Näitä oppilaita halutaan kai lisää?

Uhri oli siis Eino Nummelin, joka toimi Turun Puolalanmäen lukiossa opettajana.
Hänen oppilaanaan oli 16-vuotias Jarmo Siltala, jonka hidas oppimisvauhti ärsytti opettajaa.
Siltala sai huonoja koenumeroita ja ehdot 1979 (ilm. englannista), jotka hän jätti suorittamatta.
Tätä tilannetta hän piti epäoikeudenmukaisena ja koki, että Nummelin oli ottanut hänet vain silmätikukseen ja vainon kohteeksi.
Syksyllä 1979 Siltalan englanninopettaja vaihtui ja tilanne hieman parani. Siltala ei kuitenkaan ollut unohtanut kaunaansa Nummelinia kohtaan.

19.3.1981 Siltala lorvaili välitunnilla koulun sisätiloissa. Nummelin tuli ajamaan häntä ulos välitunnille. Heidän välilleen kehkeytyi suukopua ja Nummelin tönäisi Siltalaa tehostaakseen uloskäskyä. Siltala ei lyönyt Nummelinia, mutta kauna tätä kohtaan kasvoi ja hän päätti tuolloin kostaa.
Ensin Siltala oli suunnitellut, josko seuraisi Nummelinia tämän kotimatkalla ja löisi turpaan. Tätä hän ei kuitenkaan toteuttanut. Hänellä oli myös muunlaisia suunnitelmia Nummelinin varalle ja jotkut oppilaista jopa kannustivat häntä näissä.
20.3. aamulla Siltala kertoi luokassa "tänään tappavansa Nummelinin".
Aamupäivällä Siltala pinnasi tunnin ja kävi rautakaupassa, josta oli aikomuksena varastaa kirves, mutta tämä ei onnistunut myyjien kytätessä. Palatessaan kouluun, hän huomasi talonmiehen teräväreunaisen betonilapion.

Seuraava tunti oli piirustusta. Siltala kertoi kavereilleen, että seuraavalla tunnilla hän löisi lapiolla Nummelinia. Hän lähtikin tunnilta, haki lapion ja meni väijyksiin sen luokan oven taakse, missä Nummelin piti tuntia.
Siltalan kaverit hermostuivat ja miettivät, oliko se sittenkin tosissaan ja lähtivät etsimään tätä. Kaverit saivat taivuteltua Siltalan luopumaan aikeista ja tämä vei lapion pois. Toiset koulukavereista kuitenkin ryhtyivät ivaamaan Siltalaa sanoen, että tiedettiinhän se, ettei tästä olisi mihinkään.
Viimeisen tunnin jälkeen Siltala haki uudelleen lapion. Hän meni opettajanhuoneen lähelle odottamaan Nummelinia ja kun tämä tuli ulos, hän löi viisi kertaa tätä lapiolla päähän. (Siltala oli 190 cm pitkä).
-Mitä, mitä! Huusi Nummelin ensimmäisen iskun jälkeen pudoten samalla istumaan. Seuraavien iskujen jälkeen hän retkahti eteenpäin jääden lattialle vaikeroimaan.
Siltala viskasi lapion kädestään ja lähti paikalta. Toiset oppilaat näkivät tapahtuman lasiseinän läpi.

Siltala oli jaellut ilmaisjakelulehteä ja lähti hakemaan palkkionsa 387 mk, lehden konttorista.
Hän meni soittamaan torin puhelinkopista äidilleen, joka kertoi jo tietävänsä tapauksesta ja pyysi poikaansa tulemaan kotiin. Poliisi kuitenkin kohtasi Siltalan ja otti tämän kiinni.
Lukion opettajat linnoittautuivat koulun sisälle kuultuaan tapahtumista ja pelkäsivät vapaana liikkuvaa Siltalaa. He poistuivat sitten koululta takseilla ja yksi pyysi jopa poliisia turvakseen kotimatkalleen.

Turun raastuvanoikeus sai jutun käsiteltäväksi 23.4. Tuolloin 18-v Siltalalle vaadittiin rangaistusta murhasta. Syytteen mukaan hän surmasi 56-vuotiaan lehtorin vakaasta harkinnasta, erityistä raakuutta osoittaen.
Siltala luki oikeudelle pitkän, vankilassa kirjoittamansa vastineen. Siinä hän kertoi katuvansa tekoaan ja ettei halunnut tappaa, vain vahingoittaa lehtoria.
-Uskon kuitenkin tehneeni palveluksen koulun muille oppilaille, hän luki papereistaan.
Siltala kiisti lähes kaikki poliisikuulustelulausuntonsa. Näissä hän oli kertonut ankarista kotioloista, jolloin hän ei saanut käydä esim. elokuvissa, koska nukkumaankin piti panna jo klo 20.
Oikeudessa hän kuitenkin kehui, että hänellä oli maailman paras koti.

Olin Turussa englanninkielen opettaja Eino Nummelinin oppilas 1970-luvulla. Hän oli elämäni huonoin opettaja. Yhdessäkin kokeessa luokan keskiarvo oli alle 4. Minä sain siitä kokeesta elämäni ainoan ala-arvoisen 4-. Jos teit pienenkin virheen kokeesss, niin arvosana laski numerolla. Jotkut saivat siitä kokeesta miinusarvosanojakin tyyliin -1, -2, -3 jne. Oppilaat valittivat useita kertoja rehtorille Nummelinista, mutta mitään ei tapahtunut. Jotkut oppilaat olivat kokonaisia oppitunteja rehtorin luona valittamassa Nummelinista.

Isosiskoni oli samassa koulussa 2 luokkaa ylempänä ja hänkin oli Nummelinin oppilas. Hän totesi Nummelinista, että hän sopisi yliopiston opettajaksi, muttei oppikouluun.

Muutin perheeni mukana Turusta Helsinkiin vuonna 1978. Minulla oli Turussa viimeisellä lukukaudella todistuksessa 6 englanninkielestä, mutta Helsingissä se pomppasi 10:iin ensimmäisellä lukukaudella samalla työmäärällä. Ihmettelen, mikä oli luokan keskiarvo englanninkielestä Turussa. Ei varmaan enempää kuin tuo minun 6. Tälläinen arvosanojen anto kokeissa ja todistuksessa ei herätä oppilaissa innostusta oppiainetta kohtaan. Nummelin oli elämäni ylivoimaisesti ankarin ja vaativin opettaja. Hänen oppituntejaan oppilaat vihasivat sydämensä pohjasta.

Kuulin siis Nummelinin surmasta Helsingissä. Kaikissa koulussa oli tapahtuman johdosta hiljainen hetki, jolloin oppilaat seisoivat hiljaa pystyssä pari minuuttia. Minä mietin jäisinkö istumaan paikalleni, mutta nousin kuitenkin pystyyn kuten kaikki muutkin. Ei olisi pitänyt nousta vaan protestoida asian johdosta. Julkisuudes

Samassa oppikoulussa, joka oli muuten Turun paras, oli myös rankkaa koulukiusausta. Kaksi oppilasta kidutti joka välitunnilla muita oppilaita. Se tapahtui kellariin vievän portaikon kaiteella. Toinen kiusaajista piti kiusattavaa kaidetta vastaan paikallaan ja toinen löi kiusattavaa mahaan. Heillä oli yksi vakiokiusattava, joka oli lyötävänä kymmeniä kertoja. Muutkin oppilaat kelpasivat kiusattaviksi ja monäkin olin kerran lyötävänä. Oppilaat eivät osanneet valittaa kiusaajista opettajille ja kiusaaminen jatkui pitkään. Vakiokiusattavalle välitunnit olivat yhtä helvettiä.

Koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa on siis ollut jo nonta kymmentä vuotta. Opettajien pitäisi puuttua siihen ja pistää kiusaajat kuriin. Luonnevikaisia yksilöitä on niin opettajissa kuin oppilaissa. Ongelmiin pitäisi reagoida ajoissa eikä antaa tilanteen jatkua ja paheta.

Jatkoa edelliseen:

Julkisuudessa ei puhuttu mitään Nummelinin epäpätevyydestä opettajan virkaa hoitamaan ja valituksista, joita hänestä oppilaat tekivät. Asiaan olisi opettajien tullut puuttua ajoissa. Tietoa ongelmista oli kaikilla pitkään. Mitään ei kuitenkaan tehty asian parantamiseksi. Tilanne ei ole varmaan parempi kouluissa tänäkään päivänä.