Karkkia karkkia!

Nittaminax

On tuossa tullut vähän mässäiltyä namusia naamaan ja rupesin miettimään et mitä ne joskus muinoin olevat karkit olikaan nimeltään ja mitä kaipaan tänään.

Harmikseni en muista yhdenkään nuoruuteni ajan karkin nimiä, mutta salmiakit olivat herkkujani niinkuin nytkin. Niin, oli jotkut banaaniltakin maistuvat sellaset toffeen tyyliset.

Makuaistikin on huonontunut niin paljon että tuntuu ettei nää nyky karkit edes maistu miltään, vai tuntuuko musta vaan siltä?

Mikä oli sinun suosikkisi silloin joskus aikoinaan.

147

1119

Vastaukset

  • "Kiskis, kino ja appelsiini Fazerin parhaita on", muistan ulkoa. Pihlajanmarjakarkit, ja jotkin vaaleanvihreät, niiden nimeä on muista.

    Fazerin parhaissa oli myös jokin karkki, jonka paperissa oli muistaakseni jääkarhun kuva, simmottinen pötkylä, karkki, siis.
    Oli myös punaisia, sisältä valkoisia mansikan mallisia makeisia. Maija-karkit oli hyviä, Lidlin lehmäkarkit muistuttavat niitä.

    Ei maistu karkit enää, vaikken makuaistiani olekaan pilannut. Kaipa on vähennetty sokeria. korvattu jollain tekoaineella.
    Ikuna en irtokarkkeja osta, avoimista astioista, jokaisen aivastaa.

    Eihän Pommackaan maistu yhtään hyvältä, nykyisin.

    • F.parhaissa niiden vihreiden nimi on Islanti, Sit Omar, Polkkatoffee, normi karkkipatukon kokoinen vohfelikeksi, välissä suklaakerros oli nimeltään Rix rax. suklaa pötköistä DaGapo, Jim..joita oli erilaisilla sisuksilla.
      nämä nyt muistin ;))


    • Minäkin muistan tuon jääkarhu karkin ja mun mummoni 60-luvulla ripusti jouluisin niitä kuusen oksille tai siis kaikkia karkkeja joita siinä pussissa oli, mutta suosikkini oli just toi jääkarhu.

      Tiedä sit mitä aineita ne nykyjään mausteena käyttää, mutta makuaistinsa voi menettää ilman omaa syytäänkin, mm lääkkeet voivat viedä.

      Ei meilläkään irtokarkkeja osteta vaan ne pitää olla omissa pusseissa.

      Limuista tulee mieleen se joku vadelman makuinen ja ai että se vasta olikin hyvää silloin aikoinaan.


    • meeriamanda kirjoitti:

      F.parhaissa niiden vihreiden nimi on Islanti, Sit Omar, Polkkatoffee, normi karkkipatukon kokoinen vohfelikeksi, välissä suklaakerros oli nimeltään Rix rax. suklaa pötköistä DaGapo, Jim..joita oli erilaisilla sisuksilla.
      nämä nyt muistin ;))

      Dacapoa ja jimiä saa vielä nykyjäänkin.


    • meeriamanda kirjoitti:

      F.parhaissa niiden vihreiden nimi on Islanti, Sit Omar, Polkkatoffee, normi karkkipatukon kokoinen vohfelikeksi, välissä suklaakerros oli nimeltään Rix rax. suklaa pötköistä DaGapo, Jim..joita oli erilaisilla sisuksilla.
      nämä nyt muistin ;))

      Tupla-suklaata oli kai jo 60-luvulla. Muistan sen siksi, että söin sitä ekalla lennollani ja oksenkin.
      Mummulle erittäin vanhvoja särkypulvereita hakiessani apteekista, sain aina myös ostaa salmiakkipulveria.
      Purkkia (purukumeja) palleroita oli kaupassa, läpinäkyvässä automaatissa.
      Tikkunekkuja ostettiin ja tehtiin itsekin äidin kanssa, kuin myös voista ja sokurista paistinpannussa kinuskia
      .
      DaGapo oli hyvää, ja tietenkin lakritsa, piiputkin.
      Muistan myös suklaatupakat, savukkeen muotoiset, paperilla päällystetyt.
      Onneksi en addiktoitunut tupruttelemaan.


  • Kuten aina.
    Terva-Leijona.
    Satunnaisesti satunnaiseen nuhaan.
    Pari askia riittää vuodeksi.

    Sillee karkki-karkit ovat minulle Suomalaisen Pakkasmarjan kotimaiset marjat, sekoitettuna tai ittekseen. Ripaus sokeria pinnalleen.

    H.

    • Hmmmm..siis söit lapsenakin vain noita karkkeja. Itse syön niitä nykyjään jos haluan raikastaa hengitystäni, en muuten.


    • Nittaminax kirjoitti:

      Hmmmm..siis söit lapsenakin vain noita karkkeja. Itse syön niitä nykyjään jos haluan raikastaa hengitystäni, en muuten.

      "Nittaminax"

      Oikeastaan asia on paljon momi-muotoisempi.
      Äiti oli intohimoinen sieni- ja marjastaja.
      Tontillammekin taisi olla 50 marja-pensasta, erilaisia lajikkeita.
      Kun sato-kausi koitti, niin mistäpä muualta äidin löysi, kun keittiöstä, Mehu-Maijan äärestä.
      Kellari oli aina täynnä kaikenlaista sokeripitoista litkua mömmöä ja mössöä.

      Kun aloin 10-vuotiaana kärsiä hammas-vaivoista, kielsi äiti kaikki karkit.
      Mutta ruoka-pöydässä oli aina omia sörsseleitään: Syö nyt, saat vitamiinejä jne.

      Kun hampaani harvenivat ja aina olivat kipeitä, ei äiti ymmärtänyt yskää, kuten en minäkään.
      Nyt voisin jo syödä karkkeja mielinmäärin, vaikkapa äitini kunniaksi, mutta into karkkeihin katosi jo nuorena.
      Ja joo, ainakaan hampaani eivät enää haise.

      H.


    • hunksz kirjoitti:

      "Nittaminax"

      Oikeastaan asia on paljon momi-muotoisempi.
      Äiti oli intohimoinen sieni- ja marjastaja.
      Tontillammekin taisi olla 50 marja-pensasta, erilaisia lajikkeita.
      Kun sato-kausi koitti, niin mistäpä muualta äidin löysi, kun keittiöstä, Mehu-Maijan äärestä.
      Kellari oli aina täynnä kaikenlaista sokeripitoista litkua mömmöä ja mössöä.

      Kun aloin 10-vuotiaana kärsiä hammas-vaivoista, kielsi äiti kaikki karkit.
      Mutta ruoka-pöydässä oli aina omia sörsseleitään: Syö nyt, saat vitamiinejä jne.

      Kun hampaani harvenivat ja aina olivat kipeitä, ei äiti ymmärtänyt yskää, kuten en minäkään.
      Nyt voisin jo syödä karkkeja mielinmäärin, vaikkapa äitini kunniaksi, mutta into karkkeihin katosi jo nuorena.
      Ja joo, ainakaan hampaani eivät enää haise.

      H.

      Ei kait hampaat itsessään haise vaan suu jossa on bakteereja. Onhan monilla ehjät hampaat mutta suu haisee bakteerien takia tai nielurisoihin kertyy ruokaa tai jotain.


  • Fazerin sekalaisissa se Kisskiss oli paras. Siitä ainainen taistelu, kuka sen sai. Regina oli myös hyvä..

  • Tuo Kisskis karkki on vanhin suomessa rekisteröity tavaramerkki, jo vuonna 1901...

    • Mutta toisaalta Google kertoo, että Pihjalanmarja on vanhin Fazer-karamelli, tehty vuodesta 1895.

      Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan.
      Uskovaisten pastilleja lienee vieläkin?


    • kompiainen. kirjoitti:

      Mutta toisaalta Google kertoo, että Pihjalanmarja on vanhin Fazer-karamelli, tehty vuodesta 1895.

      Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan.
      Uskovaisten pastilleja lienee vieläkin?

      No varmaan onki, mutta kisskiss on rekisteröity tavaramerkki.

      "Kiss-Kiss on Fazerin vuonna 1897 lanseeraama makeinen.[1] Kiss-Kissiä myydään nykyisin joulun alla erillisissä paketeissa ja ympäri vuoden Fazerin Parhaat -pussissa muiden makeisten joukossa. Se on suippo, päältä vaaleanpunainen ja kätkee sisälleen toffeeta. Se on kääritty kissakuvioiseen paperiin. Kiss-Kissin tavaramerkki rekisteröitiin 15. marraskuuta 1901, mikä tarkoittaa että se on vanhin suomalainen Suomessa voimassa oleva tavaramerkki.[2]"

      Lainaus fazerin sivuilta..


    • jytynmamma.9 kirjoitti:

      No varmaan onki, mutta kisskiss on rekisteröity tavaramerkki.

      "Kiss-Kiss on Fazerin vuonna 1897 lanseeraama makeinen.[1] Kiss-Kissiä myydään nykyisin joulun alla erillisissä paketeissa ja ympäri vuoden Fazerin Parhaat -pussissa muiden makeisten joukossa. Se on suippo, päältä vaaleanpunainen ja kätkee sisälleen toffeeta. Se on kääritty kissakuvioiseen paperiin. Kiss-Kissin tavaramerkki rekisteröitiin 15. marraskuuta 1901, mikä tarkoittaa että se on vanhin suomalainen Suomessa voimassa oleva tavaramerkki.[2]"

      Lainaus fazerin sivuilta..

      "Pihlaja - Fazerin vanhin makeinen

      Pihlajanmarja-marmeladien valmistus alkoi Fazerin Kluuvikadun konditoriassa vuonna 1895 ja se on vanhin edelleen myynnissä oleva Fazer-tuote. Alkuperäinen resepti sisälsi pihlajanmarjoja, mutta vuosien varrella resepti on hieman muuttunut ja samalla nimi muuttunut Pihlajaksi."

      Tämäkin on Fazerin sivulta.


    • ** ** kirjoitti:

      "Pihlaja - Fazerin vanhin makeinen

      Pihlajanmarja-marmeladien valmistus alkoi Fazerin Kluuvikadun konditoriassa vuonna 1895 ja se on vanhin edelleen myynnissä oleva Fazer-tuote. Alkuperäinen resepti sisälsi pihlajanmarjoja, mutta vuosien varrella resepti on hieman muuttunut ja samalla nimi muuttunut Pihlajaksi."

      Tämäkin on Fazerin sivulta.

      Voi pyhä yksinkertaisuus. Kisskiss VANHIN REKISTERÖITY tuote.


    • jytynmamma.9 kirjoitti:

      Voi pyhä yksinkertaisuus. Kisskiss VANHIN REKISTERÖITY tuote.

      Ohhoh! Jopa tulkitsit minua väärin. Minun tarkoitukseni ei ollut kinata.


    • jytynmamma.9 kirjoitti:

      Voi pyhä yksinkertaisuus. Kisskiss VANHIN REKISTERÖITY tuote.

      Alkaa tietyn poppoon touhut ihmetyttämään, illalla tässä oli hyvin sovinnollisen ihmettelevä vastaus. Se on poistatettu, minkähän vuoksi.


    • kompiainen. kirjoitti:

      Mutta toisaalta Google kertoo, että Pihjalanmarja on vanhin Fazer-karamelli, tehty vuodesta 1895.

      Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan.
      Uskovaisten pastilleja lienee vieläkin?

      "Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan."

      Tulee mieleen sellainen nimi kuin Pectus.

      Lapsuuden karkit muistaa, koska niitä sai silloin niin harvoin. Sekun kanssa jaettiin Fazerin parhaiden pussi, ja kiisteltiin siitä, kumpi saa sen ylimääräisen Kis-Kisin, kun niitä oli yleensä aina pariton määrä.

      Isä sai työn puolesta joululahjaksi herkkuja. Tällaisesta herkkukorista sain ensimmäiset Vihreät kuulani, ja ne ovat olleet suosikkejani siitä asti. Ne kuuluvat erityisesti jouluun, mutta nykyisin ostan niitä joskus muulloinkin.

      Lontoon rakeet ovat kuuluneet elokuvakäynteihini 60-luvulta asti. Myös englantilaiset lakritsikonvehdit ovat tuttuja vuosikymmenten takaa.

      Muistan shakkiruutuiset suklaalevyt, joissa joka toinen pala oli vaaleampi, joka toinen tummempi. Mikähän niiden nimi oli?


    • Kaupunkilainen kirjoitti:

      "Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan."

      Tulee mieleen sellainen nimi kuin Pectus.

      Lapsuuden karkit muistaa, koska niitä sai silloin niin harvoin. Sekun kanssa jaettiin Fazerin parhaiden pussi, ja kiisteltiin siitä, kumpi saa sen ylimääräisen Kis-Kisin, kun niitä oli yleensä aina pariton määrä.

      Isä sai työn puolesta joululahjaksi herkkuja. Tällaisesta herkkukorista sain ensimmäiset Vihreät kuulani, ja ne ovat olleet suosikkejani siitä asti. Ne kuuluvat erityisesti jouluun, mutta nykyisin ostan niitä joskus muulloinkin.

      Lontoon rakeet ovat kuuluneet elokuvakäynteihini 60-luvulta asti. Myös englantilaiset lakritsikonvehdit ovat tuttuja vuosikymmenten takaa.

      Muistan shakkiruutuiset suklaalevyt, joissa joka toinen pala oli vaaleampi, joka toinen tummempi. Mikähän niiden nimi oli?

      Tuli "kirotusvire", "sekun" oli tarkoitus olla "serkun".


    • omituinen ryhmä? kirjoitti:

      Alkaa tietyn poppoon touhut ihmetyttämään, illalla tässä oli hyvin sovinnollisen ihmettelevä vastaus. Se on poistatettu, minkähän vuoksi.

      omituinen ryhmä?... - pyrsk. -

      Ketuttaako kun provosi ei pure?


    • meeriamanda kirjoitti:

      omituinen ryhmä?... - pyrsk. -

      Ketuttaako kun provosi ei pure?

      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut. Pitäisi nähtävästi olla aina samaa mieltä näiden palstalla kaiket päivänsä viettävien raivoajien kanssa. Eikä tämäkään kirjoitus täällä kauaa saa olla. Mut siitä vaan ei muuta kun naurattaa. Aika hyvin onkin jo palstan saanut hiljentyyn.


    • Soromnoo kirjoitti:

      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut. Pitäisi nähtävästi olla aina samaa mieltä näiden palstalla kaiket päivänsä viettävien raivoajien kanssa. Eikä tämäkään kirjoitus täällä kauaa saa olla. Mut siitä vaan ei muuta kun naurattaa. Aika hyvin onkin jo palstan saanut hiljentyyn.

      No voi kamalaa, kun nyt kokonainen ketju missä raivotaan namuista. Eiks oo hirveetä raivoomista? Onko sinulta vetäisty tikkari suusta vai mikä ketuttaa?

      Jos mielestäsi rekattuja jotenkin suositaan sinun edellesi, niin sehän selviää sillä kun otat ja rekkaannut vaan.


    • Soromnoo kirjoitti:

      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut. Pitäisi nähtävästi olla aina samaa mieltä näiden palstalla kaiket päivänsä viettävien raivoajien kanssa. Eikä tämäkään kirjoitus täällä kauaa saa olla. Mut siitä vaan ei muuta kun naurattaa. Aika hyvin onkin jo palstan saanut hiljentyyn.

      Soromnoo, olen tuon hoksannut, muutama palstaa mielestään johtava kirjoittaja tosiaan siivoaa pois viestejä joista eivät pidä.


    • Soromnoo kirjoitti:

      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut. Pitäisi nähtävästi olla aina samaa mieltä näiden palstalla kaiket päivänsä viettävien raivoajien kanssa. Eikä tämäkään kirjoitus täällä kauaa saa olla. Mut siitä vaan ei muuta kun naurattaa. Aika hyvin onkin jo palstan saanut hiljentyyn.

      En ole iltaisin yleensä koneella joten poistettuja en tiedä, ja tuskin kukaan voi varmasti tietää poistajan.

      En usko tuohonkaan et vain ns. puskasta kirjoitettujen viestejä poistetaan, kai se ratkaisee miten on kirjoitettu?
      Nikkeihin kohdistuva pahansuopaisuus oli rekattu tai ei saakin poistua.

      Viittailu tiettyyn ryhmään on asiatonta, minun silmääni.
      Rekisteröinti on helppoa, parantaisiko se asiaasi?


    • m+j+? kirjoitti:

      Soromnoo, olen tuon hoksannut, muutama palstaa mielestään johtava kirjoittaja tosiaan siivoaa pois viestejä joista eivät pidä.

      Sinä se jaksat.. m j ?...sinulla on hyvin nega asenne, voitko tehdä sille mitään?


    • kiss kiss kirjoitti:

      No voi kamalaa, kun nyt kokonainen ketju missä raivotaan namuista. Eiks oo hirveetä raivoomista? Onko sinulta vetäisty tikkari suusta vai mikä ketuttaa?

      Jos mielestäsi rekattuja jotenkin suositaan sinun edellesi, niin sehän selviää sillä kun otat ja rekkaannut vaan.

      Ei tulisi mieleenkään rekkautua. Ei kiinnosta tää satujen tehtailu niin paljon. Mutta jatka sinä vaan joka päiväistä roikkumistasi täällä. Työpäiväsihän on vasta aluillaan.


    • Soromnoo kirjoitti:

      Ei tulisi mieleenkään rekkautua. Ei kiinnosta tää satujen tehtailu niin paljon. Mutta jatka sinä vaan joka päiväistä roikkumistasi täällä. Työpäiväsihän on vasta aluillaan.

      Jos ei itse halua rekkautua, niinkuin en minäkään, niin eipä sitten ole kanttia olla kateellinen rekkautuneillekaan.


    • riitaa karkeistakin? kirjoitti:

      Jos ei itse halua rekkautua, niinkuin en minäkään, niin eipä sitten ole kanttia olla kateellinen rekkautuneillekaan.

      Pitää ihan kysyä: Kateellinen mistä?????????????????????????
      Mitä kadehdittavaa heillä on, vastaa ihmeessä.


    • Kaupunkilainen kirjoitti:

      "Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan."

      Tulee mieleen sellainen nimi kuin Pectus.

      Lapsuuden karkit muistaa, koska niitä sai silloin niin harvoin. Sekun kanssa jaettiin Fazerin parhaiden pussi, ja kiisteltiin siitä, kumpi saa sen ylimääräisen Kis-Kisin, kun niitä oli yleensä aina pariton määrä.

      Isä sai työn puolesta joululahjaksi herkkuja. Tällaisesta herkkukorista sain ensimmäiset Vihreät kuulani, ja ne ovat olleet suosikkejani siitä asti. Ne kuuluvat erityisesti jouluun, mutta nykyisin ostan niitä joskus muulloinkin.

      Lontoon rakeet ovat kuuluneet elokuvakäynteihini 60-luvulta asti. Myös englantilaiset lakritsikonvehdit ovat tuttuja vuosikymmenten takaa.

      Muistan shakkiruutuiset suklaalevyt, joissa joka toinen pala oli vaaleampi, joka toinen tummempi. Mikähän niiden nimi oli?

      Aiiii noihin lontoon rakeisiin hurahin tässä jokunen kuukausi sitten ja niitä meni ihan kamalasti. Joskus sitä vain tekee mieli syödä ja sit tietenkin harmittaa ku paino lisääntyy.


    • Soromnoo kirjoitti:

      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut. Pitäisi nähtävästi olla aina samaa mieltä näiden palstalla kaiket päivänsä viettävien raivoajien kanssa. Eikä tämäkään kirjoitus täällä kauaa saa olla. Mut siitä vaan ei muuta kun naurattaa. Aika hyvin onkin jo palstan saanut hiljentyyn.

      Hei! Viesti ei ollut minun poistama vaan ylläpidon. Palautin sen takaisin, koska en nähnyt siinä mitään poistettavaa.


    • Nittaminax kirjoitti:

      Aiiii noihin lontoon rakeisiin hurahin tässä jokunen kuukausi sitten ja niitä meni ihan kamalasti. Joskus sitä vain tekee mieli syödä ja sit tietenkin harmittaa ku paino lisääntyy.

      Muistatkohan tv -sarjaa -60 / 70 -luvun kuin Mennään bussilla? Naurettu valmiiksi..mut silloin tuli noi....on niin Loontoon raita...lontoon saita .. hokematkin.

      Rahastaja Jack Harper (Bob Grant) ( wiki ) ... mainosti noita karkkeja telkussa.

      On niitäkin vielä - ja on hyviä ;))


    • ** ** kirjoitti:

      Ohhoh! Jopa tulkitsit minua väärin. Minun tarkoitukseni ei ollut kinata.

      Tämä nyt selventää, että kyse oli kahdesta eri asiasta.
      Vanhimmasta tuotteesta ja vanhimmasta rekisteröidystä tavaramerkistä.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Muistatkohan tv -sarjaa -60 / 70 -luvun kuin Mennään bussilla? Naurettu valmiiksi..mut silloin tuli noi....on niin Loontoon raita...lontoon saita .. hokematkin.

      Rahastaja Jack Harper (Bob Grant) ( wiki ) ... mainosti noita karkkeja telkussa.

      On niitäkin vielä - ja on hyviä ;))

      Muistanhan minä, ja tuli uusintanakin joskus toi mennään bussilla, olisko ollut 90-luvulla.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Muistatkohan tv -sarjaa -60 / 70 -luvun kuin Mennään bussilla? Naurettu valmiiksi..mut silloin tuli noi....on niin Loontoon raita...lontoon saita .. hokematkin.

      Rahastaja Jack Harper (Bob Grant) ( wiki ) ... mainosti noita karkkeja telkussa.

      On niitäkin vielä - ja on hyviä ;))

      Vanha mainos.

      http://www.youtube.com/watch?v=J768rbvqpDM


    • ** ** kirjoitti:

      Vanha mainos.

      http://www.youtube.com/watch?v=J768rbvqpDM

      Apuaaaa..nyt mä sekoitin karkit keskenään. Tarkoitin että hurahin niihin lontoon pastilleihin mitkä sisältää suklaata, mutta ei nuokaan pahoja olleet.


    • Nittaminax kirjoitti:

      Apuaaaa..nyt mä sekoitin karkit keskenään. Tarkoitin että hurahin niihin lontoon pastilleihin mitkä sisältää suklaata, mutta ei nuokaan pahoja olleet.

      Eikö ne olleet Ranskan pastilleja? Pyöreitä ja erivärisiä.



    • ** ** kirjoitti:

      Eikö ne olleet Ranskan pastilleja? Pyöreitä ja erivärisiä.

      No voi hitsi, niitähän ne olikin. Miten mulle tuli mieleen vaan lontoon pastillit. *nolona*


    • Nittaminax kirjoitti:

      No voi hitsi, niitähän ne olikin. Miten mulle tuli mieleen vaan lontoon pastillit. *nolona*

      Äläpä olekaan nolona sillä muistin et oli Amerikkalaisia ...isompia kuin Ranskalaiset ja löytyihän kuukkelin avulla, nimelrään on Amerikkalaisia Pastelleja... tässä linkki
      toivottavsti ei ole taas valtavan iso, mut kuvat on oikeat :))

      https://www.google.fi/search?q=amerikan pastillit&hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=ZqhuUaPGNsOu4QTq44CIDA&sqi=2&ved=0CDEQsAQ&biw=1047&bih=489


    • Nyt mietin kirjoitti:

      Pitää ihan kysyä: Kateellinen mistä?????????????????????????
      Mitä kadehdittavaa heillä on, vastaa ihmeessä.

      No kateellinen siitä kun luotsi "suosii" rekattuja.

      """"Soromnoo17.4.2013 10:280
      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut.""""


    • kompiainen. kirjoitti:

      Mutta toisaalta Google kertoo, että Pihjalanmarja on vanhin Fazer-karamelli, tehty vuodesta 1895.

      Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan.
      Uskovaisten pastilleja lienee vieläkin?

      Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa


    • Soromnoo kirjoitti:

      Aivan selvästi luotsi siivoaa täältä pois ei-rekattuja jotka vähänkään kirjoittavat eri mielipiteitä kuin rekatut. Pitäisi nähtävästi olla aina samaa mieltä näiden palstalla kaiket päivänsä viettävien raivoajien kanssa. Eikä tämäkään kirjoitus täällä kauaa saa olla. Mut siitä vaan ei muuta kun naurattaa. Aika hyvin onkin jo palstan saanut hiljentyyn.

      Olen taäysin samaa mieltä soromnoon kanssa.
      Eräät omivat palstan itselleen, varjelkoon jos joku on erimieltä heidän kanssaan. Käyn enää hyvin harvoin, kyllästyin komenteluun ja jyräämiseen, sekä tarpeettomiin poistoihin, en syytä luotsia.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Sinä se jaksat.. m j ?...sinulla on hyvin nega asenne, voitko tehdä sille mitään?

      Täällä on paljon jotka ovat samaa mieltä m j nimim. kirjoittavan kanssa. Olisikohan peiliin katsomisen paikka muutamalla kirjoittajalla.


    • Käyn harvoin. kirjoitti:

      Täällä on paljon jotka ovat samaa mieltä m j nimim. kirjoittavan kanssa. Olisikohan peiliin katsomisen paikka muutamalla kirjoittajalla.

      Lopettakaa jo, aikuiset ihmiset!


    • Nittaminax kirjoitti:

      Lopettakaa jo, aikuiset ihmiset!

      Älähän nyt hermoo Nitta. Antaa ihmisten keskustella. Eikös tämä sentään ole keskustelupalsta. Pistä vaan nami poskeen ja seuraa miten ketju pitenee. Kyllä tänne karkkiasioiden keskelle muutakin asiaa mahtuu!


    • Käyn harvoin. kirjoitti:

      Täällä on paljon jotka ovat samaa mieltä m j nimim. kirjoittavan kanssa. Olisikohan peiliin katsomisen paikka muutamalla kirjoittajalla.

      "Käyn harvoin"

      m j ?
      Minä en ainakaan ole huomannut, vaikka poikkeilenkin joka päivä.
      Voihan kyllä olla, että nauraen menevät silmäni liiaksi sirrilleen.

      H.


    • Käyn harvoin. kirjoitti:

      Täällä on paljon jotka ovat samaa mieltä m j nimim. kirjoittavan kanssa. Olisikohan peiliin katsomisen paikka muutamalla kirjoittajalla.

      Sinulle käyn harvoin, ilmoitusvelvollisuutta ei ole palstailuun ja siihen peiliin katsomisen on hyvä aloittaa omasta peilistään.

      Vali vali jatkuvasti, nikkiä vain muuttaen :D


    • Asiaa.... kirjoitti:

      Älähän nyt hermoo Nitta. Antaa ihmisten keskustella. Eikös tämä sentään ole keskustelupalsta. Pistä vaan nami poskeen ja seuraa miten ketju pitenee. Kyllä tänne karkkiasioiden keskelle muutakin asiaa mahtuu!

      Täällä siivoaa ylläpito, ei kirjoittajat.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Sinulle käyn harvoin, ilmoitusvelvollisuutta ei ole palstailuun ja siihen peiliin katsomisen on hyvä aloittaa omasta peilistään.

      Vali vali jatkuvasti, nikkiä vain muuttaen :D

      Omituista, mutta jostain kummasta tuli mieleeni sanonta "Se koira älähtää johon kalikka..." Mistähän kummasta tuo nyt mieleeni poukkasi? Hihhiii.


    • Nimi+merkki kirjoitti:

      Omituista, mutta jostain kummasta tuli mieleeni sanonta "Se koira älähtää johon kalikka..." Mistähän kummasta tuo nyt mieleeni poukkasi? Hihhiii.

      Ja sinuunko osuikin..Hihhihhii!


    • Asiaa.... kirjoitti:

      Älähän nyt hermoo Nitta. Antaa ihmisten keskustella. Eikös tämä sentään ole keskustelupalsta. Pistä vaan nami poskeen ja seuraa miten ketju pitenee. Kyllä tänne karkkiasioiden keskelle muutakin asiaa mahtuu!

      Jos haluatte riidellä poistoista tehkää oma aloitus tai valittakaa ylläpidolle. Tämä aloitus ei ole teidän temmellyskenttä kyseiselle asialle.

      On se vaikea joidenkin ymmärtää selvää suomea vai kiinaako minä puhun?


    • kompiainen. kirjoitti:

      Mutta toisaalta Google kertoo, että Pihjalanmarja on vanhin Fazer-karamelli, tehty vuodesta 1895.

      Sellaisia vaaleanpunaisia karamellihelmiä myytiin pahvirasiassa, mitähän ne nyt olivatkaan.
      Uskovaisten pastilleja lienee vieläkin?

      Hei kompiainen tarkoitit varmaan pektuspastilleja niillä vaaleanpunaisilla, muistit myös uskovaisten pastillit. Minulle olivat molemmat tuttuja lapsuudessa.


    • jytynmamma.9 kirjoitti:

      Ja sinuunko osuikin..Hihhihhii!

      Voi jytkymummo. Olet taas ulkona kuin lintulauta.


    • Nimi+merkki kirjoitti:

      Voi jytkymummo. Olet taas ulkona kuin lintulauta.

      Voi, että te ootte säälittäviä.


    • Nimi+merkki kirjoitti:

      Voi, että te ootte säälittäviä.

      Toiset on säälittäviä ja toiset mielikuvituksettomia. Esim. ne jotka ei keksi omaa nikkiä - jos ymmärrät mitä tarkoitan.


    • Nittaminax kirjoitti:

      Jos haluatte riidellä poistoista tehkää oma aloitus tai valittakaa ylläpidolle. Tämä aloitus ei ole teidän temmellyskenttä kyseiselle asialle.

      On se vaikea joidenkin ymmärtää selvää suomea vai kiinaako minä puhun?

      No johan nyt! Suomi24 sivuja nämä on, ei aloittajien hihihiihihh


    • Nimi+merkki kirjoitti:

      Toiset on säälittäviä ja toiset mielikuvituksettomia. Esim. ne jotka ei keksi omaa nikkiä - jos ymmärrät mitä tarkoitan.

      Ei tarvitse, kun näitä tllä jaellaan surutta, niin antaa palaa.


    • jytynmamma.9 kirjoitti:

      Täällä siivoaa ylläpito, ei kirjoittajat.

      Voi sinua ressukkaa, joka olet ottanut harteillesi palstan omistuksen. Rankka homma sinullakin päivystää täällä koko päivä. no, joillain ei ole elämässä muuta.


    • voevoevoe kirjoitti:

      Voi sinua ressukkaa, joka olet ottanut harteillesi palstan omistuksen. Rankka homma sinullakin päivystää täällä koko päivä. no, joillain ei ole elämässä muuta.

      Voi sua raukkaa, sinähän näyt päivystävän mun poissa ollessa. Rankkaa touhua, mut jollei oo muutakaan tekemistä...


    • jytynmamma.9 kirjoitti:

      No varmaan onki, mutta kisskiss on rekisteröity tavaramerkki.

      "Kiss-Kiss on Fazerin vuonna 1897 lanseeraama makeinen.[1] Kiss-Kissiä myydään nykyisin joulun alla erillisissä paketeissa ja ympäri vuoden Fazerin Parhaat -pussissa muiden makeisten joukossa. Se on suippo, päältä vaaleanpunainen ja kätkee sisälleen toffeeta. Se on kääritty kissakuvioiseen paperiin. Kiss-Kissin tavaramerkki rekisteröitiin 15. marraskuuta 1901, mikä tarkoittaa että se on vanhin suomalainen Suomessa voimassa oleva tavaramerkki.[2]"

      Lainaus fazerin sivuilta..

      jytynmamma.9 , oletko todella ottanut tuon lainauksen kiss-kiss karkista fazerin sivuilta? Enää sitä ei siellä ole... Sen sijaan mtv:n kyselyssä https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/mika-on-taman-tutun-fazerin-karkkipussin-nimi-yllattavan-moni-vastaa-vaarin/6256848#gs.EBi9E5Y
      ... todetaan näin: Fazerin Parhain on makeisyhtiö Fazerin klassikkopussi, joka on pysynyt markkinoilla vuosikymmenestä toiseen. Sen sisältö on hieman vaihdellut vuosikymmenten kuluessa. Alun perin pussi tuli myyntiin vuonna 1935 nimellä Extra Prima. Karkit olivat tuolloin kääreettömiä. Fazerin Parhaat -nimellä karkkipussia ei kuitenkaan koskaan ole myyty.


  • Pastilleista Sisu, Pax ja Hedelmä sekä Katarol unohtamatta ikivanhaa Läkerolia sekä Eukalyptysta.
    Hämärä muistikuva markan karkeista jotka muistutti kolikoita markasta ylöspäin, ne korvasi markan nallekarkit jotka muuttui vuonna 1963 rahanmuutoksen myötä pennin karkeiksi.Tikkukaramelleja oli kanssa monensorttista mutta nimiä ei muista mutta vähän ylimakeita ne tais olla mukelonkin makuun.

  • Tikkareista muistan Lollipop´in purkasta Cigagon, sellainen v.punainen laatta, myös Peppi mintunmakuinen. Pastelleissa oli Figarol jonka kansi avattiin ja varsinaisesta rasiasta tarjottiin karkit, Pektus.

    Apteekissa oli salmiakkia ...vinoneliöinä pienissä valkoisissa apteekin lituskoissa pusseissa, ja klorofylipurkkaa..nimee en muista.

    • Apteekissa oli myös jauhesalmiakkia. Pektus-pastillirasia ja karkit oli lääkkeenmallisia.


    • .--. kirjoitti:

      Apteekissa oli myös jauhesalmiakkia. Pektus-pastillirasia ja karkit oli lääkkeenmallisia.

      Muistan kanssa tuon apteekista saatavan salmiakin, mutta oli mulle jotenkin liian väkevää.
      Kaupoissa myytiin kanssa salmiakkia jauheena ja sitä imettiin pillillä ja se maistui. Joskus sitä tuli vaan vedettyä henkeenkin asti ja kyllä yskitti. Myydäänköhän sitä vielä?


    • Nittaminax kirjoitti:

      Muistan kanssa tuon apteekista saatavan salmiakin, mutta oli mulle jotenkin liian väkevää.
      Kaupoissa myytiin kanssa salmiakkia jauheena ja sitä imettiin pillillä ja se maistui. Joskus sitä tuli vaan vedettyä henkeenkin asti ja kyllä yskitti. Myydäänköhän sitä vielä?

      On sitä tullut maisteltua. En tiedä onko enää kaikissa apteekeissa,
      mutta joissakin marketeissa sitä on saatavana sellaisissa pahviputkiloissa.


  • Tätini toi joskus tuliaisina peltipurkissa olevia ananaskarkkeja...kovia.. ne maistui hyvältä ja jäi kaunis rasia.. Pehmeistä muistan nämä Alku-karkit ja sitten toffee sekoitukset oli myös hyviä.. Lapsena parhain karkkimuisto liittyy sairaalassa olooni....viisi ja puolivuotiaana kun oli jalka vedossa murtuman vuoksi.. eräs pappa heitti minulle usein karkin kun kulki huoneen ohi....fazerin sekoitusta...

  • Minun lempisuklaapatukkani oli aikoinaan ZOOM, samoin Hopeatoffee ja Tsinuski tekivät kauppansa. Dakotapurkkaa ja vihreää lehtipurkkaa.

  • Perinteiset.

    Meitsi muuten käynyt Merialin tehtailla kakarana luokkaretkellä. Nihkeet oli liikelahjat, tupakkitehtaaltakin saatiin enenmmän tupakkia polteltavaksi. Mutta tulipahan nähtyä parinkin pastillin valmistusprosessit. Tosin ei muista paljoakaan, sellaista epämäämäristä massaa, mitä käsiteltiin eritavoilla pakettiin asti.

    Pyörähti mielessä muutamakin karamellii, kakaruusajoilta. Yks on "Tikkunekku". Ei hajuakaan, mitä oli ja kuka valmistanut. Selleinen aika pieni teräväkärkinen lieriö, jota imeskeltiin. Muistikuva, maistui jotenkin hunajalta. Meilläpäin oli juu mehiläisiä, muttei hunajankeruuta, xtrememaku. Jonkin pienvalmistajantuote paikallisessa K-kaupassa, ajalta millä oli kauppiaallakin jotain valtaa päättää tuotteistaan ja tekemisistään.

    Ei suoraan liity aloitukseen. limunaatina markkinoilla heilui hetken "Seurajuomat", firman limukat. Lestaatifirma, net oli just asentautuneet Hikiälle. Hyviä limunaateja, marjanmakua ja silleen. Non, menestys jäi lyhyeksi, kuin nykyisen keskustapuolueen ja ne loppui pian. Mutta ne oikeesti oli tosi hyviä. Siis kun limunaati oli erittäin kallista ja hekkua kuuskytluvulla.

    Näihin kalliisiin Fazer jne tuotteisiin ei ollut nonestikkaan varaa, ostettiin halpiskamaa. Apteekista sai salmiakkijauhetta sopuhintaan ja marjatkin maistui oikein hyvin. Vasta jokin aika sitten sain tietäväni, että tuomen marjat muka jotenkin myrkyllisiä :DD

    =DW=

    • Merijalin liepeillä leijaili aikoinaan aina ihana karkkipilvi. Sitä oli ihana haistella.


  • Kiskis ainakin oli, sitten toffee jonka paperi oli vihreä-puna-valkoruutuinen. Anis-ja mentholi-pastillit, pektus, tervaleijona, figarol, jokin tutti-frutti paperikarkki tai sinnepäin. Ruususuklaata jossa oli useanlaisia täytteitä, tavallinen Fatzerin sininen.
    Valkoiset jauhoiset piparminttupastillit, joita kutsuttiin uskovaisten pastilleiksi. Punavalkoraitaiset piparminttu pastillit. Näin kerran samantapaisia irtokarkkilaatikoissa, päällä luki "vanhan piian kirkkopastillit". Niitä saa ainakin Ruotsin puolelta isoissa pusseiissa. Polkkatoffee.

    Tikkareitakin oli useammanlaisia. Pidin eniten valkoisista joissa oli pastillivärisiä raitoja. Nimeä en enää muista.

    Ensimmäiseen "venyvän karkin" näin serkku-pojallani. En tiennyt silloin vielä kyseessä olevan purukumin.

    Limsoja ainakiin oli appelsiini, jokin punainen ja pommac.

  • Hedelmäiset nallekarkit, talvijäätelö, tuutin mallinen muttei kylmä eikä sulanut.
    Ei kai niiden maku niin kummonen, mutten tiedä saako enää.

  • Kävimme joskus luokkaretkellä Turussa Ipnoksen näkkileipä- ja makeistehtaalla.
    Sieltä saimme maistiaisiksi rikkoontuneita sulkaalevyjä ja karkkeja, merkkiä en enää muista.

  • Fazerin tehdasvierailut lapsena oli sellaisia tapauksia että tuskin edes Joulupukin odottelu mennyt sen edelle.
    Ensimmäinen kerta oli reissu vanhalle Tehtaankadun tehtaalle, mutta ei muista ihan oliko sen järjestänyt lastentarha/leikkikoulu vaiko kansakoulun 1 luokka.
    Samat herkut siellä valmistui pitkälti kuin nykyäänkin ja mieleen jäänyt melko ahtaat tilat, suuri työntekijä määrä joista valtaosa naisia, hyppelyt kerroksesta toiseen sekä ne betonimyllärin myllyä muistuttavat koneet.

    Seuraava vierailu olikin sitten Vantaan Vaaralan tehtaalle joka olikin moderni tuotantolaitos Tehtaankatuun verrattuna. Luokkakaverin kanssa mentiin ansaan heti alussa koska Fazerilla saanut vetää makeisia niin paljon kuin sielu sietää.
    Ensimmäisenä oli tarjolla vihreitä kuulia joita vedettiinkin oikeen urakalla ja seuraavana oli tarjolla vielä lämmintä lakritsia metritavarana ja tais meillä mennäkin melkein metri sitä. Sen jälkeen ei sit mennytkään enään yhtään mitään vaikka ne parhaat, kuten suklaakonvehdit oli vielä tarjolla. No saihan sitä jokainen poislähtiessä mukaan vielä pahvisen kantokahvalla varustetun pienen kassin, ja kun vielä pari kertaa oli koululuokan kanssa reissu tähän paratiisiin niin osas jo vähän varoa tuota alun mässäilyä.

    Näkyy tämä perinne jatkuvan edelleen Fazerilla ja jos vierailu kiinnostaa niin eiku järkkäämään vaan sitä.

    http://www.fazer.fi/vierailut

  • Muistan nuo markan nallet, jotka olivat erivärisiä hedelmäkarkkeja, sitten toffeet, joissa oli vaaleita tummia (vaaleat parempia). Myöhemmin mau-maut, lakritsakynät ( mustia ja punaisia).-piiput,- rullat. Valkoista suklaata sai vain apteekista. Itse tehtiin myös karkkia ja nekkuja voita ja sokeria niihin käytettiin. Tosca oli paras Fazerin pussissa.
    Muistan, että jo silloin vanhoilla ihmisillä oli Pihlajanmarja ja jotain Lehmäkarkkeja, olisko olleet jotain Omareja.

    • Olisiko Omaria ennen ollut Alku nimellä? Ja Maija nimisiä myös.
      Suklaata myytiin erikokoisina klöntteinä, kilosuklaa taisi nimeltään olla.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Olisiko Omaria ennen ollut Alku nimellä? Ja Maija nimisiä myös.
      Suklaata myytiin erikokoisina klöntteinä, kilosuklaa taisi nimeltään olla.

      Maijat oli lehmäkarkkeja, Lidlin nykyisten tapaisia.


    • Miten mulle tulee omarista mieleen sellaset pehmeet kermakarkit, olen joskus syönyt sellasiakin jotka on ihan kivikovia, mut ei ne varmaan ollut samoja.


    • ********** kirjoitti:

      Maijat oli lehmäkarkkeja, Lidlin nykyisten tapaisia.

      Ostin kerran niitä Lidlin kermakaramellejä ja niissä oli outo maku, lueskelin tarkemmin olivat puolalaisia...se maito tahi kerma muka maistui pahalle ja syömätä jäi. Maitotuotteita yleensäkin vältellyt niin sen maku äklötti

      Hieman syyllisyyttä tunsin kun jonkun ajan kuluttua pistin roskiin, sehän oli aika iso pussukka.


    • Nittaminax kirjoitti:

      Miten mulle tulee omarista mieleen sellaset pehmeet kermakarkit, olen joskus syönyt sellasiakin jotka on ihan kivikovia, mut ei ne varmaan ollut samoja.

      Oliko ne sellaisessa paperissa....jos ne oli vanhoja ne on kovettunut kuin lakutkin.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Oliko ne sellaisessa paperissa....jos ne oli vanhoja ne on kovettunut kuin lakutkin.

      Taisi sit olla vanhoja ja paperikäärössä ne oli.


    • meeriamanda kirjoitti:

      Ostin kerran niitä Lidlin kermakaramellejä ja niissä oli outo maku, lueskelin tarkemmin olivat puolalaisia...se maito tahi kerma muka maistui pahalle ja syömätä jäi. Maitotuotteita yleensäkin vältellyt niin sen maku äklötti

      Hieman syyllisyyttä tunsin kun jonkun ajan kuluttua pistin roskiin, sehän oli aika iso pussukka.

      Meillä mahtaa olla jossain kaappien kätköissä muutama, syömättä jäänyt pussi. Niistä tulee kovia kuin kivi, varmaan menisi hammas, jos niitä suuhunsa tukkisi.
      Lidlin tummaa suklaata ukko ostaa aina käydessään monta levyä, myös valkosuklaata, joka maistuu mansikalle.
      Nythän on "tutkittu", että suklaan syöjät ovat hoikkia.
      Ei pidä paikkaansa ainakaan minun ukkelinia katsoen.


    • *********** kirjoitti:

      Meillä mahtaa olla jossain kaappien kätköissä muutama, syömättä jäänyt pussi. Niistä tulee kovia kuin kivi, varmaan menisi hammas, jos niitä suuhunsa tukkisi.
      Lidlin tummaa suklaata ukko ostaa aina käydessään monta levyä, myös valkosuklaata, joka maistuu mansikalle.
      Nythän on "tutkittu", että suklaan syöjät ovat hoikkia.
      Ei pidä paikkaansa ainakaan minun ukkelinia katsoen.

      ********

      ;) ☺


    • *********** kirjoitti:

      Meillä mahtaa olla jossain kaappien kätköissä muutama, syömättä jäänyt pussi. Niistä tulee kovia kuin kivi, varmaan menisi hammas, jos niitä suuhunsa tukkisi.
      Lidlin tummaa suklaata ukko ostaa aina käydessään monta levyä, myös valkosuklaata, joka maistuu mansikalle.
      Nythän on "tutkittu", että suklaan syöjät ovat hoikkia.
      Ei pidä paikkaansa ainakaan minun ukkelinia katsoen.

      No ei pidä munkaan kohdalla paikkansa. Sen olen kuullut et tumma suklaa olisi terveellistä sydänsairaille tai siis et jos sitä on syönyt koko ikänsä olis vähemmän sydänsairauksia, kohtuudella tietenkin syötynä tai juotuna.


  • Omar kermatoffee karkit on Fazerin tekemiä. Kun taas Alku oli Brubergin tekemää. On niitä vieläkin saatavana, jopa eri makusekoituksia.

  • Lieneekö kukaan jo maininnut, mutta ne tietyt pusut oli hyviä. Niitä oli ja on eri mauilla.

    • Kun et uskaltanut kirjoittaa niiden oikeaa nimeä niin olivat neekerin suukkoja. Nythän niiden nimi on siivottu ettei vaan rasismista syytettäisi. Mutta hyviä ovat. Varsinkin Ystävänpäiväksi tekevät kauppansa.


    • Suukkosuut kirjoitti:

      Kun et uskaltanut kirjoittaa niiden oikeaa nimeä niin olivat neekerin suukkoja. Nythän niiden nimi on siivottu ettei vaan rasismista syytettäisi. Mutta hyviä ovat. Varsinkin Ystävänpäiväksi tekevät kauppansa.

      Ihania sutelmia ovat vieläkin, vähän kyllä liian isoja, alkavat äklöttämään.
      Ensin napsaan katon pois, sitten litkin kielelläni sisustan tyhjäksi, sitten viimeisenä seinät suuhun.
      Siinäpä pusun sielunelämä, lyhykäisesti laadittuna.


    • pussjakiss kirjoitti:

      Ihania sutelmia ovat vieläkin, vähän kyllä liian isoja, alkavat äklöttämään.
      Ensin napsaan katon pois, sitten litkin kielelläni sisustan tyhjäksi, sitten viimeisenä seinät suuhun.
      Siinäpä pusun sielunelämä, lyhykäisesti laadittuna.

      Sullahan onkin hyvä tekniikka niiden syönnissä, en itse niistä erikoisemmin pidä. Mutta ovat vanhemman tyttären herkkua. En ole katsellut kuinka hän sen syömisen aloittaa...;) Täytyykin tarkkaila...


    • pussjakiss kirjoitti:

      Ihania sutelmia ovat vieläkin, vähän kyllä liian isoja, alkavat äklöttämään.
      Ensin napsaan katon pois, sitten litkin kielelläni sisustan tyhjäksi, sitten viimeisenä seinät suuhun.
      Siinäpä pusun sielunelämä, lyhykäisesti laadittuna.

      Hih..annatkin pusulle sit kunnon kielarin. :))


  • Katselenpa tässä Terva-Leijona rasiaa, maksikoko.
    Sokeria, ei keinotekoisia makeutus-aineita.

    Uskomaton kuitu-pommi, ei rasvaa vaan mahtava kasa Hiilareita.
    Viivakoodi alkaa Suomen numerolla 64, vaikka Merijal Oulu, on kadonnut muiden maiden omistukseen.
    Nekekerinsuukkoja syön vuosittain pari-kolme, kunnioittaen Suomalaista Brunbergiä, uskoen sen valehtelevan vähiten.

    H.

    • Tervaleijonoitakin on nykyisin erimakuisia ja -värisiä. Parhaita ovat ne vanhan ajan mustat joissa sokeria päällä.


    • virva-tuulia*** kirjoitti:

      Tervaleijonoitakin on nykyisin erimakuisia ja -värisiä. Parhaita ovat ne vanhan ajan mustat joissa sokeria päällä.

      Noista tervaleijonista paras mun mielestä on se salmiakin makuinen. :))


    • Nittaminax kirjoitti:

      Noista tervaleijonista paras mun mielestä on se salmiakin makuinen. :))

      "Nittaminax"

      Mutuseni, sä oot niin nuori.
      Musta on aina parasta tuo sokeripäällysteinen tervis.
      Se on niinku miesten juttu, naisethan syövät mitä vaan, mikä on mustaa magiaa... :)

      Noh, vanhin tyttäreni tykkää kovista karkeista, joissa on sisällä salmiakin makuista nestettä, joka lurahtaa kun on jonkin aikaa imeskellyt.
      Turkinpippuri? Oliskohan.
      Toisinaan tulee syötyä kun hän tarjoaa.
      Mukava ahaa-elämys. Vaan ei tavaksi kyllä tule minulle.

      H.


  • Joskus 50-luvulla oli kotiseudun lähikaupassa saatavana Tikkunekkuja.
    Olen niitä vielä nähnyt, oisko ollut Lasimuseon kahvilassa viimeksi.

    Ikäväkseni huomasin, kun etsin suosikki makeiseni tietoja, ettei se olekkaa suomalainen... Voi hirmunen, pitäiskö vaihtaa johonkin kotimaiseen. En vaan tiedä vastaavaa, kuin Snickers. Sitä ei pysty hyllyssä ohittaan, hyppää aina kyytiin...

  • Muistaako kukaan, minkä nimisiä olivat sellaiset ruskeat toffeekarkit, paperikääreissään.
    Niitä oli samassa pussissa vaaleampia ja tummempia. Itse tykkäsin tummista, maistuivatkohan ne kahvilta?

    Lakritsaa oli lankamallista, ostettiinkohan sitä metreittäin. :))
    Myöhemmin oli samanmallista, mutta punaista, pahaa. :((

    • Luultavasti noita minäkin tarkoitin joissa oli se pun-vihreä-valkoruutuinen paperi päällä. Jotenkin tulee mieleen että ne olisi olleet Fazerin valmistamia. En löytänyt googlettamalla.


    • virva-tuulia*** kirjoitti:

      Luultavasti noita minäkin tarkoitin joissa oli se pun-vihreä-valkoruutuinen paperi päällä. Jotenkin tulee mieleen että ne olisi olleet Fazerin valmistamia. En löytänyt googlettamalla.

      Oliskohan ollut Skotti-toffee?


    • StresslessCaptaiN kirjoitti:

      Oliskohan ollut Skotti-toffee?

      Päällä oleva paperi kyllä muistutti skottiruutuja väreiltään. Siinä oli vaalea keskikohta jossa luki toffee ja paperin kummassakin päässä oli tuo mainitsemani ruudukko. Sitä skotti-sanaa en kyllä muista. Toffeet kuitenkin oli tummia ja vaaleita. En oikein pitänyt niistä koska ne tarttuivat hampaisiin. Maku olisi ollut mielestäni hyvä.


  • mulla tulee mmieleen mau mau,inkkarinpää,nelipötky suklaata joss neljä erin makuista palaa..mesimarjalimska jolla saatiin huulet punaseks,vihreä kesäjäätelö jäätelökioskilta kesällä,porras haisi vasta tervatulta,calypso,suklaapötky,pennin karkit............ei tuu nyt muut a mieleen

    • Ai että nyt muistui mansikkakarkit ...kun mainitsit huulet punaisiksi...mansikka karkeilla värjättiin ja leikittiin "hienoanaista"...


  • Toffee karkkien nimeä en muista. Mutta hyviä olivat, varsinkin ne tummemmat. Minusta niissä oli suklainen maku. Oisko pussin nimi voinut olla Toffeesekoitus. Tietoja yritin etsiä, mutten löytänyt.

    • Minäkin kaivelin nettiä, joku siellä muisteli, että olisivat ne tummemmat kai kaakaon makuisia, suklaan makuisia siis.
      Usein ostin, karkkiahan ei syöty joka päivä, pikkuisen karkkirasian.
      Suklaanappejakin oli rasioissa.


    • suklaanappi. kirjoitti:

      Minäkin kaivelin nettiä, joku siellä muisteli, että olisivat ne tummemmat kai kaakaon makuisia, suklaan makuisia siis.
      Usein ostin, karkkiahan ei syöty joka päivä, pikkuisen karkkirasian.
      Suklaanappejakin oli rasioissa.

      Huonosti löytyy tietoa, vaikkei siitä nyt hirveen kauaa ole kun toffeekarkkeja viel myynnis oli. Kaikki on pakkaukset uusiutuneet.
      Eikä muista oliko toffeet Fazerin, Chymoksen vai jopa Hellaksen..


  • Kaikista karkeista mieleenjäävin on palasokeri, johon pappa pudotteli muutaman tipan kamferttipullostaan.

    • Hui..sehän on lääkeaine niinku tavallaan ja suurina annoksina voi johtaa jopa kuolemaan.
      Olen minä kerran lapsena sitä maistanut, mutta siihen se jäi ja maun tulen muistamaan lopun ikäni. Ei se siis pahaa ollut sen sokerin kanssa, mutta vahvaa.


    • Tuota karkkia minäkin olen saanut, kurkkukipuun ja yskään. Kaun sitä imeskeltiin.

      Muuten muistan Figarol-pastillit, ukkini toi niitä aina eläkkeenhakureissuilta palatessaan. Oli niin juhlallista kun hän aukaisi sen paketin ja pastellit pyörähti kannen päälle ja siitä sai sitten ottaa.

      Punavalkoisen pektuspaketin muistan myös ja papukaijan eukalyptys pussissa ja niistä ja kiehuvasta vedestä keitettiin hengityslääkettä jota pyyhkeen allan sitten hengiteltiin.

      hyviä karkkeja oli myös mansikat jotka pyöriteltiin sokerissa.


  • On sitäkin maistettu, mut Anistipat sokeripalassa oli yskään hyviä..

  • Kis-Kissit, etenkin se sinivalkoisessa paperissa ollut pitkulainen karkki, ja ns. uskovaisen pastillit, ne oli hyviä, ja eukonlepytykset (pektukse) myös. Silloin lapsena kaikki vähä makea minkä sai oli hyvää, nykylapset ei syö edes täytekakkua..liikaa hyvää koko ajan tarjolla.

    • Eukonlepytykset = Eucamenhol-pastillit


  • minun aikanani oli hopeatoffeet jasuffelit.Niitä taitaa saada vieläkin.Niin ja ne tikkarit joita meilläpäin kutsuttiin akanpolkasemiksi.Niissä oli semmonen niinkö korkokengän jälki.Niitä oli aluksi vaan tummanruskeina ja vaalean ja maksoi muistaakseni 10 penniä kpl.Mun herkkua on kans salmiakit.Niitäkin sai ennen apteekista ja olivat hyviä

    • Sit oli sellanen aika iso salmiakkitikkari jossa oli tähden muotoinen kuvio keskellä taisi olla keltanen. Mikä lie senkin tikkarin nimi oli, mutta kyllä maistui.


  • "suklaanappi" oli löytänyt " karamellien ihmemaa videon. Kannattaa katsoa, sieltä löytyi paljon tuttuja "vanhoja" karkkeja.

    Muuten, kait salmiakkeja saa vieläkin apteekista..

    • Muistelenpa, että Ammoniumkloridia (Salmiakki) ei enää myydä siihen vanhaan malliin Apteekeista.
      Se todettiin joskus turhan vaaralliseksi liian aidossa muodossaan.
      Se oli silloin aikasti stydiä kamaa. Verenpaineelle kai pahenpi, kuin tavallinen ruoka-suola.
      H.


    • hunksz kirjoitti:

      Muistelenpa, että Ammoniumkloridia (Salmiakki) ei enää myydä siihen vanhaan malliin Apteekeista.
      Se todettiin joskus turhan vaaralliseksi liian aidossa muodossaan.
      Se oli silloin aikasti stydiä kamaa. Verenpaineelle kai pahenpi, kuin tavallinen ruoka-suola.
      H.

      Ainakin siellä myydään sitä haganolia, mutta en nyt löytänyt ihan sitä ihteään eli jauheena olevaa salmiakkia. Ja myydäänhän tavallisissa ruokakaupoissakin tota askeissa.


  • EU sen yritti kieltää, muttei onnistunut. Tosin en ole lähiaikoina kysellyt.
    Pojalle joku vuosi sitten ostin. Itse en salmiakista pidä.

  • Päivää talohon! Tulin käväsemään naapurista :)

    Mukava ketju. Ponnahti mieleen monia karkkeja, joiden muistelut olivat vajonneet takaseinääkin kauemmas.

    Sanasen (muutaman) minäkin tällään, koska putkahti mieleeni yks unohtunut muistelo.

    Isälläni oli tapana kävellä kouluni ohi, kun meni kauppaan. Jos oli välitunti, niin oitis joku luokkakaveri tuli juosten luokseni ilmoittamaan, että isäni kävelee koulun ohi. Noh, minä siitä paikasta sitten kimpaisin juosuun ja menin seistä töröttämään kanaverkkomaisen korkean aidan viereen. Muinamiehinä oottelemaan, että isäni pääsi kohdalleni ja mitäs sitten tapahtui?
    Isäni kaivoi plakkarin pohjaa ja löytyihän sieltä rahaa. Hän antoi minulle Markan.

    Koulun alueelta ei välitunnilla saanut poistua. En kuunaan olisi uskaltanut pistää varvastakaan aidan toiselle puolelle. Kiltti tyttö nääs:)
    Noin 100 metriä koulusta möllötti Invalidikioski. Polkua pitkin sinne pääsi täysillä juosten kimpasemaan ajallisesti nopiaa.
    Aina löytyi vapaaehtoisia Rohkeita poikia, jotka olivat valmiita jälki-istunnonkin uhalla juoksemaan kioskiin.
    Minä annoin markan ja Rohkea lähti juoksemaan. Ei kauaakaan aikaa, kun Rohkea palasi sylissään ison-iso ruskea paperipussi täynnänsä Riks-rakseja.
    Niitä sai kaks viidellä pennillä ja markallahan niitä sitten sai enemmän ku kaks-kaks.
    Jaoin omistajan oikeudella kavereitten kanssa nämä herkut. Nams.

    Riks-raksit olivat vohvelikeksimäisiä suklaisia karkkeja. Suffelimaisia, mut pidempiä.

    Olis mulla yks toinenkin muistelo, mutta kun nyt tulin luvanneeksi, että kirjoitan vain Muutaman pikku sanasen, niin en nyt ilikiä ruveta pitkästi kirjoittamaan.

    • No moi! Kiva kuulla sustakin jotain pitkästä aikaa. Minä en edes muista keneltä olen rahaa saanut et oli varaa mennä mitään ostelemaan, mutta varmaan joltain sukuilaiselta ku omat vanhemmat pahemmin mitään antaneet.

      Kerro pois vaan se toinenkin muistelo. :)


    • Nittaminax kirjoitti:

      No moi! Kiva kuulla sustakin jotain pitkästä aikaa. Minä en edes muista keneltä olen rahaa saanut et oli varaa mennä mitään ostelemaan, mutta varmaan joltain sukuilaiselta ku omat vanhemmat pahemmin mitään antaneet.

      Kerro pois vaan se toinenkin muistelo. :)

      Moi-moi sinullekin.

      En yhtikäs ollenkaan, enkä laisinkaan muista kyseisen karkin nimeä, mutta osaisin valmistaa semmosen ihan tosta-noin-vaan-systeemillä. Varsinaista reseptiä minulla ei ole, mutta täydellisen makuaistin omaavana ihmisenä (heh), kykenisin pelkällä kielinystyrätuntumalla tekemään täydellisen vastineen.

      Tekisin Hyvin vahvaa teetä, johon ei tietenkään ollenkaan laitettaisi sokeria tai maitoa. Tätä teetä otettaisin vain pikku liru ja siihen sekotettaisiin monta läpyskää liivatelehtiä. Siitä tulisi hyvin hyvin hyvin Sitkeää, pyörän sisuskumimaista ja väri olisi epämiellyttävä.
      Tästä tee-sitkoisuudesta tehtäisiin littanoita euron kokoisia (vähän paksumpia) karkkeja ja päälle tökättäisiin vieriviereen punaisia nompparelleja. Valmis tuotos näyttäisi ihan näppyiseltä äklötykseltä.
      Tietääköhän kukaan, mistä "herkusta" kerroin?

      Noh, se muistelo.
      Menin kaverin kanssa käymään kaverini sukulaistädin luona. Ystävällinen mummelo, joka ojensi meille kulhon, jossa oli näitä äklöjä karkkeja.
      En tietenkään tahtonut olla epäkohtelias, vaan otin kulhosta karkin. Panin sen suuhuni ja hitto ku alkoi oksettamaan. Nopeasti otin salaa karkin suustani pistin sen meikkilaukkuuni. Nompparellit olivat kostuneet suussani ja koko valkoinen meikkilaukun sisus värjäytyi kirkkaan punaiseksi. Että otti päähän.
      Taidettiin ennen muinoin, vuonna kaks, pistää pikkusen enemmän karamelliväriä noihin nompparelleihin kuin nykyisin.

      Elikkä kyseinen karkki on mielestäni äklöä, kuten myös vaahtokarkit. Hyi hyi ja hyi.


  • Niin, tuo teen makuinen ällötys vois mun mielestä olla sama, kuin Englannin lakritsoissa on... Pyöreä, vaaleanpunaisin nonparellein päällystetty, ällöttävän makuinen. Voisin sanoa..Paha karamelli.
    Muuten kun Englanninlakritsat on suosikkejani, muttei tämä yksi...

    • Englannin lakritsoista minä joskus, harvoin niitä meillä on, valkkaan itselleni niitä tummanruskeita, joissa on musta lakritsavälilevy.
      Mies taas tykkää sinisin nonparellein päällystetyistä pyöreistä lätkistä, joista mitä en tykkää pätkääkään. Niitä mistä lie syystä on vähiten.
      Taitavat toissa jouluiset enkut olla kovettuneina jossain alakaapissa, en tiedä miksi, pitääkin mennä laittamaan roskiin, kun tuli puheeksi.

      Jostain kummallisesta mielenhäiriöstä johtuen ostin jokin aika sitten irtokarkkeja, huomioimatta kaikkia suuria vaaroja, joita ne voivat aivojeni mukaan sisältää.
      Enpä voi muuta sanoa, olivatpa, en kehtaa sanoa, kuinka pahoja.
      Meni tämän vuoden karkkikiintiö ainakin niiden osalta kiinni.


    • Vastaus jytynmammallellellellelle.... oho tuliks vähä liikaa lellejä.

      Toden totta, visertelit oikein (lintu liet), Englannin lakritsoissa on näitä samaisia sitko-läpysköjä. Paitsi ne ovat sinisiä. Irtokarkkihyllyssä komeilee myös näitä "herkkuja". Kaipa joku niistä tykkää (ehkä monikin), koska niitä on vuodesta toiseen valmistettu.
      Englannin karkkipussista noukin ne neliskanttiset kerroskarkit. Nypin ohuen siivun kerrallaan. Lakritsisiivu on nams-nams :)


    • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

      Vastaus jytynmammallellellellelle.... oho tuliks vähä liikaa lellejä.

      Toden totta, visertelit oikein (lintu liet), Englannin lakritsoissa on näitä samaisia sitko-läpysköjä. Paitsi ne ovat sinisiä. Irtokarkkihyllyssä komeilee myös näitä "herkkuja". Kaipa joku niistä tykkää (ehkä monikin), koska niitä on vuodesta toiseen valmistettu.
      Englannin karkkipussista noukin ne neliskanttiset kerroskarkit. Nypin ohuen siivun kerrallaan. Lakritsisiivu on nams-nams :)

      Samalla tyylillä tämä lellelelle irroittelee neliskanttiset kerrokset, irrallaan saa varmaan paremmin maut selville...On ne vaan niin hyviä...


    • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

      Vastaus jytynmammallellellellelle.... oho tuliks vähä liikaa lellejä.

      Toden totta, visertelit oikein (lintu liet), Englannin lakritsoissa on näitä samaisia sitko-läpysköjä. Paitsi ne ovat sinisiä. Irtokarkkihyllyssä komeilee myös näitä "herkkuja". Kaipa joku niistä tykkää (ehkä monikin), koska niitä on vuodesta toiseen valmistettu.
      Englannin karkkipussista noukin ne neliskanttiset kerroskarkit. Nypin ohuen siivun kerrallaan. Lakritsisiivu on nams-nams :)

      Sama vika Rahikaisella, nypiskellen hypistelen, ja pistelen karkin siivuttain summuun.
      Niistä lakritsapäällysteisistä mintunko makuisia sisältä ovat, pätkän palat, hampaillani irrotan mustan kuoren, ja lopuksi nautin valkoisen sisustan.


    • suklaanappinen. kirjoitti:

      Sama vika Rahikaisella, nypiskellen hypistelen, ja pistelen karkin siivuttain summuun.
      Niistä lakritsapäällysteisistä mintunko makuisia sisältä ovat, pätkän palat, hampaillani irrotan mustan kuoren, ja lopuksi nautin valkoisen sisustan.

      Voi,että. On meillä hauskoja tapoja. Niin tulee tehtyä...minunkin...


    • suklaanappinen. kirjoitti:

      Sama vika Rahikaisella, nypiskellen hypistelen, ja pistelen karkin siivuttain summuun.
      Niistä lakritsapäällysteisistä mintunko makuisia sisältä ovat, pätkän palat, hampaillani irrotan mustan kuoren, ja lopuksi nautin valkoisen sisustan.

      "suklaanappinen", siinäpä sopivan näpsäkkä nimimerkki, sopii aloitukseen, kuin nenä silmään.:)

      (vastasin jo aikasemmin, mutta eipä lähtenyt lentämään palstalle, vaan pyöri paikallaan. Uusi yritys siis, toivottavasti tämä tulee perille.)

      Naurattaa hassu herkuttelusi, mitä tulee noihin lakritsipäällysteisiin minttupaloihin. Näet ja nimittäin, minä teen prikulleen samalla tavalla. Olisi tavattoman epämiellyttävää pistää semmonen minttulakritsi semmosenaan suuhunsa, oih ei-ei. Karamellien syöntitekniikka on HYVIN tärkeää. Aivan kuin pöydän kattauskin.

      Minä syön laskiaispullaa määrätyllä tavalla, joka on Ehdottomasti se paras tapa :) Ensteks kansi, sen jälkeen aletaan kiertämään laskiaispullaa ympäriämpäri hampailla jyrsien. Pulla pienenee ja pienenee ja pienenee, kunnes jäljelle jää tornimainen muodostelma. Alla pienoinen nisunpala, jonka päällä yli-herkullinen marsipaanipallo, jonka päällä nokare kermavaahtoa.
      Herttileijaa, siinä vaiheessa silmänmunat alkavat elämään omaa elämää, pyörien päässä sinnetänne, muljahtaen H-hetkellä yläpiiloon, ettei näy ku pelkät valkuaiset.
      Tornimainen muodostelma työnnetään hitaan rauhallisesti suuhun, kielen päälle, ja sen jälkeen supistetaan poskien sisäosat ja kitalaki kruppuun laskiaistornin ympärille. Annetaan ihanan maun levittäytyä koko suuhun. Mmmmmmmmm.....-äännähdykset tehostavat elämystä.

      Myös suklaakonvehdeilla on oma syöntitekniikka. Siitä sitten kenties tuonnempana.
      :)


    • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

      "suklaanappinen", siinäpä sopivan näpsäkkä nimimerkki, sopii aloitukseen, kuin nenä silmään.:)

      (vastasin jo aikasemmin, mutta eipä lähtenyt lentämään palstalle, vaan pyöri paikallaan. Uusi yritys siis, toivottavasti tämä tulee perille.)

      Naurattaa hassu herkuttelusi, mitä tulee noihin lakritsipäällysteisiin minttupaloihin. Näet ja nimittäin, minä teen prikulleen samalla tavalla. Olisi tavattoman epämiellyttävää pistää semmonen minttulakritsi semmosenaan suuhunsa, oih ei-ei. Karamellien syöntitekniikka on HYVIN tärkeää. Aivan kuin pöydän kattauskin.

      Minä syön laskiaispullaa määrätyllä tavalla, joka on Ehdottomasti se paras tapa :) Ensteks kansi, sen jälkeen aletaan kiertämään laskiaispullaa ympäriämpäri hampailla jyrsien. Pulla pienenee ja pienenee ja pienenee, kunnes jäljelle jää tornimainen muodostelma. Alla pienoinen nisunpala, jonka päällä yli-herkullinen marsipaanipallo, jonka päällä nokare kermavaahtoa.
      Herttileijaa, siinä vaiheessa silmänmunat alkavat elämään omaa elämää, pyörien päässä sinnetänne, muljahtaen H-hetkellä yläpiiloon, ettei näy ku pelkät valkuaiset.
      Tornimainen muodostelma työnnetään hitaan rauhallisesti suuhun, kielen päälle, ja sen jälkeen supistetaan poskien sisäosat ja kitalaki kruppuun laskiaistornin ympärille. Annetaan ihanan maun levittäytyä koko suuhun. Mmmmmmmmm.....-äännähdykset tehostavat elämystä.

      Myös suklaakonvehdeilla on oma syöntitekniikka. Siitä sitten kenties tuonnempana.
      :)

      Pitäisiköhän meidän makeismakustelijoiden laatia ihan ikioma kirja karamellin nautintataidosta ja -tavasta?

      Muuten, erään tuttavani wiinerinsyötiä ihmetellyt toinen tuttavani sanoa pärskäytti: "Perso se on, joka säästää".
      Niinhän se tosiaankin on. Vierinapsutteleminen ja laitojen lyhentäminen päättyy suureen päätösnamskikseen, kun viimeinen, säästetty ihanuus sulaa suuhun.
      Aaah!!..Huh??

      Minun tapani on tuo, ukkelini rouskuttaa karkkia kuin karkkia, kuin näkkileipää. Usein olen yrittänyt häntä valistaa, että namit ovat nautittavaksi, ei mahan täytteeksi, jos sitä halaa, menee ja tekee voileivän.
      Niih! Joku roti se olla pitää tässäkin asiassa.
      Sitten hän muka menee jääkaapille, hiljaa hiipii toiselle kaapille, ja salaa (luulee) järsii muutaman levyn Lidliä. ;))


    • suklaanapittaja. kirjoitti:

      Pitäisiköhän meidän makeismakustelijoiden laatia ihan ikioma kirja karamellin nautintataidosta ja -tavasta?

      Muuten, erään tuttavani wiinerinsyötiä ihmetellyt toinen tuttavani sanoa pärskäytti: "Perso se on, joka säästää".
      Niinhän se tosiaankin on. Vierinapsutteleminen ja laitojen lyhentäminen päättyy suureen päätösnamskikseen, kun viimeinen, säästetty ihanuus sulaa suuhun.
      Aaah!!..Huh??

      Minun tapani on tuo, ukkelini rouskuttaa karkkia kuin karkkia, kuin näkkileipää. Usein olen yrittänyt häntä valistaa, että namit ovat nautittavaksi, ei mahan täytteeksi, jos sitä halaa, menee ja tekee voileivän.
      Niih! Joku roti se olla pitää tässäkin asiassa.
      Sitten hän muka menee jääkaapille, hiljaa hiipii toiselle kaapille, ja salaa (luulee) järsii muutaman levyn Lidliä. ;))

      Jos me tekisimme yhdessä kirjan, miten oikeaoppisesti täytyy makeisia työntää suuhun, niin se luokiteltaisiin Taidekirjoihin. Intohimoinen karkkien nautiskelu on taidetta parhaimmillaan.

      Minun mieheni piti sellaisista karkeista, joista minä en pitänyt. Vastakohdat tässäkin asiassa oli mikä parahin juttu meidän yhdessäolon tiimellyksessä.
      Hänellä oli tapa syödä suklaakonvehtien puolikkaita :) Minä söin ne toiset puolet.
      Minä koemaistin suklaakonvehtia ja jos se oli mielestäni sellainen, josta en saisi intohimon tuntemuksia ja silmämunien pyörityksiä, niin ojensin sen miehelleni, kuin herkullisen viinirypäleen. :)
      Jos suklaakonvehdin sisällä oli esimerkiksi vetelää toffeelitkua, niin silloin lähdin liihottelemaan oudoille vesille, jonne ei olut pääsyä muilla. Keskityin totaalisesti herkutteluhetkeen. En tiedä, mutta luulen, että mieheni ei koskaan ikinä syönyt toffeevetelyyskonvehtia.

      Sulaakonvehdista otetaan hampailla pohjalevy pois. Lähtee oikealla tekniikalla kokonaisena. Sen jälkeen jää jäljelle suklaakuppi, jonka sisällä vetelää toffeelitkua. Kielen kärki työnnetään kuppiin ja annetaan litkun ympäröidä itsellään kielen ympärystän. Kieli vedetään kupista suuhun ja nautiskellaan mausta. Kieli työnnetään kuppiin niin monta kertaa, että kuppi on tyhjä. Lopuksi syödään kuppi.


    • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

      Jos me tekisimme yhdessä kirjan, miten oikeaoppisesti täytyy makeisia työntää suuhun, niin se luokiteltaisiin Taidekirjoihin. Intohimoinen karkkien nautiskelu on taidetta parhaimmillaan.

      Minun mieheni piti sellaisista karkeista, joista minä en pitänyt. Vastakohdat tässäkin asiassa oli mikä parahin juttu meidän yhdessäolon tiimellyksessä.
      Hänellä oli tapa syödä suklaakonvehtien puolikkaita :) Minä söin ne toiset puolet.
      Minä koemaistin suklaakonvehtia ja jos se oli mielestäni sellainen, josta en saisi intohimon tuntemuksia ja silmämunien pyörityksiä, niin ojensin sen miehelleni, kuin herkullisen viinirypäleen. :)
      Jos suklaakonvehdin sisällä oli esimerkiksi vetelää toffeelitkua, niin silloin lähdin liihottelemaan oudoille vesille, jonne ei olut pääsyä muilla. Keskityin totaalisesti herkutteluhetkeen. En tiedä, mutta luulen, että mieheni ei koskaan ikinä syönyt toffeevetelyyskonvehtia.

      Sulaakonvehdista otetaan hampailla pohjalevy pois. Lähtee oikealla tekniikalla kokonaisena. Sen jälkeen jää jäljelle suklaakuppi, jonka sisällä vetelää toffeelitkua. Kielen kärki työnnetään kuppiin ja annetaan litkun ympäröidä itsellään kielen ympärystän. Kieli vedetään kupista suuhun ja nautiskellaan mausta. Kieli työnnetään kuppiin niin monta kertaa, että kuppi on tyhjä. Lopuksi syödään kuppi.

      Minä naureskelin, ajatusten sokerihumalassa kai, ja näin näyn. Meidät taidekirjan koeponnistajat oli lukittu saarelle steriiliin tilaan, koemaistamaan ja kirjaamaan kokemuksemme.

      Lauma pääsiäispupuja, suklaisia pitkäkorvia, pylkkerehti vastaan. Maistaa piti, ensin toinen korva, rauks, sitten toinen korva, rouks, pupuparat. Minäkö olisin sylkenyt, kuin viininmaistajat hopeamaljaan, ei, nielin.
      Pian, jos te muutkin olisitte saman tehneet kaiken maistettavan suhteen, olisimme olleet kuin pääsiäismunat, sitten kuin Mozart-kuulat, syntyneet samana vuonna kuin mummoni. Piirissä olisimme pyörineet, pyörien.

      Selviytyjät menettävät painoaan saarellaan, meille sitä tulisi lisää. Tuskin mikään lentokone kannattelisi meitä kotiin.

      Tosin olet mennyt palstalta poikkeen, omallesi. Konvehtisi syöt samalla tekniikalla, päinvastaisessa järjestyksessä, kuin minä suudelmat, suklaiset.
      Minun pitäisi kuoria miehelleni viinirypäleet, kuin anoppi aikoinaan. En kuori.
      Hirvittää kirjoittaa.


  • Mulla ei kyl Enlanninlakritsat pääse kuivumaan. Olen useasti irtokarkkeja ostanut, niissä sellainen iso toffee neliö on parasta.
    Ne on vaan niin hitsin painavia, ettei paljo kerralla raatsi ostaa.
    Ne suorastaan sulaa suuhun.
    En kyl ymmärrä mikä niis sinisin nonparellein päällysteyissä ois hyvää.
    Minä laitan punapäällysteisten kans ns. samaan lokeroon, eli huonoja.
    Mut makuja on monia, jokaiseen makuun löytyy sopivaa.
    Viime jouluks ostin 3 kilon pakettia englantilaisia, yhden tyttärelle,joka myös pitää niistä, yhen itelle ja siskolleni annoin yhen. En tiedä tuliko siskolla ne syötyä.

    • "maarina"

      Musta tuntuu, että vierailet siskosi luona turhan usein :)
      Ehkä et kuitenkaan ihan turhaan.

      "Oispa eessäni vielä tuo Leijona-karkki, sen eessä on panisi koskaan hanttiin,
      minä sulaisin hänelle Toffeen lailla, aatoksein lentäen korkeilla mailla.

      Miten suloista voiskaan taas oikein nautii, ei suutansa laittais yhtään panttiin,
      vaan antaisi sokeri-humalan tulla, olla taas kuin teini-tytön lailla.
      Tietäen, kanssani hänestä tulee oikea karkki-narkki" :)
      H.


  • Harvoin käyn siskoni luona. Enkä karkkien takia ainakaan. Äitiä käyn katsomassa, kun asuvat samassa talossa.

  • Ihan tästä Nittaminaxin aloituksesta tulvahti mieleen.... kun yhteenaikaan vanhemmat pitivät tiukasti kiinni karkkipäivästä....ja usein itse salaa lapsilta söivät karkkeja...no säästivät he lasten hampaita...mutta
    sitten kuulin myös tapauksista kun vähän isommat lapset ahmivat karkkeja salaa..
    koulumatkalla.. Oletteko itse pitäneet tiukkaa karkkipäivä systeemiä...

    • Alussa pidettiin, mutta siitä silleen mitään haitaa ollut vaikka olis mussuttanut joka päivä. Hampaat on reiättömät vieläkin (mun tietääkseni) eikä painokaan nouse.


  • Kyllä meidän lapsilla karkkipäivä oli, muttei nyt mikkään tiukka.
    Kerran viikossa saivat viikkorahan, joka karkkeihin meni.

  • Suomalaiset syövät karamellejä 14 kg vuodessa. Käsittämätöntä. Ja miten paljon joku syö, kun on varman joku muukin kuin meikä joka ei syö ollenkaan.

    Viimeistään tässä ikävaiheessa, mieluummin jo ennen 50, kannattaisi ruveta miettimään turhien aineiden kuten sokeri sisäänsä ahtaamista. Esim. syöpäsolu käyttää sokeria 'ruokanaan' eli kiihdyttää kasvamistaan. Ym. kaikki sellaiset 'mukavat' terveysvaikutukset joita kaikki liian puhtaiksi ja valkoisiksi putsatut ns. ruoka-aineet aiheuttavat.

    • En syö karkkia, lakua söisin mut verenpaine hyppää pilviin, muuta karkkia ei tee mieli.
      En juo kaljaa en viiniä en viinaa, ei vaan tee mieli!
      En pelaa pelejä kaupoissa enkä muualla, kun en ole opetellut.


Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.