.1939) ajoittuvat klo 15.00-16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle. Niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin varrella, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon.[2] Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.[6]"

ihanaa homppelit kirjoitti:

Wikikin on sitten täynnä höpö höpöhassulihomppeli poikia Klenkalle?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset_Helsingissä


"Seuraavat pommitukset ajoittuvat klo 15.00-16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle. Niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin varrella, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon.[2] Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.[6]

"Seuraavat pommitukset (30.11.1939) ajoittuvat klo 15.00-16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle. Niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin varrella, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon.[2] Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.[6]"

Lue lisää

Bulevardi 21 on ollut korjattuna lähetystön käytössä kesällä -41, koska se on evakuoitu sodan sytyttyä.

Ja NL:n lähetystö toimi tehokkaasti noin 200 hengen vahvuudella.

Wiki voi olla luotettava tai sitten ei.

"Minuakin rupeaa höpöhöpöhöpöttämään "

Olet oikeassa.Kuulut ilman muuta palstan höpöpoikiin.

"Pyrkiikö täällä joku tai jotkut väittämään, että NL:n lähetystöväkeä oli jatkosodan aikana rauniotalossa 200 ihmistä?"

Vain sinä. Henkilöstö evakuoitiin sodan alettua.

On tietoja, että ainakin osa rakennuksesta olisi korjattuna ollut käytössä välirauhan aikana. Tosin lähetystö on voinut toimia muissakin tiloissa.
Sinuakin tyhmemmät höpöpojat väittävät, ettei lähetystö toiminut Suomessa välirauhan aikana lainkaan.Se on aika lailla pohjanoteeraus teidänkin porukalta, vaikka ette koskaan tiedoilla loistakaan.

Niin tosiaan!! kirjoitti:

"Minuakin rupeaa höpöhöpöhöpöttämään "

Olet oikeassa.Kuulut ilman muuta palstan höpöpoikiin.

"Pyrkiikö täällä joku tai jotkut väittämään, että NL:n lähetystöväkeä oli jatkosodan aikana rauniotalossa 200 ihmistä?"

Vain sinä. Henkilöstö evakuoitiin sodan alettua.

On tietoja, että ainakin osa rakennuksesta olisi korjattuna ollut käytössä välirauhan aikana. Tosin lähetystö on voinut toimia muissakin tiloissa.
Sinuakin tyhmemmät höpöpojat väittävät, ettei lähetystö toiminut Suomessa välirauhan aikana lainkaan.Se on aika lailla pohjanoteeraus teidänkin porukalta, vaikka ette koskaan tiedoilla loistakaan.

Lue lisää

Joka tapauksessa
8.4.2013 17:40
0
Sulje
Bulevardi 21 on ollut korjattuna lähetystön käytössä kesällä -41..........

Ja NL:n lähetystö toimi tehokkaasti noin 200 hengen vahvuudella.

Wiki voi olla luotettava tai sitten ei.