Tossa alempana on juttua uuden auton (ja käytetyn) arvonalennuksesta vuositasolla. Ihan tolkutonta toi auton arvon aleneminen/vuosi. 3 vuoden päästä autosta ei saa vaihdossa kuin noin 60% alkuperäisestä hinnasta. Elikäs, mulla olis mahdollista saada käyttöön työsuhdeauto. Otanko vai jätänkö? Omaa uutta en heti lähtis ostelemaan, varsinkaan osamaksulla...
Mitä olette mieltä?
Mitä olette mieltä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos sinulla ei ole varaa käteiskauppaan, niin ota työsuhdeauto. Rahoitettu auto (arvonalennuksineen) on puolestaan kalliimpi kuin autoedun verotusarvo.
Käteiskauppa sitoo pääomaa, mutta se lienee edullisempi, kuin autoetu. Huomaa myös, että autoedussa maksat aina arvonalennuksen lisäksi mm. myyjän katteet (kohtuullisempi kuin rahoitusyhtiö).
Taisi mennä puurot ja vellit sekaisin. Autoedusta maksat verotusarvoa ja sen vaikutus riippuu palkkauksestasi. Jos sinulla on ns. kokonaispalkkaus eli saat valita tietyn osan palkastasi joko autoetuna tai rahana, on autoedun verotus sinulle kalliimpi, kuin siinä tapauksessa, että saisit sen nykyisen bruttopalkkasi päälle.
Autoedussa maksat auton verotusarvoa verottajalle, etkä suinkaan myyjän katteita. Ne maksaa työnantajasi riippuen auton hankinta tavasta (osto, osamaksu tai leasing ). Et myöskään itse kärsi arvonalennuksesta, sillä et ole vastuussa auton maksuista, etkä lunastuksesta sopimusajan päätytttyä. Että silleen. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.
Ei autokauppakaan ole mikään pelastusarmeija ;)
Arvonalennus maksetaan autokaupalle kerran kuussa ja siinä on mukana luonnollisesti kate.
Pääasiallinen juju tässä on se, että tämän voi vähentää mukavammin kuluina yhteisöveroissa, toisin kuin vastaavan hankitun auton.
Auton käyttäjä, joka maksaa ajamastaan/käyttämästään autosta autoedun verotusarvoa EI maksa mitään autoliikkeelle vaan VEROTTAJALLE. Työnantaja, joka auton hankkii esim liisaamalla saa vähentää leasingvuokrat verotuksessa omassa kirjanpidossaan, jolloin myös maksetaan sitä puhuttua arvonalennusta ja katetta.
Mikäli työantaja ostaa auton, saa työnantaja tehdä autosta ns. vuosipoiston kirjanpidossaan, kun auto on taseessa käyttöomaisuutena.
Vielä kerran. Autoetu ja leasing ovat kaksi aivan eri asiaa.
Autoetu on työntekijän veronalaista ansiotuloa ja leasing on yksi auton hankintatavoista.
Puhutaan siis oikeista asioista niiden oikeilla nimillä.
Laskuesimerkki: työnantaja maksaa sinulle 3000 euroa bruttopalkkaa, saat valita, otatko sen kokonaan rahana vai osaksi rahana ja osaksi autoetuna.
1. Otat pelkkää rahapalkkaa 3000 euroa brutto. Oletamme, että verot ja työeläkemaksut ym. ovat 30 % eli veroihin ym. veroluontoisiin maksuihin menee 900 euroa. Nettopalkkasi on 2100 euroa.
2. Otat 25000 euron arvoisen uuden auton vapaana autoetuna (saat siis bensatkin työnantajan puolesta). Tällaisen vapaan autoedun arvo on (25000-3400)x1,4 % + 230 =530 e (pyöristetään lähimpään 10 euroon alaspäin. Saat siis rahapalkkaa 2470 e brutto ja lisäksi saat auton ja bensat. Maksat tästäkin veroa 900 euroa. Käteen jää 2470 - 900 = 1570 euroa.
Erotus 2100-1570 = 530 e puhdasta rahaa, jonka joudut kuukausittain autoilusta maksamaan.
Vastaavan hintaisen auton ylläpito maksaa varmasti ainakin 38 senttiä kilometri eli 18.000 kilometrin vuotuisella ajolla 6840 e/vuosi ja 570 e/kuukausi.
Työsuhdeauto on riskitön valinta. Jos sitä pitää takuuajan jälkeenkin, niin eipä mene yllätyskorjaukset omasta lompakosta. Minä suosittelen työsuhdeautoa, jos työsi on luonteeltaan sellaista, että omalla autolla et juurikaan voisi laskuttaa kilometrikorvauksia.