yö kun jälleen saapuu,
luonto jo uneen vaipuu.
kuin palava hiillos hiipuu,
herää jälleen kaipuu.
usva laskee,
pimeys vallitsee.
nää en tänä yönä,
taivaalla edes tähteä.
pilvet peittävät taivaan,
kuun, kaiken valoa tuovan.
hiljaa jään katsomaan,
ikkunalle istumaan.
mietin,
mitä mahtuukaan tähän suureen maailmaan.
pahuusko jo hyvyyden kadottaa.
sydämemme valloittaa.
ei enään uskalleta luottaa,
vain tuskaa rakkaalle tuottaa.
sydän täynnä vihaa,
huomaamme,
ei tämä totta olekaan.
kuinka uskaltaisimme enään rakastaa,
kuinka uskaltaisimme enään luottaa.
kun unelmamme katoaa,
vihamme kaiken kauniin tuhoaa,
ikuisesti kadottaa.
tämäkö meitä odottaa?
luonto jo uneen vaipuu.
kuin palava hiillos hiipuu,
herää jälleen kaipuu.
usva laskee,
pimeys vallitsee.
nää en tänä yönä,
taivaalla edes tähteä.
pilvet peittävät taivaan,
kuun, kaiken valoa tuovan.
hiljaa jään katsomaan,
ikkunalle istumaan.
mietin,
mitä mahtuukaan tähän suureen maailmaan.
pahuusko jo hyvyyden kadottaa.
sydämemme valloittaa.
ei enään uskalleta luottaa,
vain tuskaa rakkaalle tuottaa.
sydän täynnä vihaa,
huomaamme,
ei tämä totta olekaan.
kuinka uskaltaisimme enään rakastaa,
kuinka uskaltaisimme enään luottaa.
kun unelmamme katoaa,
vihamme kaiken kauniin tuhoaa,
ikuisesti kadottaa.
tämäkö meitä odottaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
ootko käyny mun ajatuksissa?