Töitä saa kyllä kun etsii! Tänne pääsisi heti kokeilemaan päiväkotityötä:
"Etsimme touhukkaita harjoittelijoita työmarkkinatuella kaikkiin päiväkoteihimme ympäri Suomen. Otamme päiväkoteihimme mielellämme myös kiinnostuneita työelämävalmennnukseen sekä opiskelijaharjoitteluun."
http://home.coronaria.fi/tule-paivakotiharjoittelijaksi-touhulaan/
"Etsimme touhukkaita harjoittelijoita työmarkkinatuella kaikkiin päiväkoteihimme ympäri Suomen. Otamme päiväkoteihimme mielellämme myös kiinnostuneita työelämävalmennnukseen sekä opiskelijaharjoitteluun."
http://home.coronaria.fi/tule-paivakotiharjoittelijaksi-touhulaan/
Vastaukset 18
Vanhimmat
Oletko kiinnostunut työharjoittelusta työmarkkinatuella?
Työharjoittelu on suunnattu alle 25-vuotiaille työttömille nuorille. Harjoittelun avulla voit kartoittaa työkokemustasi, kokeilla eri ammattialoja tai solmia uusia työnhaussa tarvittavia työnantajakontakteja. Työharjoittelun päivittäinen kesto on 6-8 tuntia, viitenä päivänä viikossa. Harjoittelujakson pituus on 1-6 kuukautta. Ennen paikan hakua tarkista TE-toimistosta mahdollisuutesi työharjoitteluun. Harjoittelupaikan voi hankkia itse. Voit myös kysyä yritysten tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista etsivältä nuorisotyöltä. Harjoittelupaikkojen tiedot ovat esillä Tiilipirilässä toisen kerroksen ilmoitustaululla.
Kunnan harjoittelupaikoista voi kysyä työnsuunnittelija Pentti Mätäsaholta, p. 050 463 6398, pentti.matasaho[at]kempele.fi.
Työnantaja, oletko kiinnostunut tarjoamaan nuorelle harjoittelupaikan?
Etsivä nuorisotyö toivoo yhteydenottoja työnantajilta, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan harjoittelupaikan. Harjoittelu on työnantajalle maksutonta, sillä se tapahtuu työmarkkinatuella. Kerrothan millaisesta työtehtävästä olisi kyse. Huomioithan, että harjoittelupaikkaa tarjoavalla yrityksellä ei ole saanut olla lomautuksia tai irtisanomisia viimeisen 9 kuukauden aikana.
http://www.kempele.fi/fi/asukkaalle/nuoriso/etsiva-tyo/tyoharjoittelu-tyomarkkinatuella.html
Työmarkkinatuella työharjoittelussa olevat tekevät työtä viitenä päivänä viikossa neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Harjoittelu voi kestää enimmillään 12 kuukautta tai joissakin tapauksissa 18 kuukautta. Työmarkkinatuella harjoittelu on lukionsa päättäneelle erinomainen mahdollisuus kerätä työkokemusta alalta, jota on aikonut lähteä opiskelemaan. Usein harjoittelusta saa myös lisäpisteitä pääsykokeissa. Harjoittelu parantaa myös ammattikoulun päättäneen valmiuksia siirtyä työelämään. Järjestelmä on siis kaikin tavoin kannatettava.
Työharjoittelijan oikeudet kaipaavat kuitenkin parantamista. Työmarkkinatukea saava harjoittelija ei ole työsuhteessa harjoittelun järjestäjään, ja siksi hän jää vaille työntekijälle kuuluvia oikeuksia, joista tärkein lienee oikeus pitää lomaa. Usein harjoittelijan työpanos vastaa täysin palkatun henkilön työpanosta. Työharjoittelijat tekevät usein 12 kuukautta täyttä työviikkoa ilman minkäänlaista lomaoikeutta. On myös epäselvää, onko harjoittelija oikeutettu työmarkkinatukeen sairastuessaan esimerkiksi flunssaan harjoitteluaikanaan.
Työmarkkinatuki on vaatimaton ja sitä maksetaan vain viideltä päivältä viikossa, joten tuki menee viimeistä senttiä myöten elämiseen, kädestä suuhun. Tuesta ei käytännössä ole mahdollista jäädä mitään säästöön niin, että harjoittelija voisi pitää lomaa omakustanteisesti ilman tukea. Lisäksi tällaisen loman pitäminen vaatii harjoittelun järjestäjän suostumusta. Omakustanteisen loman pitäminen vaatii siis vanhempien rahojen lisäksi myös kosolti uskallusta, sillä loman vaatiminen näkyy todennäköisesti harjoittelutodistuksen arvioinneissa. Harjoittelijan oikeus lomaan tulisikin merkitä jo harjoittelusopimukseen epäselvyyksien välttämiseksi.
Työmarkkinatuella harjoitteleva on alle 25-vuotias, vasta työelämään siirtyvä työnhakija ja usein juuri lukionsa päättänyt, sopivaa opiskelupaikkaa hakeva henkilö. Järjestelmä on hyvä antaessaan motivoituneille mahdollisuuden kehittää taitojaan ja hankkia työkokemusta. Nykyisellään se kuitenkin antaa nuorelle aikuiselle väärän työskentelymallin, joka oletettavasti säilyy myös aikuisiälle ja ehkä jopa eläkeikään asti. Ensimmäinen työpaikka on se ympäristö, jossa työelämään siirtyvä oppii työskentelykulttuurin. Työpaikka, jossa ei ole laillista lomaoikeutta, palkitsee vähemmän tunnolliset ja rankaisee tunnollisia. Pahimmillaan tunnollinen harjoittelija tekee täyttä työpäivää flunssaisena ja kuumeisena, kun vähemmän tunnollinen harjoittelija luistaa töistä ja pitää omaa lomaa. Jokainen ihminen - myös nuori - tarvitsee lepoa jaksaakseen. Nyt harjoittelija joko opettelee huonon työmoraalin tai uupuu.
Väärän työskentelymallin seuraukset eivät välttämättä näy heti. Uupumus saattaa ilmetä vasta vuosien kuluttua, jolloin kuntoutus vie aikaa ja rahaa. Järkevintä olisi opettaa oikea tapa työskennellä jo siinä vaiheessa, kun nuori siirtyy työelämään. Näin pidetään huolta siitä, että nuorella on mahdollisuus pysyä työkykyisenä eläkeikään asti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksen mielestä tarkoituksenmukaista, että työmarkkinatuella harjoittelevilla ei ole oikeutta pitää lainkaan korvattavaa lomaa?
Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002
Päivi Räsänen /kd
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_718_2002_p.shtml
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 718/2002 vp:
Onko hallituksen mielestä tarkoituksenmukaista, että työmarkkinatuella harjoittelevilla ei ole oikeutta pitää lainkaan korvattavaa lomaa?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Työharjoittelu on tarkoitettu ammatillista koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille työmarkkinatuen saajille. Työelämävalmennus on tarkoitettu alle 25-vuotiaille ammatillisen koulutuksen saaneille työmarkkinatuen saajille ja 25 vuotta täyttäneille henkilöille.
Työharjoittelun keskeinen tavoite on perehdyttää ammatillista koulutusta vailla oleva nuori työelämään sekä edistää hänen työhönsijoittumistaan ja ammattitaitoaan. Työelämävalmennuksen tavoitteena on tukea työnhakijan työelämään paluuta sekä lisätä työttömän ammattitaitoa ja työmarkkinavalmiuksia. Työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuva ei ole työsuhteessa työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikan järjestäjään. Työharjoittelun tai työelämävalmennuksen päivittäisen keston on oltava vähintään neljä tuntia ja enintään kahdeksan tuntia. Toimenpiteen viikoittainen kesto voi olla enintään viisi päivää.
Työmarkkinatukeen oikeutetun työharjoittelu- tai työelämävalmennusjaksot ovat lyhyitä, keskimäärin noin 3,5 kuukauden pituisia jaksoja. Työharjoittelu- ja työelämävalmennusjaksot voivat olla yksi osa asiakkaalle järjestettävästä palvelukokonaisuudesta, johon voi työharjoittelun tai työelämävalmennuksen lisäksi kuulua esimerkiksi tukityötä tai työvoimapoliittista aikuiskoulutusta.
Työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen liittyy muun muassa toimenpiteeseen osallistuvan ohjaaminen työelämään ja eri työtehtäviin perehtyminen. Em. toimenpiteillä ei voida korvata työsuhteessa tehtäviä työtehtäviä. Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen luonteesta ja em. toimenpiteille asetetuista tavoitteista johtuen työsuhteeseen liittyvien etuuksien kuten loma-oikeuden laajentaminen työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen ei ole perusteltua.
Koska työllistämistukea ja työmarkkinatukea työelämävalmennukseen ja työharjoitteluun maksetaan toimeentulon turvaamiseksi sinä aikana, jona henkilö on työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa työpaikalla, maksetaan väliinputoamisten estämiseksi työllistämis- tai työmarkkinatukea työelämävalmennukseen ja työmarkkinatukea työharjoitteluun sekä em. toimenpiteisiin mahdollisesti liittyviä ylläpitokorvauksia myös siltä ajalta, jolta työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuva ei sairausvakuutuslain (364/1963 ) 19 §:n 1 momentissa säädetyn omavastuuajan (sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää) vuoksi ole oikeutta sairauspäivärahaan.
Työministeriö seuraa tarkoin työharjoittelun ja työelämävalmennuksen toimeenpanoa sekä em. toimenpiteiden kehittämistarpeita. Tässä yhteydessä työministeriö kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon yksittäistapauksissa tehdään keskimääräistä pitempiä, 12 kuukauden tai erityisistä syistä 18 kuukauden, työharjoittelusopimuksia.
Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2002
Työministeri Tarja Filatov
Orjatyö se leiville lyö!
Mutta ei työn tekijälle.
minäkin olin 42 vuotiaana työharjoitelussa näin ne nuoruus vuodet jatkuu työvoima toimistossa.
Nuoruuden lähde?
Minullekin tyrkyttävät vaikka jo 50 täyttänyt )
Mitä järkeä ilmaiseen työhön mennä kun oikeaa ei kuitenkaan saa, ottavat vaan aina uuden orjan. Ilman noita joutuisivat oikeasti palkkaamaan jonkun.
Olen ajatellut perustaa siivousfirman ja hakea siihen starttirahaa. Sitten "palkkaan" työharjoittelijoita tekemään työn. Valtio maksaa työharjoittelijoille sen 9 euron palkan ja minulle starttirahan. Minä en joudu tekemään muuta kuin laskuttamaan asiakkaita.
Onko tuo muuten oikeasti mahdollista?
Tuskin, suomessa kun rangaistaan pienyrittäjää yhtä tehokkaasti kuin työvoimaa. Tuo on mahdollista vain suurille hyvin tuottaville firmoille, kyllä kokoomus on pitänyt siitä huolen.
1) Siivousala on ns. loppuun kilpailtu ala, eli siihen ei saa starttirahaa vaikka perustaisi oman yrityksen
2) Voi yrittää palkata harjoittelijoita tällä menetelmällä, ja jäädä vain laskuttamaan asiakkaita, jos ylipäätään saa ketään töihin harjoittelijaksi....
Eli, jos on laskutettavia asiakkaita mutta ei ketään tekemään itse työtä, jos ei saa harjoittelijoita, niin ei siten voi laskuttaakaan ja saada rahaa kun sovittua työtä ei tule tehdyksi, ja asiakkaat ei maksa.
Missä on kaikki palkanmaksajat nykyään?
HALPAMAISSA hallituksen siunauksella.
Konglaavi koiviston aloitteella.,joten ei ihme ettei kukaan raskaan työpäivän jäkeen ratikassa luovuttanut kohteliaasti istumapaikkaa... Koivistolle.
V
anha sanonta, niin metsä vastaa kun sille huudetaan.
Jykä pauhaa Somelaisesta työstä,, ja myi kokoomuksen kanssa firmoja ulkomaille niin paljon kun ehtii. PS: somelainen oli tahallaan kirjoitettu.
Noilla työkkärin 600 euron orjilla on hyvä teettää meidän vakkareiden duunit ja muut paskanakit.
on puhuttu jota 400000 työharjoitelian määrästä. nykyinen työvoimalaki on niin ankara jos osoitus tulee se pitää ottaa vastaan muuten menettää päivärahat 3kk eikä saa eurokaan mistään.
Juuri kertoi, ettei ole enää oikeutta osoittaa työpaikkaa, mutta eipä noita ole tarjottukaan. Ilmoittautumaan on mentävä edelleen jos kutsutaan tai tulee karenssia.
En tiedä nuorilla noiden työharjoittelujen suhteen, mutta vanhempaa eivät voi osoittaa mihinkään.
Kaupanala on yksi suurimmista ilmaistyön teettäjistä, vaikka kaupanalan työehtosopimus tuntee kyllä harjoitteluajan palkan.
Mutta eipä näytä montakaan kaupanalan toimijaa kiinnostavan palkanmaksu, vaan mieluummin teetetään ilmaistyönä opiskelijoilla ja työttömillä.
Ei ole ollenkaan oikein että voittoa tahkoavat yhtiöt voivat teetättää osan tuottavasta työstä ilmaiseksi ja veronmaksajat joutuvat maksamaan noiden alipalkattujen raukkojen toimeentulon.
Hyvä jos joku nuori saa harjoittelun kautta option oikeaan palkkatyöhön, mutta totuus on että sellainen on todella harvinaista. Yritykset käyttävät harjoittelijoita pelkästään omien palkkakulujen minimoimiseen, ikävä kyllä.
Pitäisi olla sellainen systeemi missä harjoittelijan saisi ottaa vain siinä tapauksessa että harjoittelijalle taattaisiin todellinen mahdollisuus työllistyä tehtävään.
Työ-ja elikeinotoimisto voisi todella helposti valvoa että vain ne yritykset jotka todella työllistävät saavat käyttää harjoittelijoita ja ne yritykset minne harjoittelijat eivät työllisty eivät enää saisi harjoittelijoita.
Koska eikös harjoittelun ideana ole johtaa työllistymiseen?