"Kaikki naiset on kattonu Amélien ainakin sata kertaa"

Hah, itte en tykänny koko elokuvasta enkä kattonu sitä loppuun asti :D

Mä olen katsonut sen kaksi kertaa pakon edessä. Onhan se visuaalisesti söpö, mutta jumalattoman tylsä. Parasta siinä oli ekalla kerralla se maailmalla seikkaileva puutarhatonttu. mutta mä petyin pahasti kun selvisi että se oli vain se joku random lentoemäntä joka tonttua mukanaan kuljetti. Olisin halunnut että se tonttu olisi ihan oikeasti ollut maaginen ja lähtenyt itsestään reissuun!
Toisella kerralla ei tonttukaan tuntunut miltään. :(

(Nainen 30 vuotta)

Oon sen kerran nähny kokonaan. Tai en oo satavarma oliko ihan alusta saakka. Onhan se tullu tvstäki niin monta kertaa, että vaikee ollu välttyä. Jotaki pätkiä on varmaan tullu nähtyä sen 100 kertaa, kun on vaihtanu kanavaa olematta varma mitä sieltä tulee.

Miksi mä sen katoin ... no ku ei sieltä muutakaan tullu just sillä kertaa. Tais olla joku joulun aika, kun ei tahtonu lähtee tekemään mitään muutakaan. Se ainoo aika vuodesta mulle, kun on törkeen kivaa vaan käpertyy sen viltin alle, töllön ääreen ja vaan olla :)

Ei ollu mun leffa. Siis ihan ok katottava, tosi tylsähän se oli. Ei mikään elämää suurempi elokuvakokemus, mutta on huonompiakin nähty.

Olennaista tässä ei olekaan miettiä, että moniko on katsonut sen loppuun asti, vaan se, että ylipäätään aloitti koko elokuvan katsomisen. Mikä siis vetosi siihen, että se piti itsekin saada katsoa, olkoonkin, että kaikki eivät pidä siitä? Poikkeuksellisen houkutteleva traileri/kansikuva? Kaveriporukan vilkas keskustelu ko. leffasta, vai mikä...?

No eiköhän moni katsele leffoja ihan ajankuluksi ilman mitään sen suurempaa intoa juuri kyseiseen leffaan. Esim. leffavuokraamossakin saattaa lainata vain ajankulua ilman suurempaa intoa.

En muista katsoneeni kyseistä leffaa, on toki voinut livahtaa puolisilmällä vilkaistuna telkusta.

Eipä ole kyseistä elokuvaa tullut katsottua.

Katsoin kun se sattui tulemaan telkkarista ja olin leffankatselutuulella. Muistan hämärästi ajatelleeni, että ihan hyvä ja positiivinen leffa, tosin enää ei ole mitään mielikuvaa että mitä siinä tapahtui.

Katselin sitä kerran osittain surffaillen välillä muissa ohjelmissa. Jos oikein muistan, niin elokuva oli tarkoituksellisen omituinen, mitä ominaisuutta nykyään pidetään uskottavan elokuvan merkkinä. Ei vedonnut niin paljon, että olisin juuttunut vain sille kanavalle. Mutta enempää en voi arvostella, kun en kokonaan katsonut.

Olen pian 26-vuotta täyttävä nainen ja en ole koskaan katsonut ko. leffaa.

Olen katsonut Amélien, mutta se oli makuuni jotenkin liian pitkäveteinen ja outo... Sama kuin Lost in translation...

Tätynee katsoa uudestaan, josko sitten sais niistä jotakin mielenkiintoista irti.

Tekotaiteellisuus on ollut muotia jo jonkin aikaa... kumpuaako noiden leffojen diggaus siitä suunnasta...?

Eilen illalla tuli telkasta parempi "tyttöjen leffa": Tarantinon Jackie Brown, joka alkaa loistavalla Bobby Womackin biisillä ja muzakki on muutenkin läpi leffan molto bene.

Olen muistaakseni nähnyt Amelien joskus kauan sitten, kun eräs mies sitä hehkutti nähtyään sen "sata kertaa". Ei tehnyt itseeni vaikutusta elokuvana, enkä ole sitä uudemman kerran katsonut, vaikka onkin telkasta tullut.

Amelien olen kai nähnyt joskus telkkarista tai siis pätkiä siitä sieltä täältä. Itselläni on sellainen systeemi, että telkkari on viikonloppuisin auki ja on ikäänkuin taustalla pyörimässä. Erittäin harvoin katson leffaa alusta loppuun asti tai siis leffan pitää olla tosi koukuttava, jotta jämähdän tv:n ääreen katsomaan sitä. Amelien kohdallakin varmaan kävi niin, että vaihdoin jossain vaiheessa kanavaa.

Samaan kategoriaan kuuluu tosiaan tuo Lost in Translation, joka on täysin tyhjänpäiväinen leffa. Parituntisen voi viettää paremminkin, jos kerran leffan parasta antia on Scarlett Johansonin pehva.

En usko, että Amelie on sen parempi leffa kuin muutkaan. Joskus vaan on helpompaa saada taiteellisemman ja syvällisemmän ihmisen vaikutelma, kun sanoo, että rakastaa ranskalais- tai espanjalaisleffoja. Myönnän toki, että niissäkin on hyvät hetkensä, mutta oma leffamakuni painottuu kyllä kotimaiseen ja amerikkalaiseen tarjontaan.

Hmm no kai mäkin olen sitten "katsonut" sen, kun yritin joskus vuosia sitten tyttöjenillassa väkisin tuijottaa sen läpi mutta luovutin n. vartissa. Tylsä, pitkäveteinen, yritti vaan olla muodikkaasti taiteellisen outo. Ei, ei, ei. Makunsa kullakin toki, itseen ei vaan iskenyt sitten yhtään. Totta kyllä useimmat munkin tyttökavereista jaksaa ylistää kyseistä leffaa. Mä katson mieluiten kauhua ja skifiä.

Oletko kysynyt samaa miehiltä? Itse olen tainnut kahteen kertaan katsoa.

Eikös siinä Pasila-piirrossarjassa päähenkilö todennut melkein jokaisen tapailemansa naisen kohdalla, että tämän lempielokuva on Amelie.

Siitäkö sait idean tähän juttuun?

Noh, aika tunnettu elokuva on kyseessä. Tullut telkusta monta kertaa. Minäkin olen katsonut kerran sen, vaikka mies olenkin.

Onhan se sympaattinen raina. Mikä siinä nyt noin ketuttaa?

En ole nähnyt kyseistä leffaa. Voisi kyllä katsoa joskus kun jaksaa.

Ai ei oo muodissa?

Hä oliks tää mieste leffa?