Talvi ja Jatkosodassa taistelleet miehet, miten he nuo sodat kokivat. Etenkin sellaiset miehet jotka taistelivat sekä Suomea että Saksaa vastaan, miten korkealle arvottavat suomalaisten taistelutaidon ja tahdon verrattuna saksalaisiin. Rivimiehestä kenraaliin, onko muistelmia kirjoitettu?
Mitä venäläisveteraanit ajattelevat Suomesta?
Miten on
191374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ilta-Sanomien talvisota erikoislehdessä oli mielenkiintoinen venäläisen talvisodan veteraanin haastattelu.
Neuvostoveteraani Sergei Ikonnikov, 91, sanoo haastattelun lopuksi: ”Yhtä asiaa olen joutunut ihmettelemään. Suomessa veteraanit ovat saaneet paremman elämän kuin me – voittajat.”
Ehkä palstan päivystävät bolshevikit osaavat vastata Sergeille........
Palstan päivystävä bolshevikki vastaa: Saksan ja Japanin lyömisella ei sota loppunut, vaan muuttui kylmäksi. Ja Sergei joutui taistelemaan koko maailmaa vastaan. Vasta 1991 Sergei antautui, ja hänen sota on loppunut. Nyt Sergei maksaa sotakorvaukset.
Taattu Arja Paanasen juttu. Tarkistin lehdestä
1962 ottamassa öljylastia.
Kun ratikassa saivat tietää olevani Suomalainen niin
matkani oli ilmanen.( " Finski soldaat "oli kovassa kurssissa )
Talvisota on venäläisessä historiankirjoituksessa pieni rajakahakka jossa kuoli muutama sata tuhatta puna-armeijan sotilasta. Pikkujuttu kun suuressa isänmaallisessa sodassa kuoli toistakymmentä miljoonaa sotilasta ja siihen miljoonat siviilit päälle.
Jatkosodan kanssa sama juttu. Toisarvoinen rintama, ei siellä sotaa ratkaistu. Aika vähissä on muistelot.
Kuka on sanonnutkaan autistinen idiootti, että siellä sotaa ratkaistiin. Avaaja kysyi siellä olleiden yksittäisten ihmisten kokemuksista.
Niin , nolo sota haluttiin unohtaa. Ei siitä glooriaa tullut ja jatkosodan torjuntataisteluissakin jäi venäläisten läpimurto haaveeksi. On sotia silti muisteltu. Talvisota venäläisin silmin kuvaa upeasti sotilaiden kokemaa kauhua rintamalla. BBC:n ohjelmassa eräs venäläinen kuvsi. tilannetta tavisodassa: "Siellä meillä meni kaikki pieleen. Kaikki oli kauheaa. Suomalaiset ampuivat meitä puista. He hiihtivät usein joukkojemme lähelle ja avasivat tuhoisan tulen. Tuntui kuin metsä ampuisi meitä. Sitten he katosivat.. Saksalaiset tietysti näkivät surkeutemme ja vetivät siitä omat johtopäätöksensä."
Luulenpa, ettei siellä ole ainakaan antoisia muistelmia kirjoitettu. Ensinnäkin, jos Neuvostoliiton aikana sellaisia ylipäätään tehtiin, ne noudattivat virallista kaavaa ja poliittista liturgiaa. Kun 1990-luvun alussa vapaammat ajat koittivat, sodassa olleet miehet alkoivat olla liian vanhoja tuollaiseen kirjalliseen ponnistukseen, etenkin kenraalit ja muut korkeat upseerit.
Kuitenkin jonkinlaisia veteraanien haastatteluja on tehty, samankaltaisia kuin tuossa mainitussa Ilta-Sanomien erikoislehdessä. Noita haastatteluita nähtiin 1990-luvulla joskus televisiodokumenteissakin. Täällä nähdyt enimmäkseen suomalaistoimittajien haastatteluja, mutta muistelen nähneeni yhden Saksan rintamaakin koskeneen ulkomaalaisen haastatteludokumentin.
Eipä niissä rivimiesten haastatteluissa juuri taistelutaitoja ja -tahtoa arvioitu. Eihän näissä suomalaissotilaidenkaan haastatteluissa venäläisten taitoja. Tuskin kellään rintamalla olleista oli varaa väheksyä vastustajaa, kun kavereita kaatui puolin ja toisin edestä ja vierestä.
Yllättävän monta kertaa noissa puna-armeijan sotilaiden haastatteluissa tuli esille se vanha propagandistinen käki-juttu, vaikka jo järkikin sanoo, ettei huojuvasta puusta ja vaikeasta asennosta ampuva voi osua vastustajaan kuin tuurilla.
Kun NL hajosi 1990-luvun alussa maa vapautui niin eikö silloin julkaistu venäläisveteraanien realistisia sotakuvauksia? Silloin heitä oli vielä paljon elossa. Taistelu puna-armeijassa, sodan alusta saakka, oli varmasti kovaa. Vuosien 1941-42 valtavat tappiot, sen jälkeen alkanut hyökkäysvaihe jossa tappiot olivat edelleenkin suuria. Ankara kuri jota SMERSH ja NKVD ylläpitivät, potitrukit, miehiä tuhlaavat upseerit. Varmaan aika rankkoja kokemuksia jos niistä rehellisesti kirjoittaa ilman propagandaa. Kai tuollaisia kirjoja on suomennettu?
Jostain syystä ei haluta koskaan tuoda esille että talvisota saattoi olla peräti 1900-luvun yksi tärkeimmistä kahakoista koska se oli tuonut esille puna-armeijan heikkoudet ja Venäjän huonouden ja rohkasi suuresti samalla myös Hitleriä hyökkäämään Venäjälle silloin kun se hyökkäsi.
Eipä siinä mitään, kyllä minuakin kiinnostaisi kuulla venäläisten veteraanien mietteitä jotka taistelivat Suomessa.
Ainakin ne venäläiset, jotka soti pohjoisessa saksalaisia vastaan ns. suomen rintamalla, pitivät suomalaisia paljon kovempina ja vaarallisempina kuin saksalaisia sotilaita.
Eihän saksalaiset pohjois-Suomessa saaneet mitään aikaan. Ne venäläissotilaat jotka olivat sodassa mukana kesäkuusta 1941 sodan loppuun saakka voivat olla toista mieltä saksalaissotilaiden kovuudesta ja vaarallisuudesta.
Saksa oli täysin kädetön ja osaamaton P-Suomessa erilaisen maaston takia. Sama ongelma olisi edessä jos tänne Nato-joukkoja tulisi, aivan kädetöntä porukkaa. Kyllä taistelujen taakka jäisi Suomen pojille.
Ei läntiset sotajoukot ole laisinkaan ”kädettömiä”! Heillä on takana tiukka koulutus nja halussa hyvät sotavälineet!
Heidän kanssa Venäjän vankiloista väkisin haalitut haluttomat ”linnakundit” ovat ihmeissään!
Taistelun taakka kuuluu valtaosin Suomen pojille, koska Suomen armeija on maansa puolustuksesta vastuussa.
Äläs mitä, aseveli rakensi paljon teitä sinne pohjoisimpaan Suomeen. Kaikki poikittaistiet Utsjoelta Norjaan. Esim. Kilpisjärven tie Suomen käsivarressa.
” Mitä venäläisveteraanit ajattelevat Suomesta?”
Eivät yhtään mitään! Venäläinen veteraani kuoli aina ennen kuin täytti 60 v.
Ilta-Sanomat kirjoittaa Talvisodasta (sen alkamisesta oli tuolloin 2009 kulunut jo 70 vuotta) myös lehdessä joka päivä. Uusi päivittäinen juttusarja Talvisodasta alkoi maanantaina 30. marraskuuta (2009).
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000172390.html
19.11.2009
Ilta-Sanomien Talvisota erikoislehdessä oli mielenkiintoinen venäläisen Talvisodan veteraanin haastattelu.
Neuvostoveteraani Sergei Ikonnikov, 91, sanoo haastattelun lopuksi: ”Yhtä asiaa olen joutunut ihmettelemään. Suomessa veteraanit ovat saaneet paremman elämän kuin me – voittajat.”
14,6 Stalin Tapattaminen
Jos kerran omien joukkojen lähettäminen sotaan on niiden ”tapattamista” niin historian pahin ”tapattaja” oli Josef Stalin, jonka komennossa kuoli 14,6 miljoonaa puna-armeijalaista toisessa maailmansodassa edetessään pitkälle Eurooppaan orjuuttamaan Itä-Blokin valtioita ja niiden kansoja!
Saavutus kesti vain vuodet 1945-1990, jonka jälkeen Neuvostoliitto romahti ja menetti liki kaikki valloitukset samalla kun suuri joukko sen osiksi alistettuja maita karkasi vapauteen! Valloitusmielessä kaatuneiden sotilaiden uhri oli täysin turha!
Sic Transit Gloria Mundi!